Katsoin läpi ja jotain jäi mieleenkin. Tuli mielikuva, että näissä elokuvissa määritellään pitkälti sci-fi tyylisuuntana. Kummatkin olivat hyvin teknologiapainoitteisia. Ne eivät edes yrittäneet olla kovin realistisia tulevaisuudesta vaan pyrkivät pikemminkin viihdyttämään kertomalla jotain mielenkiintoista. Teknologian ihmeet oli puettu pelottavaan konseptiin eli ihmishahmoon. Tämä tuo toteutukseen helpottavia tekijöitä eli voidaan käyttää oikeita näyttelijöitä ilman vaikeita maskeja tai erikoistehosteita. Metropolis leffassa töksähtävä muodonmuutos "robotin" ja ihmishahmon välillä toi mieleen miten sulavasti Terminator 2:sessa oli erikoistehostein luotu kohtaus "pahan" terminaattorin muodostumisesta ihmishahmoon lattian materiaalista. Metropolis vaikutti elokuvahistorialliselta jäänteeltä hulluine professeroineen ja höyryävine koeputkineen. Yhteyksiä uudempiin sci-fi leffoihin löytyi luonnollisesti enemmän Bladerunnerista jonka synkkä ja väkivaltainen tulevaisuuden kuva tuntui hyvinkin tutulta uudemmista leffoista.
Sci-fi tarkoittaa miltein aina myös erikoistehosteita, hyviä tai huonoja. Näiden käyttöä omissa tuotoksissa voisi miettiä.
... enemmän ajatuksia myöhemmin