...
Tässä tapauksessa toivo on menetetty!
Storytelling s. 230
- Se voi olla suullista (tarinat), visuaalista (informaatiografiikka, elokuvat), kirjallista (runot, novellit), nykyisin myös digitaalista tarinankerrontaa (slidetshowt, videot, opetusohjelmat)
- Hyvä tarinankerronta vaatii hyvät peruspilarit:** Setting (miljöö) → ohjaa yleisöä, auttaa hahmottamaan ajan ja paikan tarinass** Characters (henkilöt) → hahmon identiteetti on yhteydessä siihen millä tavalla yleisö “sulautuu” tarinaan
- Plot (juoni) → juoni sitoo tapahtuman ja tarinan yhteen, flow
- Invisibility (näkymättömyys) → tietoisuus tarinankerronnasta katoaa kun yleisö keskittyy hyvään tarinaan. Keskittyessä ei ajattele mediaa.
- Mood (tunnelma) → musiikki, valaistus, proosan tyyli luovat tunnepuolen
- Movement (liike) → hyvässä tarinassa jaksotus ja flow ovat selkeät ja mielenkiintoisia
Nämä kohdat nostettiin tekstissä esille. Kirjan esimerkki ei henk. koht. ollut mikä parhain, mutta kun alkaa miettimään esimerkiksi jotain hyvää leffaa/sarjaa/kirjaa hyvällä juonella, uppoat siihen täysin ja kaikki ylläolevat kohdat täyttyvät. Meidän alalla mun mielestä siis mitkään tylsät Powerpointit eivät ole parhaita presejä vaan niitäkin tehtäessä pitäisi saada hyvä flow aikaan niin katsojan mielenkiinto säilyisi paremmin.
edit: Harmonia – saitti on harmooninen kauttaaltaan, ei rikkoudu vaan on kokonaisuudessaan hyvin suunniteltu, käytettävä. Huolellinen suunnittelutyö. Rakennekaaviot, raudat, moodboardit, käyttöympäristö.
Von Restorff effect
- Selvästi muista poikkeava elementti painuu mieleen ja erottuu muita elementtejä helpommin
- Artikkelin esimerkin mukaisesti AGD6LQM :ssa 6 erottuu, koska eroaa muista elementeistä koska on ainoa merkkisarjan numero
- Pätee yksittäisten sivujen tai asioiden lisäksi myös suuriin kokonaisuuksiin **
- Esim. huomattavasti tavanomaisesta designistä poikkeava nettisivu
- http://www.ff0000.com/ - Red Interactive Agency
- Esimerkiksi jokin hämmentävä ja tavanomaisesta poikkeava elementti tai kuva nettisivuilla auttaa kävijää muistamaan nettisivun
Progressive disclosure - sivu 154
- Progressiivinen paljastaminen, eli tapa esittää suuresta ja monimutkaisesta informaatiokokonaisuudesta vain tärkeää tai käyttäjän pyytämää informaatiota** Esimerkiksi Googlen hakukonepalvelussa on mahdollisuus edistyneempää tai monipuolisempaa hakua varten, kun normaalisti käytössä on vain yksi tekstikenttä
- Progressiivinen paljastaminen lisää roimasti järjestelmän opittavuutta, sillä jos käyttäjä ei ole kiinnostunut tai valmis prosessoimaan suurta määrää esitettyä informaatiota, on kyseinen informaatio käytännössä tehtävää häiritsevää kohinaa (ns. “noisea”)
- Tulisi käyttää silloin kun kohderyhmään kuuluu kokemattomat tai harvoin palvelua käyttävät käyttäjät, sillä edistyneemmät ja etukäteen palveluun tutustuneet käyttäjät osaavat käyttää ja käyttävätkin helpommin edistyneitä toimintoja
- Liittyy pitkälti myös sivun 64 Controliin, josta oli aikaisemmin puhetta
Performance load - sivu 148
- Suorituskyvyn kuormitus. Mitä suuremman vaivan takana jonkin toiminnon suorittaminen on, sitä epätodennäköisempää on suorituksen virheettömyys ja loppuun vieminen
- Esimerkiksi tietokoneen käyttäminen komentorivin kautta vaatii komentojen muistamista** vrt. graafista käyttöliittymää suurempi kognitiivinen kuormitus, eli mielen rasituksen kuormitus
- Kinemaattinen kuormitus viittaa fyysiseen kuormitukseen, kuten esimerkiksi kaupoissa käytetyt viivakoodit, jotka poistavat suuren määrän manuaalista työskentelyä myyjän tehtävistä (kaikkien hintojen näppäily käsin)
- Performance loadia voi pienentää piilottamalla tarpeettoman tiedon, tuomalla yhteen kuuluvaa tietoa lähemmäs toisiaan ja ryhmittelemällä sitä, automatisoimalla mahdollisimman paljon käyttäjän toimintoja ja vaatimalla käyttäjältä itseltään mahdollisimman vähän työtä
Cathedral Effect (Katedraaliefekti) s. 38 (Maria)
- Korkeat tilat tukevat abstraktia ajattelua ja luovuutta
- Matalat tilat tukevat konkreettista ja yksityiskohtaista ajattelua
- Tunne tilasta stimuloi tiettyjä muistin osia ja parantaa tietoisuutta johonkin tuttuun käsitteeseen
- Esimerkiksi korkeat katot tuovat tunteen vapaudesta ja siihen liittyvistä asioista kun taas matalat katot luovat tunteen vankeudesta ja siihen liittyvistä tuntemuksista
- Tehtävät, jotka vaativat out-of-the-box-ajattelua (selvitystyö, kehittäminen) ja luovuutta --> suosi avaria ja korkeita tiloja
- Tehtävät, jotka vaativat yksityiskohtaista työskentelyä --> suosi pieniä matalia huoneita
- Esimerkiksi sisustuskaupassa mielikuvitus lentää paremmin kun on paljon eri tiloja ja avaraa kun taas ruokakaupassa mietit esimerkiksi reseptiä ja ahtaus auttaa siinä.
Todella mielenkiintoinen luku ja antaa paljon ajateltavaa jatkon kannalta missä tietynlaisia työtehtäviä kannattaisi tehdä
Anssin minmaalinen lisäys:
korkeat katot lisää luovuutta, abstraktii ajattelua ja kekseliäisyyttä ja ongelmanratkaisuun.
Sama efekti tulee madonsilmä kuvissa....Hyvin oot onnistunut tiivistämään artikkelin. Itse pidin kanssa artikkelista!!!
s42. Classical conditioning // Ehdollistaminen
Yhdistetään tietty jutttu tiettyyn tunteeseen. Kissat esim tunnistaa kun avaa purkin ruokaa. Toimii musiikissa, hajuissa ja käytännössä kaikessa. Käytiin muistaakseni tunnilla jo aikasten hyvin läpi, mutta eipä tässä nyt mitään tiivistelmää tuntunut olevan.
s.52. Comparison.
Näytetään vertailtavat asiat samalla tavalla Ihmiset ymmärtävät maailmaan asioiden välisillä suhteilla. Jos halutaan vertailla jotain asiat pitäisi esittää samoissa yksiköissä ja samalla tavalla.
No eipä tuntunut olevan oikein mitään asiaa tässä artikkelissa. Esimerkissä pari diagrammia.
Inverted pyramid
- Käänteinen pyramidi. Informaation esityksen tapa, jossa tarjotaan tieto tärkeysjärjestyksessä.
- Vastakohtana pyramidimalli, jossa yleiskuvaus aiheesta annetaan ensin ja vasta sitten syvennytään tärkeimpiin asioihin.
- Mallin mukaisesti alussa annetaan tiivistetty vastaus kysymyksiin mitä, missä, milloin, kuka, miksi ja miten.
- Monia etuja** Käyttö lisää muistettavuutta, koska tärkein tieto tulee heti ekana
- Helpottaa tekstin skannattavuutta
- Auttaa ymmärtämään tekstin jatkoa paremmin
- Voidaan helposti koostaa sopivan pituiseksi, sillä lopussa on aina vähiten tärkeä tieto (sieltä voi karsia helpommin)
- Pidetään yleensä tylsänä, koska ei voida rakentaa jännitystä tai yllätystä
Picture superiority effect
- Kuvat tunnistetaan ja muistetaan sanoja paremmin** Abstraktit kuvat (kuten kuvaus vapaudesta) muistetaan huonommin kuin konkreettisten asioiden kuvat, kuten kuva lipusta
- Mitä monimutkaisempi asia kuvattavana, sitä vaikeampi sitä on kuitenkin kuvasta muistaa
Recognition over recall
- Asioita tunnistetaan helpommin kuin muistetaan.
- Tunnistamiseen riittää se, että asia on jollain tavalla tuttu. Muistaminen on paljon monimutkaisempi prosessi johon liittyy myös käytännön sovellutusta ja oppimista.
- Esimerkissä tunnettu maapähkinävoimerkki valittiin makutestissä paremmaksi kuin tuntematon merkki, vaikka aikaisemmassa sokkotestissä tuntematon merkki oli valittu paremmaksi
S.72 depth of processing
Liittyy muistiin asiat muistaa paremmin jos aihe käyty syvemmin läpi. Esim valokuvin, sanaselityksin ja kysymyksien avulla. Voisi olla hyödyllistä jonkun vaativien sivujen kanssa, missä paljon ominaisuuksia. Ei muuten.
S.18 Advance Organizer
Artikkelissa puhutaan opetustekniikasta, joka auttaa ihmisiä ymmärtämään uutta informaatiota. Auttaa hahmottamaan laajemman kuvan asiasta. Informaatio esitetään lineaarisesti.
Kaksi eri tapaa:
Expository – Kuuntelija ei tiedä aiheesta mitään tai todella vähän. Tällöin aloitetaan ensin briiffaamalla aiheesta ja sen jälkeen mennään vasta yksityiskohtiin ja toimintoihin. Kirjassa esimerkkinä trukki eli tässä tapauksessa briiffattaisiin ihan perusjutut trukista ja sitten vasta käsiteltäisi käyttöä ja toimintoja yms.
Comparative – Kuuntelija tuntee jo aiheen. Esimerkiksi tunnet jo trukin käytön, mutta nyt on tullut uusi malli ja tällöin opetettaisiin miten uusi malli toimii ja vertailtaisi juttuja uuden ja vanhan välillä.