Viestintämalli_kuvallinen.aiRyhmä 2: Linnea S., Johanna L., Katja M.,
...
Janne K., Aino S. &
...
Iida S.
Ryhmän tekstejä voi työstää
• kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
• pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
◦ http://piratepad.net/front-page/
• pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
• päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)
• Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.
Kollektiiviset muistiinpanot
Mitä viestintä on?
- Maailma on täynnä viestejä ja niiden tuottajia, jakajia, etsijöitä, vastaanottajia ja muokkaajia (+tuotteita)
- sanomien siirtämistä A:sta B:hen
- viestien välityksellä tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta
- inhimillistä symbolien käsittelyä merkitysten synnyttämiseksi toisissa ihmisissä
- yhteisyyden ylläpitämistä
- viestintä on välttämätöntä kaikella informaatiolle
- viestinnän tutkimuksessa käytetään usein yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden käsitteitä, teorioita ja menetelmiä
- 1977 löydetty jo 160 erilaista määritelmää viestinnälle
- Kuneliuksen mukaan selvää vastausta ei ole olemassa...
- viestintä ei ole suoraviivainen prosessi vaan ennakoimatonta, jopa kaoottista
- viestintää on määritelty ja tutkittu eri näkökulmista, mm.
- mekanistinen näkemys
- psykologinen näkemys
- yhteisöllinen näkemys
- kriittinen näkemys
...
- yhteydessä kielen alkeismuotoihin
- osa perustuu synnynnäisiin ominaisuuksiin (itku, hymy,...)
- usein tiedostamatonta, ilmaisevuus tällöin suuri
- arvioidaan usein välittömästi (intuitiivinen tajuaminen)
- ymmärtäminen yhteydessä vastaanottajan tuntemaan empatiaan
- oppiminen muovaa (kulttuurierot) yksilöiden väliset erot
- esim. ilmeet, eleet, tilankäyttö, pukeutuminen, koristelu, esineiden valinta ja käyttö
Viestinnän käsitteitä ja malleja
- aikamme yleiskäsitys, kaikki olemme tuottajia, jakajia ja vastaanottajia
- viestien välityksellä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus (J. Fiske, 1992), tarvitaan väh. kaksi osapuolta
- eri näkökulmat: mekanistinen, psykologinen, yhteisöllinen ja kriittinen näkemys
...
- Tarkastelunäkökulmia viestintään:
- historia - nykyisyys - tulevaisuus
- talous, tuotanto, kulutus
- teknologia
- funktiot, tehtävät, vaikutukset
- valta, suhteet
- merkitykset, tulkinnat
- Lyhyt katsaus historiaan
- viestintä avainasemassa, taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä
- assosiatiivisuuden kasvu
- aika ja paikka: reaaliaikaisuus
- kuvitteelliset yhteisöt: tiivistymistä ja hajautumista (esim. globaalisuus)
- Valtasuhdetta selvittäessä:
- kenellä on valtaa (subjekti)
- kuka on vallan kohde (objekti)
- mikä on vallan perustana (keinot)
- kuinka suurta on valta (määrä)
- kuinka laajaa on valta (käyttöalue)
- Viestinnän vaikutukset ja tehtävät
- keneen tai mihin vaikutus kohdistuu?
- vaikutus=muutos
- millä aikavälillä vaikutus tapahtuu/vaikutusta tarkastellaan?
Tieto on valtaa, se, joka tietää, voi ohjailla ihmisiä.Tiedon jakaminen vahvistaa yhteiskuntaa, toisaalta lisää kilpailua.
Monikanavaisuus
- sama sisältö monikanavaisesti käyttäjän saataville eri päätelaitteiden kautta
- laitteiden rooli ihmisten toiminnassa muuttunut
- 10 vuoden päästä meillä on arviolta käytössä 16 eri päätelaitetta
- koko maailma = käyttöliittymä
- toisaalta ihmisetkin monikanavaisia (monta aistikanavaa)
- eri laitteita käytetään eri tilanteissa (kännykkä, tabletti, TV, PC...)
Yksilö, valta ja monikanavaisuus
- digitaaliset mediaympäristöt luovat uusia olemassaolon tapoja ja muotoja
- monikanavaisuuden kautta olemme läsnä useissa ympäristöissä samaan aikaan -> multilineaarinen olemassaolo
- yksilöt, ryhmät ja yhteisöt ratkaiseva muutosvoima
- kuka hallinnoi meidän itsestämme tuottamaa tietoa? Kuka käyttää valtaa monikanavaisessa, verkottuneessa, fragmentoituneessa ympäristössä?
Tarina ja viestintä
Mikä on tarina? Ei yhtä määritelmää
- sarja tapahtumia ajassa, kronologinen järjestys
- fiktiivinen tai ei-fiktiivinen kertomus teosta, tapahtumasta tai tapahtumien kulusta
Tarinankerronta
- tarinat olleet aina osa kulttuuria
- säilyttävät ja välittävät tietoa
- palvelevat monia ihmisten tarpeita viihteessä, opetuksessa, uskonnossa yms.
- tarinankerronnan mahdollisuuksia ei ole kokonaan tutkittu, vaan uusia kerronnan muotoja ja tapoja kehitetään jatkuvasti
Miksi tarinat kiehtovat?
- Aristoteleen mukaan tarinan tarkoituksena on puhdistua säälin ja pelon tunteista (katharsis)
- tarinoiden tarkoitus on imitoida todellista elämää (mimesis)
- tarinoiden avulla voimme kokea asioita, jotka eivät muuten olisi meille mahdollisia (miten se vaikuttaa meihin?)
- Aristotelinen tarinankerrontaperinne vaikuttaa samaistumisen kautta
- ns. eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieraannuttamisen kautta
- pyritään siihen, ettei katsoja eläydy, vaan tietää kokemuksen olevan tarinaa
- vedotaan järkeen, ei tunteisiin
- kehittäjät: Erwin Piscator ja Bertolt Brecht 1930-luvulla
Tarinarakenteet
- tarina voidaan nähdä myös erilaisten elementtien kudelmana -> kokonaisuus, kun sen elementit sommitellaan sopivalla tavalla
Tarinallinen kuva, esim. Annie Leibowitz
Tarinarakenteet
- some rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinoista¨
- toiminnan jäljet voidaan nähdä ketjuttuvana, jatkuvasti kehittyvänä tarinaverkostona
- "global campfire"
Tarinaverkosto
- meitä koskevia tietosirpaleita voidaan tulkita missä tahansa järjestyksessä ajasta ja paikasta riippumatta (lineaariset ja ei-lineaariset tarinat)
- tahdomme liittää itsemme kiinnostaviin tarinoihin (jakaminen, tykkääminen Facebookissa, yhteisöt, ryhmät yms.)
Tarinat ja valta
- näkökulmat valitaan eli käytetään valtaa
- todistamisen funktio (esim. suomalaisuuden/kansallisidentiteetin rakentaminen
- määrittää, keitä olemme
Talous ja tuotanto
Mediatekstit kulttuuriteollisuuden tuotteena?
- kulttuuriteollisuutta koskeva keskustelu alunperin kriittistä, vrt. Frankfurtin koulukunta
- kulttuurin ja teollisuuden vastakkainasettelu, molemmat kuitenkin usein pitkälle standardisoituja
- riskialtista liiketoimintaa: yritykset riippuvaisia toisistaan, eivät voi kontrolloida täysin julkisuutta, arvaamaton yleisö
- "ennen kaikki paremmin, nyt kaikki kaupallista" -ajattelu ollut koko ajan, jo Aristoteles muinoin ajatteli näin
Viestinnän tuotanto
- nivoutuu kysymyksiin taloudesta, mediateollisuudesta ja vallasta
- ammatilliset käytännöt ja ammattiryhmät - amatöörituotanto
- Silvio Berlusconi
Mediadiversiteetti
- median monimuotoisuus, kytkeytyy:
- omistuspohjan, työvoima, lähteiden, sisältöjen ja vastaanoton monipuolisuuteen
Mediakonvergenssi
- yhteensuuntautuminen ja läheneminen mediassa, jotka muuttavat mediakenttää, liittyy:
- sisältöjen, teknologian ja talouden/omistuksen yhdentymiskehitykseen
Taloudellisilla sidoksilla vaikutuksia viestinnän
- tuotantorakenteisiin
- levitysjärjestelmiin
- sisältöihin
- makujen, arvojen, normien säätäminen
- vaikutus kulutukseemme/kulutustavaratuotannon tarpeet/tavaroiden kierto
Medioiden sisällön määrittäjät
- omistus ja kontrolli
- mediainstituutiot
- valtio ja lainsäädäntö
- medioiden itsesäätely ja kontrolli (some-ohjeistukset mm.)
- taloudelliset määrittäjät
- mainostajat
- yleisöt
- mediatyöntekijät
- lähteet
(Mastenman 1989)
Kahdet markkinat - kaksi tuotetta
Markkinaehtoistuminen
- markkinaehtoistumisen seurauksena media viihteellistyy
- asiajournalismin suhteellinen osuus mediassa pienenee ja viihteen suhteellinen osuus kasvaa
- asian ja viihteen raja medisällöissä hämärtyy
- voimakkainta tämä kehitys on sähköisessä mediassa
Rakenteellisia muutoksia
- muutokset kilpailutilanteissa
- muutokset omistussuhteissa
- liiketaloudellisen ajattelun kehitys ja muutokset
- (meritokratia)
Käyttäjälähtöinen sisällöntuottaja vai tuottaja-käyttäjä? (Axel Bruns)
- Produsage -> Prosumer (consumer and producer)
- yleisö mukana palvelujen tuottamisessa ja parantamisessa, sisältö muokkautuu käyttäjien mukaan (esim. Wikipedia, Linux)
- hyödyntäminen mediassa, yritystoiminnassa, yksityiselämässä? Vaikutus yhteiskuntaan?
- blogit
- kansalaisvaikuttaminen ja vertaisrahoitus
Epäsuora viestintä
- Roolit tiedetään etukäteen, osataan luonnostaan näytellä ja taiteen tehtävä on rikkoa rooleja ja paljastaa ne
- Epäsuoraa viestintää käytetään päivästä toiseen.
- Sillä vältetään haavoittumista.
- Käsikirjoituksessa piilotekstit
- Mainokset
- Emme enää usko tarinioihin. (Uskonnot, sosialismi, kapitalismi jne.)
Linkkejä netistä
http://hypnologia.com/lehdet/0504/viestinta054.html?TB_iframe=true&height=600&width=800