Viides/kymmenes ohjausryhmän kokous oli 17.4.2015 |
Metropolia Ammattikorkeakoulun Prefix-projektin ohjausryhmä kaudella 13.85.2011 2013 - 2831.23.20142015
Osatoteuttajien edustajat
Antti Haase, (sijainen Marika Saranne 1.8-31.12.2011), kehityspäällikkö (KTAMKLapin AMK)
varajäsen: Eija Rajalin, koulutusohjelmavastaava (KTAMKLapin AMK)
Santtu Parikka, creative director (Generator Post)
varajäsen: Tomi Nieminen, toimitusjohtaja (Generator Post)
Stiina Laakso, toiminnanjohtaja (SATU ry)
varajäsen:
Lasse Saarinen, tuottaja (Kinotar Oy)
varajäsen:
Pauli Pentti, tuottaja (First Floor Productions Oy)
varajäsen:
Aleksi Bardy, tuottaja (Helsinki-filmi Oy)
varajäsen:
Liisa Vähäkylä (Finnanimation)
Hankkeen Yhteistyökumppaneiden ja kohderyhmien edustajat
Leena Laaksonen, ylitarkastaja (Opetus- ja kulttuuriministeriö)
varajäsen: Saija Heinonen, projektipäällikkö (Metropolia)
Nina Laurio, toiminnanjohtaja (Suomen elokuvatuottajien keskusliittotuottaja (Solar films)
varajäsen: Riina Hyytiä, tuottaja (Dionysos Films)
Marcus Korhonen, tekninen tuottaja Markus ?, (YLE)
varajäsen: Ilkka Rahkonen, YLE Design -päällikkö (YLE)
Pirjo Koskelo, tuotanto- ja festivaalitukikoordinaattori (Suomen elokuvasäätiö)
varajäsen: Petri Kemppinen, tuotantojohtaja (Suomen elokuvasäätiö) varajäsen:
Toteuttajaorganisaation edustajat
Toteuttajaorganisaation edustajat
Anitta Pankkonen, kulttuurin ja luovan alan koulutuspäällikkö (sijainen Robert Arpo 1.9.2012-31.12.2013)
Varajäsen: Heikki Ahola, lehtori
Tuire Ranta-Meyer, klusterijohtaja (sijainen Anitta Pankkonen 1.9.2012-31.12.2013)
Varajäsen: Anna-Maria Vilkuna, kehittämispäällikköAnitta Pankkonen, koulutuspäällikkö
Varajäsen: Heikki Ahola, lehtori
Rahoittajaviranomaisen edustaja
Valtteri Karhu, rakennerahastoasiantuntija, ( Hämeen ELY-keskus)
Varajäsen:
Ohjausryhmän rooli:kokouksissa puhe- valvoo ja seuraa projektin edistymistä projektipäätöksen mukaisesti
- seuraa ja ohjaa hankkeen sisällöllisten tavoitteiden saavuttamista
- hyväksyy tarkennetut toimintasuunnitelmat hyväksytyn projektisuunnitelman pohjalta
- luo toiminnalle / yhteistyölle pelisäännöt
- valmistelee suunnitelmiin tulevat muutokset
- arvioi hankkeen etenemistä esim. itsearvioinnin pohjalta
- levittää projektin tuloksia
- seuraa rahankäyttöä hyväksytyn talousarvion rajoissa
- seuraa, että maksatushakemus on tehty asianmukaisesti rahoittajaviranomaisen päätöksessä edellytetyllä tavalla
- käsittelee / hyväksyy projektin väliraportit ja loppuraportin
- antaa asiantuntemuksensa projektin käyttöön
- toimii linkkinä sidosryhmiin
- vastaa osaltaan projektin vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta
- käy viimeisessä kokouksessa projektin tulokset ja palautteet läpi sekä sopii tulosten levittämisestä myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Hyvä ohjausryhmä tukee projektin toteutumista tuomalla siihen asiantuntemuksensa ja verkostonsa.Se ottaa kantaa toteutukseen ja esittää parannuksia ja tarkennuksia suunnitelmiin.Ei riitä, että ohjausryhmä kokoontuu vain käsittelemään raportteja ja toteamaan tapahtunutta.Jotta ohjausryhmästä todella olisi hyötyä projektin toteuttamisessa, se täytyy perehdyttää tehtäväänsä.Ohjausryhmän jäsenillä tulee olla käytettävissään rahoittajan hyväksymä projektisuunnitelma ja projektin etenemistä kuvaavat raportit.
Ohjausryhmän kokousmäärä ja kokoontumistiheys riippuu projektin tarpeista. Investointiprojekteissa kokoontumisia on yleensä harvemmin, sillä jo rahoituksen hakuvaiheessa määritellään hankinnat melko tarkasti. Hyvin hoidetun projektin ohjausryhmä kokoontuu viimeistään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hallinnoija on saanut rahoittajalta rahoituspäätöksen. Ensimmäisessä kokouksessa ohjausryhmälle selvitetään sille annetut tehtävät, nimetään puheenjohtaja ja sihteeri, ellei ohjausryhmän asettaja ole sitä tehnyt, sekä sovitaan kokouskäytännöistä, kuten kokouskutsujen ja muistioiden toimittamisesta. Samalla käydään läpi kokouspalkkioista ja matkakorvauksista annetut ohjeet. Tärkeintä on, että ohjausryhmä tutustuu hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan jarahoituspäätökseen, myös sen ehtoihin. Niiden perusteella voidaan tarkemmin sopia yhteistyökumppaneiden vastuualueista ja mm. raportoinnista ja sen aikatauluista.
Ohjausryhmälle esitetään vuosi- ja loppuraportit ennen niiden toimittamista rahoittajalle. Ohjausryhmän ei tarvitse hyväksyä maksatushakemusta, mutta sille tulee esittää aika-ajoin katsaus hankkeen talouteen. Maksatushakemus antaa tähän hyvän välineen. Ohjausryhmä seuraa, että projektin käyttöön annetut varat tulevat mahdollisimman hyvin käytetyiksi.
Koettua:
Ohjausryhmän kolme tärkeintä kysymystä projektin vetäjälle:
Miksi? Miten? Mitä hyötyä?
Ohjausryhmän tärkein kysymys itselleen:
Mitä me voimme tehdä projektin edistämiseksi?
HUOM:
Päätösvalta projektisuunnitelman ja rahoitussuunnitelman muutoksista on lääninhallituksella, EI ohjausryhmällä eikä hallinnoijalla.
Koettua:
ESR -osarahoitteisen koulutushankkeen ohjausryhmä päätti, että projektinvetäjä ja kaksi ohjausryhmän jäsentä osallistuu suureen kansainväliseen konferenssiin projektin kustannuksella. Yllätys tuli, kun maksatuksessa lääninhallitus hylkäsi matkakulut tukikelvottomina. Miksi näin? Ohjausryhmä teki päätöksen tuntematta rahoituksen ehtoja. Ulkomaan matkoja ei ollut hyväksytyssä suunnitelmassa eikä kustannusarvion täsmennyksessä, vaikkane tulee rahoittajalle ilmoittaa. Lisäksi kustannusten tukikelpoisuusehdoissa erikseen mainitaan, että ohjausryhmän jäsenten ulkomaan matkat eivät ole tukikelpoisia.
ja läsnäolo-oikeus
Aleksi Bardy, tuottaja (Helsinki-filmi)
Ilkka Matila, tuottaja (Marila Röhr Nordisk)
Jetta Huttunen, lehtori (Lapin AMK)
Ohjausryhmän tehtävätProjektin ohjausryhmä voi parhaimmillaan toimia todella hyvänä apuna projektin vetäjälle ja vaikuttaa huomattavassa määrin projektin onnistumiseen. Jotta ohjausryhmä voisi päästämahdollisimman hyvin perille projektista, kannattaa se sitouttaa mm. huolehtimalla perehdyttämisestä jo ensimmäisestä kokouksesta lähtien.