Page History

...

Yleisimmät pumpputyypit ovat:

...

1.

...

Hammaspyöräpumput

2.

Kuva 9.4.

Kuvassa 9.4 ovat yleisimpien pumpputyyppien piirrosmerkit.1. Hammaspyöräpumput2. Ruuvipumput

3. Siipipumput

...

Pumppujen koko ilmaistaan radiaani- (D_k) tai kierrostilavuutena (V_k). SFS 4556 määrittelee standardi kierrostilavuudet.

Wiki Markup\[D{~}k~\_k]= m{^}3^³/rad ja \ [V{~}k~\_k]= m{^}3^³/r, käytännössä cm{^}3^³/r, koska se on soveliaampi yksikkö (ei liian iso)

Pumpun tuottama teoreettinen tilavuusvirta on:

Q_t= n ×V- V_{k tai} Q_{t =} w×D ω - D_k

_wω= 2 _{p π n}

Todellisuudessa pumpussa tapahtuu hiukan ohivuotoa ja laakereiden voiteluun tarvitaan öljyä. Tämän vuodon suuruus ilmaistaan volumetrisena hyötysuhteena, hη_v. Pumpun todellinen tuotto on siis:

Q = Q_t ×h - η_v

Pumpun ottama teoreettinen vääntömomentti on:
Image Added
 

Δp Dp on paine-ero pumpun yli

Pumpun mekaanisista kitkoista ja nestekitkasta johtuen tarvitaan käytännössä suurempaa vääntömomenttia. Tämä huomioidaan mekaanishydraulisella hyötysuhteella hη_mh. Todellinen vääntömomentin tarve on:
Image Added
 

Pumpun kokonaishyötysuhteeksi tulee:
Image Added
 

Pumpun akselitehon tarpeeksi tulee:
Image Added
 
P = tuotettu hydraulinen teho

Pumppujen hyötysuhde ei ole vakio. Se riippuu mm paineesta ja tilavuusvirrasta. Kuvassa 9.1 esitetään erään pumpun hyötysuhteen riippuvuus pyörimisnopeudesta sekä paineesta.

Image Added
Kuva 9.1

Tällaisen kuvaajan avulla pumppu on mahdollista

valiita siten, että toimintapiste osuu hyötysuhteen kannalta edullisella alueelle. Käyttöolosuhteiden vaihdellessa tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Eräs tapa kuvata pumpun volumetrisen hyötysuhteen vaikutusta (tietyissä olosuhteissa), on ilmoittaa pumpun tuotto käyttöpaineen funktiona kuvan 9.2 mukaisesti. Kuvasta on vaikea arvioida tarkasti volumetrisen hyötysuhteen suurutta.

  Image Added
Kuva 9.2

Kokonaishyötysuhde, joka koostuu volumetrisen- ja hydromekaanisen hyötysuhteen tulosta ilmoitetaan usein myös paineen funktiona kuvan 9.3 mukaisesti.

Image Added

Kuva 9.3

9.4 PIIRROSMERKIT

Kuva Kuvassa 9.4 ovat yleisimpien pumpputyyppien piirrosmerkit.
Image Added
Kuvassa Image Added

Kuva 9.4 ovat yleisimpien pumpputyyppien piirrosmerkit.

9.5 HAMMASPYÖRÄPUMPUT

Hammaspyöräpumput voidaan jaotella:

1. Ulkohammaspyöräpumppuihin, kuva 9.5
2. Sisähammaspyöräpumppuihin , kuva 9.6

9.5.1 ULKOHAMMASPYÖRÄPUMPUT

Image Added
 

Kuva 9.5.

Yleisin ulkohammaspyöräpumppu on kuvan 9.5 mukainen kaksipyöräinen pumppu. Siinä toisen hammaspyörän akselille tuodaan käyttöteho ja toinen hammaspyörä pyörii mukana.

...

Ulkohammaspyöräpumpuista löytyy myös kolmiopyöräisiä malleja, jolloin keskimmäinen pyörä on käyttävä. Näitä pumppuja on helppo tehdä rakenteellisesti sellaisiksi, että voidaan kytkeä useampia pumppuja samalle akselille.

9.5.2 SISÄHAMMASPYÖRÄPUMPUT

Sisähammaspyöräpumput ovat kuvan 9.6 mallisia tai kuvan 9.7 tyyppisiä gerator pumppuja. Niiden sisempi hammaspyörä on käyttävä ja ulompi pyörii mukana. Gerator-pumpussa tapahtuu myös liukumista pyörien välillä, koska sisempi pyörä pyörii nopeammin kuin ulkopyörä.

Image Added

Kuva 9.6

Image Added 

Kuva 9.7.

9.5.3 HAMMASPYÖRÄPUMPPUJEN OMINAISUUKSIA

...

Hydrauliikan ruuvipumput (kuva 9.8) ovat useimmiten kolmiruuvisia, keskimmäinen ruuvi on käyttävä. Sivuruuvit ja hammaskosketus muodostavat tiivistyksen, joka erottaa imu- ja painepuolen. Öljy etenee hammassolissa suoraviivaisesti ja saatu tuotto on erittäin tasaista. Tasaisesta tuotosta johtuen käyntiääni on hiljainen ja pumppua voidaan käyttää suurilla nopeuksilla ilman kavitaation vaaraa. Ruuvipumput ovat pitkäikäisiä.
Ruuvipumppujen hyötysuhde on muita alhaisempi n 0,7...0,8 ja maksimipaineet usein alle 200 bar. Imu- ja painepuoli ovat eri päädyissä, joten laakereille syntyy aksiaalivoima. Keskeltä imevällä pumpulla aksiaalivoima kumoutuu, koska molemmissa päädyissä on painepuoli.
Image Added
Kuva 9.8

9.7 SIIPIPUMPUT

Siipipumput voidaan jakaa tasapainotettuihin pumppuihin (monikammiopumput) ja tasapainottomiin pumppuihin (yksikammiopumput). Neste kulkeutuu radiaalisesti liikkuvien siipien välissä imupuolelta painepuolelle. Siivet painautuvat aa rengasta vasten keskipakovoiman ansiosta (matalilla paineilla) Korkeammilla paineilla siipien alle johdetaan paineöljy. Siipiratkaisuja on monenlaisia, joissakin siipi pyritään tasapainottamaan voimien suhteen johtamalla sen alle sama paine kuin siipisolassa vaikuttaa. Sivuilta tiivistys aikaansaadaan painamalla pumpun aikaansaamalla paineella painelevyä vasten roottoria.

...

Kaksikammioisessa pumpussa, kuva 9.9, on kaksi imu- ja painepuolta vastakkaisilla puolilla toisiaan nähden, näin radiaalivoima kumoutuu. Imu- ja painetilat on aikaansaatu pesän muotoilulla. Näiden pumppujen kierrostilavuutta ei voi muuttaa.
Image Added

Kuva 9.9.

9.7.2 YKSIKAMMIOISET PUMPUT

Yksikammioisessa pumpussa roottori ja rengas ovat sijoitettu epäkeskeisesti toisiinsa nähden. laajeneva ja supistuva tilavuus syntyy epäkeskeisyydestä ja sen suuruus riippuu epäkeskeisyyden määrästä. Imu- ja painetilat ovat vastakkaisilla puolilla, joten roottoriin kohdistuu radiaalivoima. Näiden pumppujen tuottoa voidaan säätää epäkeskeisyyttä muuttamalla (käytännössä renkaan avulla). Kuvassa 9.10 on säädettävällä kierrostilavuudella varustettu yksikammioinen siipipumppu.
Siipipumppujen tuotto on melko tasaista ja käyntiääni hiljainen. Maksimipaine on n. 200 bar (riippuu pumppukoosta) ja hyötysuhde parhaimmillaan 0,9.
Image Added
 
Kuva 9.10

9.8 MÄNTÄPUMPUT

Mäntäpumpuissa neste siirretään imupuolelta painepuolelle mäntien edestakaisen liikkeen avulla. Imu ja painetapahtumaa ohjataan automaattitoimisilla venttiileillä tai jakolaitteella (kun männät ovat pyörivässä osassa). Tuoton tasaisuus riippuu mäntien lukumäärästä. Mäntiä on pariton lukumäärä (3, 5, 7, 9,...), jolloin tuottojen huiput osuvat limittäin tasaten kokonaistuottoa.
Mäntäpumput voidaan jakaa:

1. radiaalimäntäpumppuihin
2. aksiaalimäntäpumppuihin

...

1. rivimäntäpumppuihin
   

9.8.1 RADIAALIMÄNTÄPUMPUT

...

Kuvassa 9.11 on pyörivällä sylinteriryhmällä varustettu radiaalimäntäpumppu. Männät sijaitsevat roottorissa 3, jota pyöritetään. Mäntien edestakainen liike aiheutuu sylinteriryhmän epäkeskeisyydestä renkaaseen 7 nähden. Epäkeskeisyyttä säätämällä (männän 9 avulla) voidaan tuottoa säätää. Säätö muuttaa pumpun kierrostilavuutta. Pumppu imee nesteen akselin 4 kautta, joka samalla ohjaa imu- ja painetapahtumaa.
Image Added
 
Kuva 9.11

9.8.1.2. Pyörimätön sylinteriryhmä

...

Radiaalimäntäpumppujen maksimipaineet ovat n. 800 bar ja kokonaishyötysuhde 0,9.
Image Added
Kuva 9.12

9.8.2 AKSIAALIMÄNTÄPUMPUT

...

Vinolevypumpuissa sylinteriryhmä pyörii ja männät saavat edestakaisen liikkeen pyörimättömästä vinolevystä. Kiinteätuottoisissa pumpuissa vinolevyn kulmaa ei voi säätää. Kuvassa 9.13 on säädettävällä kierrostilavuudella varustettu pumppu. Tällöin vinolevyn kallistuskulmaa saadaan säädettyä. Vinolevyn ollessa kohtisuorassa, on kierrostilavuus nolla, koska männät eivät liiku lainkaan. Avoimen hydraulijärjestelmän pumpuilla on aina sama imu- ja painepuoli. Niiden vinolevy voi kallistua ainoastaan neutraaliakselin toiselle puolelle. Suljetun hydraulijärjestelmän pumput ohjaavat myös liikesuuntaa ja siksi niden virtaussuunta voi vaihtua (myös imu- ja painepuoli vaihtuvat). Tämä saadaan aikaan sallimalla vinolevyn kallistua neutraaliakselin molemmille puolille. Mäntään on nivelöity kuppimainen osa, joka liukuu vasten vinolevyä. Vinolevyn ja kupin välissä on nestetasku, johon johdetaan paineenalaista nestettä. Tätä sanotaan hydrostaattiseksi laakeroinniksi ja sen johdosta kuppi ei käynnin aikana koske vinolevyyn.
Image Added
Kuva 9.13

Nesteen virtausta sylinteriin ohjaa paikoilaan pysyvä jakolevy. Se sallii männän imeä nestettä sylinteriin puolen kierroksen ajan ja akselin kääntyessä edelleen mäntä alkaa painua takaisin sylinteriin. Tällöin vinolevy ohjaa nesteen pumpun painepuolelle.

...

Vinoakselipumpussa pyörii sekä käyttöakseli, että sylinteriryhmä. Männät saavat edestakaisen liikkeen käyttöakselin ja sylinteriryhmän välisestä kulmasta.Kuvassa 9.14 on vinoakselipumppu, jossa kierrostilavuus ja akselien välinen kulma on kiinteä.

Image Added
 
Kuva 9.14

Kuvassa 9.15 on vinolevypumppu, jossa akselin ja sylinteriryhmän välistä kulmaa voidaan säätää. Samalla säädetään männän iskunpituutta ja edeleen pumpun kierrostilavuutta. Vinoakselipumpuissa nesteen virtausta ohjaa samantyyppinen jakolevy kuin vinolevypumpuissakin. Suljetun järjestelmän pumpuissa sylinteriryhmän sallitaan kääntyä neutraaliakselin molemmille puolille.

Image Added
 
Kuva 9.15

Vinoakselipumpuilla on hyvä hyötysuhde ja ne sallivat suuria pyörimisnopeuksia. Käyttöakselin ja sylinteriryhmän välinen kulma voi olla suuri, jopa 45 °. Haittapuolena on, että läpimenevää akselia ei voi käyttää, joten toisen pumpun kytkeminen tällaisen pumpun perään on mahdotonta.

...