...
Järjestelmälähtöinen suunnittelu (Systems design)
- Järjestelmälähtöisyys on hyvin analyyttinen tapa lähestyä suunnittelua
- Suunnittelussa käytetään ennaltamäärättyjä elementtejätiettyjä komponentteja, joiden avulla tuotetaan erilaisia suunnitteluratkaisuja
- Itse järjestelmä (ei välttämättä tietokone!) on suunnittelun keskipisteessä käyttäjän tai toimintojen toiminnan sijaan
- järjestelmä voi koostua ihmisistä, objekteista, tavaroista tai laitteista. Se voi olla yksinkertainen, kuten kuten talon lämmitysjärjestelmä, tai hyvin monimutkainen, kuten jonkin valtion hallintojärjestelmä.
- Järjestelmälähtöinen suunnittelu tarjoaa strukturoidun suunnittelumenetelmän ja kokonaisvaltaisen näkökulman suunnitteluun sekä toimii hyvin monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa
- käyttäjien toiveet ja tavoitteetkin otetaan huomioon, mutta ne käsitellään osana järjestelmän kontekstia.
- Suunnittelija katsoo koko käyttökulttuuria ja käyttöympäristöä, ei yksittäisiä toiveita
Suunnittelijan tärkeimpänä tehtävänä on määrittää ne komponentit, joista järjestelmä koostuu:
- Tavoitteet: nämä eivät ole käyttäjän tavoitteita vaan kokon järjestelmän tavoite. Jos kyseessä on esimerkiksi lämmitysjärjestelmä, sen tavoite voidaan asettaa siten, että sen on pidettävä talo 20 asteen lämpotilassa koko ajan
- Ympäristö: missä järjestelmä sijaitsee? Esim. lämmitysjärjestelmä sijaitsee talon sisällä
- Sensorit: kuinka järjestelmä reagoi ympäristön muutoksiin? Esim. jos ympäristön lämpötila kylmenee yhtäkkiä 30 asteella?
- Häiriöt: ympäristön muutoksia kutsutaan häiriöiksi, kun ne muuttavat ympäristöä odottamattomalla tavalla
- Vertailu: järjestelmän tavoitetta verrataan jatkuvasti järjestelmän tilaan. Jos niiden välillä on ero, järjestelmä on tehnyt virheen, jonka se pyrkii korjaamaan.
- Toteuttaja: Jos huomataan virhe, toteuttajalle lähetetään viesti. Toteuttajalla on keino tehdä muutoksia järjestelmään (esim. lämmitysjärjestelmässä tieto lähetetään boilerille, joka lisää tai vähentää lämpöä tarpeen mukaan)
- Palaute: Palaute kertoo, saavutettiinko tavoite vai ei
- Ohjaimet: käyttäjän mahdollisuus vaikuttaa järjestelmään manuaalisesti (kuten painikkeet, käyttöliittymä)
Suunnittelijalähtöisyys (Genious design)
- Suunnittelijalähtöisyydessä luotetaan suunnittelijan kokemukseen ja osaamiseen
- Suunnittelija tekee suunnitteluratkaisut ja arvioi, mitä käyttäjät kulloinkin tarvitsevat.
- Käyttäjät yleensä otetaan mukaan prosessiin, se tapahtuu loppuvaiheessa, jolloin suunnittelijan tekemiä valintoja testataan käytännössä
- Valtaosa käyttöliittymäsuunnittelusta tehdään nykyisin tällä periaatteella joko siksi, ettei testaamiseen ole aikaa tai sitä ei koeta tarpeelliseksi, tai siksi, ettei tuotetta haluta esitellä ennen julkaisua (Apple)
- monet yritykset eivät tarjoa suunnittelijoille mahdollisuutta tehdä käyttäjätutkimusta, joten suunnittelijat jäävät ratkaisuineen yksin
- Suunnittelijalähtöisyys ei tarkoita sitä, etteikö suunnittelija ajattelisi käyttäjää. Hän ajattelee kyllä, mutta ei joko halua tai voi mennä käytännössä tekemään tutkimusta.
- Suunnittelijalähtöisyys voi tuottaa vaikuttavia tuotteita, kuten Applen iPod, tai suuria flooppeja, kuten Applen ensimmäinen mobiililaite Newton (lisätietoa Wikipediasta)
- tuotteen menestys riippuu vahvasti suunnittelijan osaamisesta ja kokemuksesta
- menetelmä toimii todennäköisesti parhaiten, kun suunnittelija on yksi potentiaalisista käyttäjistä, jolloin hän voi ymmärtää käyttäjien tarpeita
- Suunnittelijalähtöisyydessa on kuitenkin vaaransa: se on helpompi suunnittelutapa kuin em. kolme muuta, joten etenkin kokemattomat suunnittelijat kokeilevat sitä mielellään. Suunnitteluvaistot saattavat kuitenkin pettää.
- kokeneelle suunnittelijalle lähestymistapa tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden löytää oma, joustava työskentelytapa, joka mahdollistaa innovatiivisen ja vapaan suunnitteluprosessin