...
Muuttujat ovat siis tietovarastoja, tietovarastot ovat erilaiselle tiedolle erikokoisia.
Siksi CRobotC-kielessä tiedolla on aina tyyppi, tyyppi kertoo muuttujan tarvitseman muistin määrän. Tietokoneen muistia kuvataan tavuilla. Tavun pituus on kahdeksan bittiä. Kahdeksalla bitillä voidaan kuvata luvut 0...255 tai -128...+127.
...
tyyppi | merkitys | tavuja | etumerkitön lukualue | etumerkillinen lukualue |
---|---|---|---|---|
| boolean-arvo | 1? | true...false | true...false |
| merkki | 1 | 0...255 | -128...+127 |
| lyhyt kokonaisluku | 2 | 0...65536 | -32767...+32768 |
| kokonaisluku | 4 | 0...4294967296 | -2147483647...+2147483648 |
| pitkä kokonaisluku | 8 | 0...18446744073709551615 | -9223372036854775808...+9223372036854775807 |
| reaaliluku | 4 | - | ? |
| kaksoistarkkuuden reaaliluku | 8 | - | ? |
| tavuosoitin (voidaan ajatella, että tämä ei tarkoita mitään) | ? | - | - |
| merkkijono (kts. alla) | ? | - | - |
Muuttujan tyyppi kertoo sen, millaista tietoa muuttujaan voi tallentaa, esimerkiksi char OmaMuuttuja
voi tallettaa yhden merkin.
...
Tyypistä otetaan yksi kirjain muuttujan eteen muistuttamaan ohjelmoitsijaa muuttujalle annetusta tyypistä. (tätä sanotaan unkarilaiseksi notaatioksi)
Note |
---|
Edellä mainitut muuttujien nimeystavat eivät vaikuta millään tapaa muuttujan käyttöön tai ohjelman toimintaan. |
Muuttujan näkyvyysalue
Muuttuja voi olla käytettävissä ainoastaan ohjelmalohkossa, yhdessä funktiossa (paikallinen) , yhdessä tiedostossa tai koko ohjelmassa. Riippuen siitä missä kohtaa ohjelmaa muuttuja esitellään, sitä voidaan käyttää ohjelmassa eri tavoin.
...
Yhteinen, tai globaali, muuttuja esitellään kaikkien funktioiden ulkopuolella ja se "näkyy" eli se on käytettävissä kaikissa funktioissa, jotka ovat samassa tiedostossa kuin muuttuja. Yhteistä muuttujaa on hyvin helppo käyttää, koska sen arvoon päästään käsiksi kaikista funktioista. Kun ohjelma kasvaa suureksi, siinä voi olla tuhansia muuttujia, jolloin yhteisten muuttujien käyttö tulee hankalaksi ja ohjelmasta tulee altis virheille.
Code Block |
---|
#include <stdio.h> int x=0; // Yhteinen (globaali) muuttuja int y=0; // Yhteinen (globaali) muuttuja inttask main() { return 1; } |
Paikallinen muuttuja (local variable)
...
Code Block |
---|
float funktio() { float f; // Funktion paikallinen muuttuja printf("Anna liukuluku: "); scanf("%f", &f); printf("Annoit luvun %.2f\n", f);... return f; } inttask main() { int i; float a=0.0; // Main-funktion paikallinen muuttuja for (i=0; i<100; i++) { a=funktio(); printf("a on %f",a); } return i; } |
Esimerkki ohjelmalohkon paikallisesta muuttujasta:
Code Block |
---|
inttask main() { int i; // Main-funktion paikallinen muuttuja for (i=0; i<100; i++) { float f; // For-toistorakenteen sisäinen paikallinen muuttuja printf("Anna liukuluku: "); scanf("%f", &f); printf("Annoit luvun %.2f\n", f);... } } |
Samannimiset muuttujat
...
Code Block |
---|
#include <stdio.h> int x = 5; // Globaali muuttuja inttask main() { int x = -100; // Main-funktion paikallinen muuttuja printf("x = %d\n", x);... } |
Minkä arvon ohjelma tulostaa?
No Format |
---|
Vastaus: x = -100
|
Jos ohjelmassa on saman nimisiä muuttujia, viitataan aina 'lähinnä olevaan' eli rajatuimmalla näkyvyydellä olevaan.
Merkkijonot
Merkkijono on vektori eli yksiulotteinen taulukko. C-kielessä ei merkkijonoille ole valmista muuttujaa, vaan merkkijonot on esiteltävä vektoreina seuraavasti:
Code Block |
---|
char Sukunimi[100];
|
Merkkijono on tyyppiä char
ja merkkijonon perään laitetaan hakasulkuihin merkkien suurin sallittu määrä +1. Viimeinen merkkijonon merkki on varattu lopetusmerkille \0, jonka ascii arvo on nolla, siitä kääntäjä tietää, mihin merkkijono loppuu. Merkkijonon esittelyssä muistista varattu alue ei tyhjene vaan sinne jää aikaisempi sisältö.
Merkkijono voidaan alustaa esittelyn yhteydessä:
Code Block |
---|
char Sukunimi[100] = "Jokunen";
|
tai
Code Block |
---|
char Sukunimi[] = "Jokunen";
|
Viimeisessä vaihtoehdossa merkkijonon suurimmaksi sallituksi pituudeksi tulee 8 eli kun merkkijono alustetaan esittelyn yhteydessä ilman hakasulkujen välissä olevaa lukua, kääntäjä laskee merkkijonon pituuden automaattisesti.
...
C-kielestä poiketen, RobotC-kielessä on oma muuttujatyyppi merkkijonoille. Se on nimeltään string
. Se voidaan alustaa kuten muutkin muuttujat, mutta arvo tulee laittaa lainausmerkeissä (merkkijonot ovat aina lainausmerkeissä (Robot)C-kielessä.
Code Block |
---|
string str1 = "ROBOT";
|
Merkkijono voidaan näyttää ruudulla seuraavasti:
Code Block |
---|
nxtDisplayCenteredTextLine(3, "%s", str1);
|
Hyödyllisiä funktioita:
| Lisää jälkimmäisen parametrin ensimmäisen loppuun |
| Vertailee parametreina saatuja merkkijonoja keskenään, palauttaa 0 jos merkkijonot samat |
| Kopioi jälkimmäisen ensimmäisen tilalle |
| Poistaa sDest-merkkijonon nIndex:in osoittamasta kohdasta nSize määrän merkkejä |
| Etsii jälkimmäistä merkkijonoa ensimmäisestä ja palauttaa sen indeksin |
| Muodostaa merkkijonon C-kielestä tuttujen sääntöjen perusteella, kts. dokumentaatio |
| Muuttaa merkkitaulukon (char array) merkkijonoksi (string) |
| Sama kuin |
| Sama kuin |
Paikallinen staattinen muuttuja
Jos halutaan paikallisen muuttujan muistavan arvonsa siitä, kun funktio suoritettiin edellisen kerran, täytyy muuttuja esitellä staattisena esim. seuraavasti:
Code Block |
---|
void funktio() { static int Laskuri; // Paikallinen staattinen muuttuja, säilyttää tietonsa funktiokutsujen välillä } inttask main() { } |
Staattinen muuttuja saa automaattisesti alkuarvokseen nollan, joten sitä ei alusteta esittelyn yhteydessä. Staatisena esitellyllä muuttujalla voidaan esim. laskea, kuinka monta kertaa ko. funktiossa on käyty.