| Code Block |
|---|
/**TODO Tarkista
- musiikki
- projektiopinnot
- "paikkaopintojen" hallinnointi opintohallintojärjestelmässä ja opintojen suhde opetussuunnitteluun
(vapaasti valittavat projektit, opiskelijan projekti, toimipisteen projekti)
- itsenäinen opiskelu
- AHOT ja korvaavat opinnot
*/
|
1 Suunnitteluvaihe alkaa
Opetussuunnitelmia ylläpidetään tällä hetkellä koulutusohjelmatasolla.
...
- Virhe toimintatavoissa: hämärä vaihe, koska informaatio ryhmä-ops liitoksesta on jo olemassa; miksi tämä tehdään?
Puutteet ja virheet toimintatavoissa
Opetussuunnitelma liittyy tutkintoon eikä koulutusohjelmaan. Koulutusohjelmalla tarkoitetaan "koulutuksen järjestäjää" ja opetussuunnitelmalla "opintoja joilla tutkinnon osaaminen saavutetaan". Yksi koulutusohjelma voi sisältää useita tutkintoja.
...
Edellisten kappaleiden (virheellinen) ajattelumalli tulee ottaa tässä huomioon: mitään perustetta sille että opetussuunnitelma on "saapumisryhmän" tai "koulutusohjelman" ei ole olemassa. Jos toimitaan johdonmukaisesti niin voidaan ajatella että on "aineen - tieteenalan" opetussuunnitelma, "organisaatioyksikön opetussuunnitelma", "ammattikorkeakoulun opetussuunnitelma" ja vielä samanaikaiseti usea näistä opetussuunnitelmista. Käyttäjät tekevät valinnan mille tasolle opetussuunnitelma kirjoitetaan ja millä tasolla opetussuunnitelmaa kussakin tilanteessa tarkastellaan tai miten opetussuunnitelmat koostetaan (tutkinto, tieteenala, aine yms.). Saapumisryhmä -käsitettä käytetään tässä yhteydessä, koska sen avulla voidaan viestiä että tapahtuma on syklistä ja tapahtuma liittyy opiskelijaan.
Valtakunnallisen koulutusohjelmarakenne uudistuksen sisältöä tulee ymmärtää tästä näkökulmasta.Rakenneuudistus ei tarkoita sisällöllisesti mitään . Siten koulutusohjelmarakenneuudistus (opetussuunnittelu). Koulutusohjelmarakenteiden uudistus johtaa vain uuteen tapaan ryhmitellä koulutusohjelmia ryppäiksi. Uudistus "näyttää" muutokselta yksittäisen koulutusohjelman hallinnolisesta näkökulmasta.Voidaan ajatella syntyvän esim. rakennusalan, tietotekniikan alan, kulttuurialan, insinöörin, sairaanhoitajan koulutusohjelmia. Miten em. ryppäät muodostuvat on hallinnollinen päätös. Hallinnolliset päätökset vaikuttavat välillisesti opetussuunnittelun sisältöön ja ilmeisesti tämä onkin työn tavoite(?).
Käsittääkseni uudistusta vaati malli, jolla opetussuunnitelmia rakennetaan. Jos tämä tavoite saavutetaan koulutusohjelmien rakenteellisella uudistuksella - hyvä niin. Ajatellaan nykyistä koulutusohjelmarakennetta opiskeiljan näkökulmasta. Mikä on opiskelijan näkökulmasta peruste sille, että koulutusohjelmat ovat rakentaneet "siiloja" koulutusohjelman sisälle ja välille? Esim. insinöörien opetussuunnitelmat on rakennettu niin että opiskelija ei voi liikkua koulutusohjelmien välillä eikä parhaimmillaan edes yhden koulutusohjelman sisälläammatillisten suuntautumisten välillä.
Mikä on peruste sille, että yhden opetussuunnitelman sisältä sisällä ei voi siirtyä toisen koulutusohjelman sisältöön ja valita sieltä koulutuksen sisältöön, joka opiskelijan mielestä muodostaa hänelle järkevän tutkinnon kokokonaisuuden? Koulutus on organisoitu siten että opiskelija ei voi hakea kulttuurialalla, sosiaali- ja terveysalalla tai tekniikan ja liikenteen alallla liiketalouden alan osaamista. Mielestäni mitään asiaperustetta sisällöllistä perustetta ei nykyiselle toimintamallille ei ole.
Edellisessä on tosiasiassa on kyse johtamisen haasteista, joka määrittelytyössä voidaan ohittaa. Käytännössä tämä tarkoitta tietojärjestelmän kehittämisessä, Määrittelyssä on varmistuttava ettei järjestelmän toteutuksessa tule sallia malliasallita toteutusta, jossa koulutuksen suunnittelijat voi sulkea opetussuunnitelmien sisältöä opiskelijoilta ja se että koulutuksen suunnittelijat voivat tarkastella opetussuunnitelmiaan useassa "rakennemallissa".
Ensimmäisen vaatimukseen ei tarvitse tietojärjestelmätasolla regoida (kysessä on koulutuksen toimintatapoihin liittyvä asia). Jälkimmäiseen vaatimukseen tulee voida vastata: järjestelmä on määriteltävä niin että riippumatta siitä mille tasolle opetussuunnitelman sisältö kirjoitetaan, opetussuunnitelmaa voidaan tarkastella muilla rakennetasoilla.
3 Koulutuksen vuosittainen suunnittelu
<jäsennysluonnos>
- tähän se osuus opetussuunnittelusta joka valuu vuosisuunnitteluun
- opetussuunnittelun sykli on 4 vuotta, 1 vuosi, 0,5 vuotta (tutkinto, valinnaiset - ja vapaasti valittavat opinnot ja vapaasti valittavat opinnot)
- nykyisessä toimintatavassa on virhe: toimitaan ikään kuin sykli olisi 4 vuotta
- varmistuttava ettei esiinny tekniikan koulutusalan systeemivirheettä - ohitetaan opetussuunnittelu - tehdään ". toimintasuunnitelma"
- tämä malli ei ole virheellinen sinänsä jos näin toimitaan aidosti; se on virhe tilanteissa, joissa opetussuunnittelu jätetään tekemättä
- mallin etu on joustava reagointi teknologiamuutoksiin
- nykyisessä mallissa sama reagointikyky toteutetaan valinnaisilla opinnoilla (tarjontakorit)
- vapaasti valittavien kohdalla opetussuunnittelun toiminnasta tapahtuu vasta vuosisuunnittelussa: tänään päätetään että huomenna alkaa vapaasti valittava opinto - erikoisasiantuntija tulee vierailulle yms. Em. tapahtuma sisältää sekä opetussuunnittelua, vuosisuunnittelua että toteutussuunnittelua
- tarjontakorien toimintalogiikka ja mistä tarve tarjontakoreille syntyy; seuraukset opetussuunnittelun malliin