Fabula ja Sujet
"The distinction between fabula and sujet is, according to various commonsensical definitions, the distinction between what happens in a narrative and how it is told;"
(Richard Walsh: Fabula and fictionality in narrative theory)
...
2) Aika: Juoni voi esittää tarinan tapahtumat missä tahansa järjestyksessä (tapahtumien järjestäminenjärjestys). Juoni voi esittää tapahtumien tapahtuvan missä tahansa aikavälillä (kesto tai nopeus). Juonessa tarinan tapahtumat voidaan esittää useita kertoja (frekvenssitoisto). Näiden kolmen elementin avulla katsojaa voidaan harhauttaa tai estää rakentamasta tarinan aikajärjestystä.
...
Siten sujet on tarinan dramaturgia: tietyllä tavalla järjestettyjä vihjeitä, joiden avulla katsoja päättelee ja kokoaa tarinaa.
Aika (time)
- Aika on ihmiselle peruselementti. Vaikka ihminen eristettäisiin täysin yhteiskunnasta ja ympäristöstä, hän todennäköisesti havaitsisi omat ajatuksensa ajallisena jatkumona.
- Länsimaisessa yhteiskunnassa ajatellaan, että aika on yhteen suuntaan etenevää, eikä hetkeen voi palata sen kerran mentyä ohi. "Samaan virtaan ei voi astua kahta kertaa"
- Ajan kokemus ja ajan kuluminen tuodaan usein esille tarinankerronnassa. Se on toistuva teema, mutta myös tarinan peruselementti.Periaatteessa tarinalla tai tekstillä ei ole olemassa muuta aikaa kuin sen lukemiseen tai teoksen käyttämiseen käytettävä aika. Tarinaan kirjoitettu ajan kuluminen on epäaitoa (pseudo-temporal: aika voidaan jakaa kertomusaikaan (story time) ja kerronta-aikaan (discourse time)
(Lähde: Shlomith Rimmon-Kenan: Narrative Fiction, s. 45-46)
Ajan käyttö vuorovaikutteisessa kerronnassa
Ajan käyttö vuorovaikutteisessa kerronnassa on monimuotoista. Vuorovaikutus vaatii käyttäjältä päätöksentekoa, joka ei välttämättä ole lineaarista: käyttäjä voi mm. nopeuttaa, hidastaa, linkittää ja sulkea ikkunoita ja sovelluksia.
Toisaalta käyttäjälle voidaan antaa tietty aika päätöksen tekoon: esim. Stuart Moulthropin Hegirascope antaa käyttäjälle 30 s aikaa päättää, minkä linkin valitsee, ennen kuin tekee päätöksen hänen puolestaan.
Me koemme ajan lineaarisena, minkä vuoksi tarinoiden tapahtumat yleensä esitetään aikajärjestyksessä. Mutta tätä periaatetta voidaan hyvin rikkoa etenkin vuorovaikutteisessa mediassa.
...
(Lähde: Mark Stephen Meadows: Pause and Effect: The Art of Interactive Narrative, s. 51-52)
Ajan hallinta vuorovaikutteisessa tarinankerronnassa
Vuorovaikutteisuus mahdollistaa erilaisia ajanhallintatapoja teoksiin, kuten
- Lukemisajan rajoittaminen (esim. edellä mainittu Stuart Moulthropin Hegirascope, jossa teksti vaihtuu ruudulla 30 s välein).
- Viivytetään lukijaa - hän ei saa edetä kuin tietyn odotusajan jälkeen
- rajoitetaan teoksen käyttöaikaa - sitä saa käyttää esim. vain lauantaisin
- tehdään teos, joka muuttuu ja päivittyy koko ajan