...
Ramona Mitrica toimi aikaisemmin diplomaattina ja kyllästyi valmiiseen mallin jolla diplomatiaa tehtiin. Oman yrityksen kautta hän saa tehdä asiat omalla tavallaan. Hänen vaihtoehtoinen diplomatiotyön mallinsa on rikosromaanien julkaiseminen. Yrityksen tavoitteena on yhdistää erilaisia ihmisiä populäärikulttuurin avulla. Englannissa julkaisteen vain vähän käännöskirjallisuutta ja nyt he julkaisevat romanialaista kirjallisuutta. Julkaistaviksi kirjoiksi valitaan teokset, jotka myös kertovat yhteiskunnasta ja erilaisita tavoista elää.
Tässä vaiheessa yleisöstä tulee kysymys mitä Ramona Mitrica neuvoisi lähetystöjen tekevän. Vastauksena oli enemmän joustavuutta ja vapautta työntekiijöille, jotka todella hallitsivat kulttuurialan. Hänen mielestään lähetystöissä on liian vähän osaavia kulttuurityöntekijöitä. On erityisen vaarallista toistaa vuodesta toiseen samaan ohjelmaa, joiden yleisö pysyy koko ajan samana. Seuraavaksi juttu lähtee vähän lapasesta ja seuraa pitkä keskustelu jostain, jossa en pysynyt mukana. Onneksi espanjalainen professori keskeyttää kuumenneen keskustelun ja muistuttaa session teemasta, joka on uudet mallit ei vanhat.
Colin Hicks, Cultural Broker, Accompagnateur, Writer, Project Aggregator at VIZIR* Limited, United Kingdom
- The relationship of value to value
- Nation branding
- The nature of administration
- The creative asset
Voiko yksityisellä puolella olla tehokkaampi? Intituutiot ovat kuitenkin henkilöiden luomia. Vaikuttaa siltä että instituutiot, jotka sopeutuvat selviävät parhaiten.
- Meillä on asiantuntijoiden valta, joilla on monopoli keskuteluun ja päätösvalta
- Hierakia
- Pitääkö kulttuuriperinne rahoittaa kulttuuribudjetista?
Diplomatia ei ole kehittynyt yhteiskunnan mukana. Se keskittyy yhä ajatusten, teosten ja palvelujen vaihtoon. Seuraava askel eteenpäin on ymmärtää että luovat yrittäjät luovat arvoa. OPEN SOURSE ajattelu ei ole vielä diplomation alueella. Innovatiiviset yhteisöt eivät synny tiukkojen sääntöjen varjossa. Verkostoissa työskentelevät luovat toimijat lähtevät käyttäjän kokomuksesta. Luovan alan yrittäjät ovat innovatiivisia ja interaktiossa asikkaiden kanssa. tässä vaiheessa esitys alkaa toista aamupäivän Bristol aihetta eli taas puhutaan erilaisten ihmisten ja ajatusten törmäyksestä ja avoimuudesta. Ja tietenkin yhteisöistä!
Miten diplomatia ottaa huomioon tämän? Mitä pitää tehdä
- Kansalaiset on otettava mukaan!
- vahvistaa kauppa
- Jättäkää tilaa uudelle ja yllättävälle!
Kahvitauolla rohkaisin itseni ja menin juttelemaan Colin Hicksin kanssa:)
Mitkä mahdollisuudet meillä on siirtyä vertikaaliseen verkostoon? 0!!! Vaikuttaa siltä, että me kaikki tiedämme ongelmat, mutta jostain syystä emme vain pysty muuttumaan. Colin Hics on myynyt menestyksellä rock musiikkia ja se ei sopinut viralliselle koneistolle.Menestyvä yksilö ei ole hyvä koneiston osa.
Onko tämä enää diplomatiaa? Kansainvälisten suhteiden hoitaminen on diplomatiaa, mutta kaikki eivät voi olla diplomaatteja. Monet nuoret kulttuurialan yrittäjät, jotka toimivat globaanisti tekevät diplomaattista työtä, mutta he eivät ole diplomaatteja. Terminologiassa on ongelma. Diplomatiaan tarvitaan fasilitaattori, joka luo hyvä olosuhteet esimerkiksi nuorten yrittäjien kansainväliselle toiminnalle. Harva instituutio uskaltaa avautua, sillä he haluavat kontrolloida ja hallita. Riskien ottaminen on vaarallista eikä suotavaa. Ramona Mitrica kertoi, että yrittäjäksi ryhtymisen jälkeen hänellä oli pitkään huono omatunto ja tarve raportoida. Sitä voi myös kutsua intutionalistumiseksi.
Loppujen lopuksi kaikki riippuu hyvin paljon henkilöistä, jotka työskentelevät siellä. Joku esimerkiksi markkinoi omaa maataan ja toinen auttaa eri maiden taiteilijoita tekemään yhteistyötä.
Tässä vaiheessa britit heittäytyvät todella itsekriittisiksi ja sanovat, että he eivät osaa tehdä todellista yhteistyötä. Puolustukseksi puheenjohtaja painottaa Eu:n tärkeyttä. Onglma on se, että EU on monesti väärin ymmärretty. Kun Aasiassa kysytään mitä EU:sta tulee mieleen, vastaus on Euro. Johtuuko tämän kulttuuriperspektiivin puutteesta?
Pienet maat todella tarvitsevat kansainvälistä näkyvyyttä.
Huomenna teema jatkuu study visiteillä study visit Korea House ja British Council.
|
|