Väliraportissa kysytyt asiat

TÄMÄ DOKUMENTTI ON KESKENERÄINEN! Sitä editoidaan tammikuussa 2010.

Projektin perustiedot

• Raportointikausi, projektin perustiedot, projektin toteuttajan tiedot, lomakkeen täyttäjän tiedot (valmiina)
• Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet

Tuottaja 2020 -kehityshanke 1.81.2010 - 31.12.2009 2010
Minkälainen on tapahtumatuottajan tuotantoverkosto vuonna 2020? Minkälaisia haasteita tuottaja kohtaa tulevaisuudessa? Minkälaista koulutusta tulevaisuuden tuottaja tarvitsee?

...

Metropolia Ammattikorkeakoululla on vastuullaan projektin hallinnointi ja johtaminen ja vetovastuu projektin viestinnästä ja arvioinnista. Lisäksi Metropolia koordinoi tutkimusprosessia ja toimii tutkimuksen johtajana. Projekti toteutetaan prosessina, jossa Metropolia kantaa päävastuun, mutta valtakunnallisen vaikuttavuuden ja koko kulttuurituottannon alan koulutuksen sitoutumisen varmistamiseksi sovittiin jo hakuvaiheessa laajasta ammattikorkeakoulujen ja alan keskeisen tutkimusorganisaatio Cuporen välillä. Hankkeessa toteutettiin ensimmäinen sisäinen arviointi keväällä 2010. Arviointi suoritettiin nimettömällä kyselyllä tutkijaklubin jäsenille sekä Focus Group haastattelulla kyselyn jälkeen. Arvioinnin koonti suoritettiin kolmen ulkopuolisen arvioijan toimesta. Arvioinnin tulokset  julkistettiin wikissä. Tiivistetysti hankkeen voidaan todeta toistaiseksi onnistuneet erittäin hyvin, ja voidaan todeta sen päässeen sille asetettuihin tavoitteisiin organisoitumisen, tiedottamisen ja tutkimusprosessin käynnistämisen osalta.

 Kumppanuudet jakautuvat useille tasoille.
- Ohjausryhmäkumppanit ovat hankkeen Tehdyt aiesopimukset hiottiin virallisiksi kumppanuussopimuksiksi syksyn 2009 aikana. Kumppanuudet jakautuvat useille tasoille.
- Ohjausryhmäkumppanit ovat hankkeen kannalta strategisesti keskeisiä vaikuttajatahoja ja sidosryhmiä. Heidän näkemyksensä hankkeen tavoitteiden asettamisesta ja toimenpiteistä on ensiarvoisen tärkeitä hankkeen sisällöllisen kehittämisen näkökulmasta. Samalla on erittäin tärkeää, että kyseiset tahot sitoutuvat kulttuurituotannon alan kehittämiseen ja levittävät tietoisuutta hankkeesta omaan organisaatioonsa ja sen sidosryhmiin. Ohjausryhmä asetettiin marraskuun kokouksen yhteydessä.
- Tiedonlevittämisen varmistamiseksi hankkeessa on tiivis kumppanuus TKK:n / Aalto yliopiston hallinnoiman Luova Suomi -hankkeen kanssa, joka kokoaa kulttuurialan toimijoita yhteen ja hoitaa keskitettyä alan tiedottamista. Luovan Suomen kanssa suunniteltiin ja toteutettiin tiedottamista keväällä 2010.
- Tutkimusyhteistyö perustuu Metropolian, Novian, Mikkelin amk:n, HUMAKin ja Cuporen tutkijoiden yhteiseen työskentelyyn. He muodostavat ennakointiprosessin operationaalisen toimijajoukon, joka kerää aineistoa ja analysoi sitä. Tutkimusprosessin toiminnasta ja koordinoinnista vastaa Metropolian nimeämä tutkimusjohtaja. Lisäksi ryhmää seuraa läheltä alan työelämää edustavan ammattijärjestön edustaja
Työhön käytettävistä resursseista ja vastuista on sovittu kunkin tutkimusyhteistyöhön sitoutuneen kumppanin kanssa kirjallisissa sopimuksissa. Ennakointiprosessi etenee syklisesti ja työn- ja vastuunjakoa pohditaan tutkimusosioittain mikäli joku ohjausryhmän tai tutkijaryhmän jäsen sitä ehdottaa.

Medios- hankkeen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä DigiTarina tekniikan puitteissa. Tuottaja2020 hankkeessa tuotetaan audiovisuaalista materiaalia, jonka tuottamiseen saadaan apua Medioksesta.

Julkisuus ja tiedottaminen - projektin Julkisuus ja tiedottaminen - projektin mahdollinen internet-osoite

...

Tuottaja2020 on julkinen projekti, josta on kenen tahansa helppo saada tietoa. Projektin Internet -osoite on tuottaja2020.metropolia.fi. Tätä osoitetta markkinoidaan mm. esitteellä ja miniflyerilla. Tämän lisäksi projektia hallinnoidaan julkisessa wikissä: wiki.metropolia.fi/display/tuottaja2020, josta on linkki Internet sivulle. Projektilla on Facebook ryhmä: Tuottaja2020, jonka faneiksi toivotaan ammattituottajia, kulttuurituotannon opiskelijoita eri ammattikorkeakouluista sekä hankkeen sidosryhmien edustajia. Ryhmän tavoitteena on saattaa kulttuurituotannon tulevaisuudesta kiinnostuneita keskustelemaan keskenään sekä keräämään heikkoja signaaleja kulttuurialalta.
Tuottaja2020 -esite painettiin marraskuussa, ja sitä on jaettu seuraaville tahoille: Metropolia AMK, Mikkelin AMK, Humanistinen AMK, Seinäjoen AMK, Novia Yrkeshögskolan, Cupore, TAKU ry. Lisäksi hankkeelle on suunniteltu logo, päävisuaali, juliste, luottokortin kokoinen miniflyer (aletaan jakaa tammikuussa 2010), rintanappi, t-paita. Näitä painamme vasta tarpeen tullen.

Hankkeesta on jaettu lehdistötiedotetta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotetta on jaettu osallistuville AMKlle (opiskelijat, tutkijat, ohjausryhmän jäsenet, opettajat, hallintohenkilöstö), ENCATC (European Network of Cultural Administration Training Centers.) englanniksi, Arsis -lehteen (ARSIS on taiteen keskustoimikunnan julkaisema taide- ja kulttuuripolitiikan tiedotuslehti.), Luovan Suomen sähköiseen uutiskirjeeseen,

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry on julkaissut ammattilehtensä takakannessa Tuottaja 2020 hanketta esittelevän mainoksen. Luovan Suomen uutiskirjeessä on ollut artikkeli hankkeesta. TAKU lehdessä on ollut mainos hankkeesta. Osallistuvat AMKt ovat julkaisseet hankkeen tiedot omilla internet sivuillaan. Näin saamme lisää kävijöitä internet sivuillemme sekä lisää Facebook faneja.

Tiedotusta parantaaksemme suunnittelemme sähköisen uutiskirjeen lanseeraamista ensi vuoden alussa. Tämän uutiskirjeen voisi tilata Internet sivuiltamme.

Hankkeelle on suunniteltu myös opiskelijakampanja Olen Tuottaja2020. Tämä kampanja voidaan ottaa käyttöön tulevina vuosina, jolloin opiskelijat saadaan mukaan toimintaamme.

Tuottaja2020 -hankkeesta on julkaistu tietoa 1.1.2010-30.6.2010 seuraavissa medioissa:

http://www.teatteri.org/info/tinfotiedote34_09.html

http://www.cupore.fi/tuottaja2020.php

Wikin lisäksi hankkeen www-sivulle lisättiin keväällä 2010 uutiskirjeen tilaamiseen tarkoitettu funktio. Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon kiinnostuneiden sähköpostiosoitteita. Uutiskirjeen lähettäminen aloitettiin syksyllä 2010, kun ensimmäinen raportti saatiin julkaistuksi. Uutiskirjeitä julkaistiin 2010 kaksi kappaletta: Syyskuussa ja joulukuussa. Uutiskirjeen tarkoitus on aktivoida sidosryhmät, opiskelijat ja kulttuurialan toimijat/ ammattilaiset osallistumaan hankkeeseen. WWW-sivuilla on julkaistu uutisia, joissa kerrotaan hankkeen etenemisestä.

Kulttuurituotannon alan ammattilehdessä (TAKU) julkaistiin hankkeen tutkimuspäällikön Katri Halosen artikkeli tammikuussa 2010: "Kurkista tapahtumatuotannon tulevaisuuteen!", jossa Tuottaja2020 sai paljon huomiota tuottaja-ammattilaisten keskuudessa. Lehti: http://issuu.com/taku.ry/docs/taku1-2010

Tuottaja2020 julisteet painatettiin ja levitettiin maaliskuussa 2010 oppilaitoksiin sekä Cuporeen. Lisäksi painatettiin ja levitettiin hankkeen miniflyeria, joka on käyntikortin tapainen ja markkinoi hankkeen www-sivustoa.

Tuottaja2020 -hankkeesta on julkaistu tietoa 1.1.2010-30.6.2010 seuraavissa medioissa:
http://www.teatteri.org/info/tinfotiedote34_09.html

http://www.cupore.fi/tuottaja2020.php

http://www.http://www.luovasuomi.fi/index.php/tietoa/uutiset/263-tuottaja2020

...

http://www.humak.fi/humak_ja_kampukset/kampukset_ja_rehtorin_toimisto/joutsenon-kampus.html

Ongelmat ja suositukset

Tapahtumatuotannon kenttä on erittäin laaja ja voimakkaasti muihin toimialoihin kiinnittynyt. Hankehakemuksessa oli kiinnitytty klusteri-käsitteeseen, joka oli kuitenkin osalla tutkijaryhmäläisistä erittäin vieras tutkimukonsepti. Syksyn aikana kului aiottua enemmän aikaa yhteisen perustan haarukoimiseen. Esimme yhteistä kieltä käsitteiden klusteri, verkosto, toimiala ja toimijaryhmä kautta. Lopulta päädyimme Tapahtumatuotannon ekosysteemiin (Hautamäki), jonka pohjalta työskentelymme alkoi jäsentyä yhteisemmäksi prosessiksi. Casejen valinta ja niistä nouseet seuraavat askeleet nousivat varsin luontevasti keskustelujen myötä. Tällä hetkellä ekosysteeminäkemyksen kautta yhteinen lähtökohta tuntuu löytyneen ja tutkimusprosessin eri vaiheista on päästy hyvään yhteisymmärrykseen keskustelujen kautta.

Projektin toinen ongelma on ollut Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman jättäytyminen ohjausryhmään. Jotta tutkijaryhmässä olisi kaikki Suomessa kulttuurituotannon koulutusta järjestävät tahot mukana, tulisi Seinäjoen edustaja saada mukaan prosessiin. Kyseisestä ammattikorkeakoulusta on löytynyt innostunut tutkijaryhmämme potentiaalinen jäsen. Parhaillaan selvitellään millaisella tämän hankkeen ulkopuolisella rahoituksella hänen osallistumisensa työskentelyymme saataisiin varmistettua.

Projekti käyttää laajasti wikiä toiminnassaan. Tutkijaryhmä koordinoi työskentelyään wikissä, projektihallinto toteutetaan avoimesti ja myös osittaista ennakointiaineiston keruuta tehdään wikipohjaisesti. Tutkijaryhmän osalta on avoimuuden osalta rajoituksia raakadatojen osalta. Vaikka raakadatoja ei ole avattu suurelle yleisölle, on wiki toiminut kuitenkin yhteisöllisenä työstö- ja keskustelualueena. Aineiston keräämisen ympäristöksi wiki vaikuttaa kömpelöltä. Sen graafinen ulkoasu ja käytettävyys eivät ole tällä hetkellä suurta yleisöä palvelevia. Wikin rinnalle pohditaankin seuraavaan ohjausryhmään ehdotuksia, joilla toimintaa pyritään saamaan sellaiseksi, että suuren yleisön osallistumiskynnys pienenee.

Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen

Syksyn 2009 aikana on keskitytty käynnistystoimenpiteisiin. Kumppaniverkosto on koottu yhteen ja tutkijatyöhön osallistuneet henkilöt ovat varmentuneet. Myös ohjausryhmän kokoonpano on sovittu ja ensimmäinen kokous pidetty. Tämän lisäksi on organisoitu taloushallintoa varten kumppaniverkoston eri jäsenistä taloushallinnan tiimi. Hankkeen visuaalinen ulkoasu on suunniteltu, www-sivut rakennettu ja julkaistu ja wiki-ympäristöä rakennettu. 

Projektissa on syksyllä 2009 toteutettu nk. Klusterianalyysi ja se on käynnistänyt koko tutkimusprosessin. Analyysi paikantaa monialaista klusteria, jonka jäsenistöllä on keskeinen rooli kaupunkitapahtuman toteuttamisessa. Jokainen tutkijaryhmäläinen valitsi oman klusterinsa, jonka toimijajoukko lähti paikantamaan. Paikantamisen jälkeen keskityttiin kunkin toimijatahon tulevaisuuskenaarioiden kartoittamiseen.

•Kaustinen Folk Music Festival, tutkijana Juha Iso-Aho / Humak
•Maailma kylässä, tutkijana Kai Artes/ Metropolia
•Madonna-konsertti, tutkijana Laura Karhu / Cupore
•PixelAche, tutkijana Leena Björkqvist / Novia
•Savonlinnan oopperajuhlat, tutkijana Pekka Uotila / Mamk

Klusterianalyysi on edennyt taustatiedoista, haastattelujen kautta wiki-ssä tehtävään yhteisölliseen raportointiin. Tutkimuspäällikkö kokoaa havaintoja yhteen tammikuussa 2010 ja ensimmäisen tutkimussyklin raportti valmistuu näillä näkymin helmikuussa 2010. Lisäksi joulukuussa 2009 sovittiin tutkimusprosessin 2. syklin tarkemmasta sisällöstä, työtavoista ja aikataulusta. Tutkimusprosessi on edennyt hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa. 

Projektin innovatiivisuus

Projektilla on useita innovaatioihin tähtääviä elementtejä, joista tässä alkuvaiheessa on toteutettu organisatorinen järjestäytyminen, avoin projektihallinto sekä ennakointimenetelmällinen toiminta.
Ennakointitoiminnan yksi haaste on ollut hankkeen tulosten jalkauttaminen esimerkiksi koulutusalalle opetussuunnitelmiin. Tässä hankkeessa pyrittiin välttämään potentiaalinen ongelma suunnittelemalla ja toteuttamalla hanke alusta alkaen kulttuurituotannon alan opetusta antavien kotimaisten ammattikorkeakoulujen yhteishankkena. Omissa oppilaitoksissa opetussuunnitelmatyöstä vastaavat asiantuntijat ovat hyvä perusta yhteiselle ennakointiprosessille. Samalla se on haastava: koulutusalan ihmiset eivät välttämätä primaaristi ole tutkimusorientoituneita. Tutkimuksellista näkökulmaa pyritään tukemaan aktiivisella wiki-työskentelyllä, jossa osallistujat kehittävät yhteisten keskustelujen kautta ennakointiajatteluaan. Lisäksi valtakunnallisessa hankkeessa on päädytty säännöllisiin tapaamisiin, joista osa toteutetaan Skypen välityksellä ja osa ryhmätapaamisina. Eri toimijat yhdistävän tutkijatriangluaation myötä pyritään löytämään innovatiivinen menetelmä yhden koulutusalan proaktiiviseen kehittämiseen ja toimijoiden väliseen profilointiin,

Projektissa testataan laajasti wiki-ympäristön käyttöä. Hankkeen hallinnointi on avointa, tutkijaryhmän toiminta ja eri paperien työversiot ovat avoimia ja myös aineiston keruu on SignaaliWiki:n puitteissa avointa. Wiki-ympäristön testaus erilaisten toimintojen tukijana on keskeinen osa projektihallinnon avoimuuten tähtäävämän menetelmäinnovaatiotavoitteen toteutumista.

Kolmas innovaatioalue liittyy ennakointialan menetelmälliseen kehittämiseen. Hankkeen aikana pyritään löytämään uusia keinoja hyödyntää taidesektorilla toimivien menetelmällisiä näkökulmia osana ennakointiprosessia. Tällä hetkellä on keskitytty ns. perinteisten laadullisten menetelmien käyttöön aineiston keruussa. Innovaatiopyrkmys on keskeisellä sijalla vuoden 2011 aikana, jolloin keskitytään skenaariopajoihin, joiden lopputulemana on asiantuntijakeskustelu tulevaisuuskäsikirjoituksen tai -kirjoitusten rakentamisesta sekä konkretisoimisesta scifi-tyyppisen DigiTails-prosessiin. 

Projektin tasa-arvovaikutukset

Projektissa kiinnitetään erityistä huomiota tasa-arvoiseen osallistumisen mahdollisuuteen sekä sitä tukevaan tiedon ja hankeprosessin avoimuuteen. Syksyn aikana on rakennettu wiki-ympäristö, joka mahdollistaa avoimuuden. Ympäristöön on myös laitettu avoimesti materiaaleja ja myös osallistumiseen kutsuvia toimintoja. Seuraavaksi keskiöön nousee potentiaalisten vieraiden haaliminen sivustolle ja sen jälkeen innostaminen osallistumaan ennakointiprosessiin. 

Hanke on auki wiki-ympäristössä, missä kuka tahansa mistä päin maapalloa tahansa saa tietoa ja voi halutessaan osallistua hankkeeseen. Hankkeeseen osallstuminen tapahtuu anonyymisti, jolloin henkilö voi itse halutessaan ilmoittaa persoonansa. Kuitenkin käytettävä wiki-confluence-ympäristö on käytettävissä myös ympäristöön kirjautuneille käyttäjille. Tämä ei lisää käyttäjävaltuuksia, mutta potentiaalisen osallistujan kannalta voisi olla motivoivaa toimia identifoituna henkilönä. Tällä hetkellä tämä edellyttää manuaalista käyttäjätunnuksen luomista, joka ei suurempien massojen osalta olisi mahdollista. Suoran tasa-arvoisen osallistumismahdollisuuden näkökulmasta tämä on kuitenkin toissijaista, sillä anonyymisti wiki-ympäristö on täysin auki.

Hyvät käytännöt

Wikityöskentely. Wikityöskentely on tarjonnut hankkeessa toimiville tutkijoille mahdollisuuden työskennellä reaaliaikaisesti yhdessä. Hankehallinnointiin on voinut osallistua useampi henkilö, koska keskeneräisiä materiaaleja voi editoida useampi henkilö. Muistiot on kirjoitettu suoraan wikiin ja ne ovat heti kaikkien nähtävissä. Wiki on vähentänyt sähköpostiliikennettä huomattavasti. Koska yhteistyötahot ovat olleet kiinnostuneita wikialustojen perustamisesta omissa organisaatioissa, olemme hankkeessa päättäneet tukea heidän wikiensä perustamista. Lisäksi opetamme hankkeeseen osallistuvat opiskelijat wikin tehokäyttäjiksi vuonna 2010.
Taloushallinto. Hankkeeseen on perustettu taloustiimi, jonka jäsenet ovat taloussuunnittelijoita kumppaniorganisaatioista. Talousasioiden vastuuttaminen laajemmalle ryhmälle on toiminut hyvin ja yhteistyöorganisaatiot tietävät mitä pitää tehdä. Lisäksi taloushallinnossa ollaan ottamassa käyttöön EditGrit työkalu vuoden vaihteessa 2009-2010. Seuraavassa seurantaraportissa voimme raportoida sen toimivuutta, jonka jälkeen voimme jakaa tämän hyvän käytännön uusille, aloittaville hankkeille.

Ennakointimenetelmät: heikot signaalit. Hankkessa kerätään heikkoja signaaleja SignaaliWikissä. Kuka tahansa voi lisätä SignaaliWikiin heikon signaalin sinne luotujen työkorien alle. Työkorien otsikot ovat: Yhteisöllisyys ja toisen kohtaaminen, Osallistumisen keinot ja väylät, Työolosuhteiden muutokset, Elämänhallinta, sekä muut signaalit. Tätä signaalien keräyskäytäntöä on levitetty kulttuurituotannon ylemmän tutkinnon menetelmäkurssilla: jokaisen kurssin osallistujan tehtävänä on kerätä 20 heikkoa signaalia ja lisättävä ne wikiin. Näin saamme 400 signaalia lisää. Lisäksi tätä on levitetty hankkeen tutkijoiden piirissä: tutkijat keräävät signaaleja jatkuvasti.

Toiminnan jatkuvuus

Hankkeessa on toistaiseksi saatu aikaan pysyvä kiinnostus avoimiin verkkotyöskentely-ympäristöihin. Hankkeen sidosryhmät ovat ilmaisseet kiinnostuksensa wiki-työympäristön perustamiseen omissa organisaatioissaan.

http://issuu.com/taku.ry/docs/taku1-2010

Artikkeli: Kulttuurin tulevaisuus , Halonen, Taku 1/2010

Artikkeli: Kulttuuri kokoaa , Halonen, Taku 3/2010

"Kulttuuri katalysoi." (Katri Halonen 2010) -raportti julkaistaan hankkeen www-sivuilla yleisön kommentoitavaksi ja siihen aktivoidaan hankkeen tutkijat sekä uutiskirjeen tilaajat.

Uutiskirjeet: Syyskuu ja joulukuu

Esiintymiset/ puheet/ Luennot:

Puheenvuorot tapahtumissa 2010:

13.1.2010 Katri osallistui OPM:n ja TEMin yhteiseen luovien alojen yhteistyön kehittämispäivään ja esitteli noin 30-päiselle luovien alojen hankeihmisille tuottaja2020 hanketta. Mukaan tuli myös hyviä kontakteja, joiden kanssa yhteistyön kaavailua jatketaan.
4.2 Katri piti Metropolian Tulevaisuusklubin tapaamisessa puheenvuoron Tuottaja2020-hankkeesta. Paikalla oli noin 10 metropolialaista tulevaisuusorientoitunutta henkilöä tekniikan, sosiaali- ja terveysalan, kulttuurin ja hallinnon aloilta. Metropoliaan tulevaisuusklubin tehtävänä on funtsia miltä maailma näyttää 3-15-20 vuoden kuluttua. Tavoitteena on tuottaa tietoa Metropolian opetuksen ja toiminnan kehittämiseksi.
11.2.2010 Brno, Leena esitteli Tuottaja 2020 hankkeen 50 nuorelle kulttuurituottajalle tai kulttuurituotannon opiskelijalle Brnossa, Tsekeissä. Seminaarin nimi oli To Culture With Love ? Management Internationel Workshop for European Students and Young Professionals in the field of Cultural Work/Arts Management http://www.tcwlm.net/

12.3.2010 Katri Halonen esitteli hanketta sosiaali- ja terveysalan ihmisille Oppiminen ja pedagogiikka -seminaarissa. Kyseessä on  4AMK (me + HAMK, LAMK, Laurea) kumppanuus hanke hyvien käytänteiden  jakamisen hengessä.

9.4.2010 Tulevaisuusverstas ja esittely, The Future workshop Produforumin jäsenille Helsingissä.

15.4 Esittely Produforum Åbolandin seminaarissa Evolution, revolution, vision - kulturfa?ltet i framtiden, paikka Åbo Akademi, Turku.
20.5. Humakin kv-symposiossa Helsingissä. Paikalla noin kolmekymmentä arts management kouluttajaa eri puolilta Eurooppaa ja USA:sta.

21.5. Pori Jazz for Professionals --seminaarin tutkijatapaamisessa Porissa. Paikalla alan tapahtumatuotannon tutkijoita (n. 20) Suomesta ja lähialueilta.

21.9.2010 Luovuus syttyy (Metropolian T&K järjestäjänä) seminaariin osallistutaan järjestäjänä. Yhden iltapäivän kestävä tulevaisuustyöpaja Tuottaja2020, jonka tuotoksia voidaan käyttää hyödyksi skenaarioprosessissa.

9.-10.12 Tiedottaja osallistuu Metropolian kulttuurialan Tutkimus, kehittämis ja innovaatiotoiminnan seminaariin Virossa. Tuottaja2020 hanketta esitellään, ja yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan.

Ongelmat ja suositukset

Tapahtumatuotannon kenttä on erittäin laaja ja voimakkaasti muihin toimialoihin kiinnittynyt. Hankehakemuksessa oli kiinnitytty klusteri-käsitteeseen, joka oli kuitenkin osalla tutkijaryhmäläisistä erittäin vieras tutkimukonsepti. Syksyn aikana kului aiottua enemmän aikaa yhteisen perustan haarukoimiseen. Etsimme yhteistä kieltä käsitteiden klusteri, verkosto, toimiala ja toimijaryhmä kautta. Lopulta päädyimme Tapahtumatuotannon ekosysteemiin (Hautamäki), jonka pohjalta työskentelymme alkoi jäsentyä yhteisemmäksi prosessiksi. Casejen valinta ja niistä nouseet seuraavat askeleet nousivat varsin luontevasti keskustelujen myötä. Tällä hetkellä ekosysteeminäkemyksen kautta yhteinen lähtökohta tuntuu löytyneen ja tutkimusprosessin eri vaiheista on päästy hyvään yhteisymmärrykseen keskustelujen kautta. Lisäksi Kulttuurituottaja -ammattinimike on aiheuttanut keskustelua niin ohjausryhmässä kuin tutkijaklubissakin. Ammattinimikkeen tunnettuuden parantamiseksi on hankkeelta toivottu apua, ja siksi tiedottaminen nousee tärkeäksi hankkeessa.

Projektin toinen ongelma on ratkemassa: Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman jättäytyminen ohjausryhmään. Jotta tutkijaryhmässä olisi kaikki Suomessa kulttuurituotannon koulutusta järjestävät tahot mukana, tulisi Seinäjoen edustaja saada mukaan prosessiin. Kyseisestä ammattikorkeakoulusta on löytynyt innostunut tutkijaryhmämme potentiaalinen jäsen. Parhaillaan selvitellään millaisella tämän hankkeen ulkopuolisella rahoituksella hänen osallistumisensa työskentelyymme saataisiin varmistettua. Toistaiseksi osallistuminen on tapahtunut kuluitta ja SEAMKin omalla kustannuksella.

Projekti käyttää laajasti wikiä toiminnassaan. Tutkijaryhmä koordinoi työskentelyään wikissä, projektihallinto toteutetaan avoimesti ja myös osittaista ennakointiaineiston keruuta tehdään wikipohjaisesti. Tutkijaryhmän osalta on avoimuuden osalta rajoituksia raakadatojen osalta. Vaikka raakadatoja ei ole avattu suurelle yleisölle, on wiki toiminut kuitenkin yhteisöllisenä työstö- ja keskustelualueena. Aineiston keräämisen ympäristöksi wiki vaikuttaa kömpelöltä. Sen graafinen ulkoasu ja käytettävyys eivät ole tällä hetkellä suurta yleisöä palvelevia. Wikin rinnalle lanseerattiinkin tuottaja2020.metropolia.fi -internetsivustolla uusi signaalienkeräyspalvelu http://tuottaja2020.metropolia.fi/signaalit/, johon kuka tahansa voi laittaa heikkoja signaaleja. Wikin käyttäminen hallinnon välineenä on kuitenkin  osoittautunut hyväksi: kaikki asiakirjat ovat kaikkien saatavilla. Wikiä on syksyllä 2010 alettu käyttää myös aineiston keräyksen alustana: tutkijat tallentavat tutkimusaineistonsa wikiin joko julkiseksi (informanttien luvalla) tai suojatuksi aineistoksi.

Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen

2010 aikana on keskitytty hankkeen ensimmäisen syklin loppuunsaattamiseen (ensimmäisen raportin kirjoittamiseen ja loppuunsaattamiseen ja siitä tiedottamiseen), Toisen syklin suunnitteluun ja tutkimusaineiston keräämiseen (ammattilaskysely ja oppilaitoskysely), kolmannen tutkimussyklin suunnitteluun, toteutussuunnitelmien ja oppimateriaalien suunnitteluun sekä Oppimateriaalit -wikin kehittämiseen. Kolmas sykli saatiin hyvin käyntiin aineiston keräyksen osalta: skenaariopajatoiminta tulevaisuuverstaineen on lähtenyt onnistuneesti käyntiin.

Hankesuunnitelman I syklin toteutuminen:

Ensimmäinen raportti saatiin kirjoitettua toukokuun 2010 loppuun mennessä  ja se julkaistiin sähköisenä pdf:änä syyskuussa 2010 hankkeen www-sivuilla:  ”Kulttuuri kokoaa. Kulttuuritapahtumien muuttuvat verkostot”. Raportissa kuvataan verkosto ja verkoston tulevaisuuden näkymät hankkeen I tutkimussyklin suunnitelman mukaisesti. Raportin on työstänyt hankkeen tutkijaklubi, ja työelämän kaikuja prosessiin on jakanut Taide ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry. Raportti on saanut myönteistä palautetta ja se on otettu lukemistoksi monissa kaikissa kulttuurituottajia kouluttavissa AMKssa.

Em. kartoituksen  päämääränä on ollut paikantaa tapahtumatuotantotoiminnan kanssa risteäviä muita toimialoja ja niiden osia, joiden näkemykset otetaan huomioon tulevaisuuden suuntaviivoja paikannettaessa. Kartoituksessa mukana olleiden eri tapahtumatuotantojen ympärille on rakentunut sidossuhteiltaan monisäikeinen ja -tasoinen toimijaverkosto, jonka toimijakunnassa ja toimijoiden funktioissa on suuria tapahtumakohtaisia eroja. Pääpiirteittäin kuitenkin voidaan tiivistää, että tapahtumatuotannon kannalta keskeisiä yhteistyötahoja ovat julkinen sektori, kolmas sektori, yritys- ja alihankintaverkostot, vapaaehtoiset ja etenkin mediasta, oman alan toimijoista ja koulutuskentästä rakentuvat sidosryhmät. Kartoitus toi mukanaan useita uusia kysymyksiä. Keskeisiksi jatkotutkimuksen kohteiksi nousivat mm. matkailuklusterin ja kulttuuriklusterin yhteistyö, vapaaehtoistyön muuttuvat roolit, kulttuurituotantoalan koulutustoiminnan perustiedon kerääminen ammattikorkeakoulusektorin ohella yliopistojen, ammatillisten oppilaitosten ja erilaisten luovan alan hanke- ja projektiomijoiden näkökulmia huomioivaksi, tuottajien muodostamat tuotantoklusterit,tapahtumatuotannon operationaalisen verkoston muutosnäkemysten syventäminen. Tuottaja2020 Tutkijaklubi on jatkanut näiden teemojen ympärillä työskentelyä kevään ja kesän 2010 aikana.

Hankesuunnitelman II syklin toteutuminen:

Kulttuurituottaja-ammattilaten tulevaisuusnäkymät kartoitettiin 2010 lähettämällä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry’n jäsenistölle suunnattu sähköinen kyselylomake. Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2010 ja analysointi ja raportointi tapahtuu 2011 kevääseen mennessä. Kyselyyn osallistui 124 ammattituottajaa.

Hankkeen III syklin toteutuminen:

Skenaarioanalyysi ja tulevaisuuspajat sekä opetukseen integrointi

Hanke aloitti tulevaisuuden ennakointiin keskittyvien skenaariopajojen pitämisen kulttuurialan ammattilaisille ja opiskelijoille keväällä 2010 ja toiminta jatkuu koko lukuvuoden 2010-11.  Tutkijaklubille pidettiin tulevaisuuspyörä -menetelmällä skenaariopaja vuoden 2010 alussa, lisäksi ohjausryhmälle pidettiin tulevaisuuden tapahtuman luonteen selvittämiseen sekä tuottajan osaamishaasteisiin liittyvä paja toukokuussa 2010. Tutkijaklubin skenaroinnin pohjalta toteutettiin Tuottajan osaamistarpeita selvittävä multimediapaja, jonka lopputuotteena saatiin aikaiseksi audiovisuaalisia skenaarioelokuvia. Elokuvat on julkaistu tuottaja2020 wikissä hyödynnettäväksi opetuksen suunnittelussa sekä ennakointiprosessin edetessä myös hankkeen digitaalisissa julkaisuissa.

Toukokuussa 2010 keskityttiin myös Tulevaisuuden tuottaja -opintojaksojen suunnitteluun sekä tuotettiin oppimateriaalia opintojaksojen toteuttamiseen. Lisäksi kehitettiin lyhyempien työpajojen suunnitteluun tarvittavia välineitä: ennakointipajamenetelmiä, aineistoja, sopivia kysymyksen asetteluja sekä julkaistiin wikialusta, jossa opetushenkilöstö oppilaistoksesta riippumatta osallistua voi kanssamme kehitystyöhön.

Tuottaja2020 -hankkeessa tutkimukseen liittyvää aineistoa kerätään siis myös opiskelijoille suunnatuissa (jotka ovat työssäkäyviä kulttuurialan ammattilaisia) skenaariopajoissa, joita tullaan lukuvuoden 2010-2011 aikana vetämään opiskelijoille kaikissa hankkeeseen osallistuvissa AMKeissa.  Nämä skenaariopajat vedettiin osana Tuottajan tulevaisuus -opintojaksoa Metropolia, muissa AMKssa osana monia opintojaksoja. Tulevaisuuden tuottaja -opintojaksolle Tuottaja2020 tarjoaa wiki -sivuillaan (suora linkki hankkeen www-sivuilta) valmiit opetussuunnitelmat, toteutussuunnitelmat, opettajan kalvot, teknologiabirefit sekä sparrausta opettajille. Ensimmäinen opettajien sparraussessio pidettiin AMK lehtoreille 24.-25.5.2010.

Metropoliassa (osallistujia myös Humakista) Tulevaisuuden tuottaja 3 op: opintojaksolla toteutettiin monimenetelmäinen skenarointiprosessi 14 tuottaja-ammattilaisen voimin. Lisäksi opiskelijat pitivät omissa yrityksissään tulevaisuusverstaan. Opintojakso toimi aineistonkeräyksenä Skenarointiprosessin pedagogiikkaa tutkivassa osaraportoinnissa. 

Tulevaisuuden tuottajuus ja sen systemaattinen pohtiminen otettiin Noviassa osaksi kulttuurituottajien tutkimusmetodikurssia tammikuussa 2010. Tuottaja 2020 projektin wikisivusto toimi tärkeänä lähdemateriaalina. Kurssin kokonaistavoitteena on saada yleisluontoinen kuva erilaisista tutkimusmenetelmistä, jotka erityisesti tukevat kulttuurituottajien oman työn tutkimista ja kehittämistä. Ymmärrys tulevaisuuden tutkimuksen mahdollisuuksista ja rajoituksista auttavat ammattilaisia tulevaisuusorientointuneeseen toimintaan

Muita pajoja pidettiin esim:

Skenaariopaja Produforum -verkostolle syksy 2010

Skenaariopaja Luovuus syttyy -seminaarissa syksy 2010

Skenaariopaja Pori Jazz 2010 kesä 2010

MAMK: Opiskelijatyöpaja  9.11.2010 osana kulttuurituotannon aikuisopiskelijoiden T&K-opintojaksoa  
(6 henkilöä)

Mamk: Tapahtumatuottajille ja matkailualan toimijoille järjestetty työpaja 25.11.2010
(18 henkilöä)

Mamk: Opinnäytetyö, jossa otetaan kantaa Tuottaja 2020 --hankkeen teemoihin

Osallistuminen pajoihin on ollut innostunutta ja palaute tulevaisuuspajoista on ollut positiivista.

Hankkeen onnistumista voidaan arvioida myös julkaisusuunnitelman toteutumista tarkastelemalla. Suunnitelman mukaan hanke julkaisee seuraavat raportit:

•Kulttuuri kokoaa (09/2010). Julkaistu ajallaan.

• Kulttuuri katalysoi. Megatrendien tärähtäminen tuotannon kentälle (julkaistu 12/2010) Kerättyjen signaalit on analysoitu ja niiden kautta on rakennettu 10 keskeisintä kulttuurituotanno kentän muutosvoimaa. Työ on julkaistu 1.0-versiona hankkeen sivulla Katri Halonen (2010) Kulttuuri katalysoi. Megatrendien tärähtäminen kulttuurituotannon kenttään. Julkaisu on kierroksella kommentoitavana ja edelleen kehiteltävänä. Halonen kirjoittaa siitä 2.0-version hankkeen puitteissa toukokuussa 2005.

•Taku-jäsenistö kysely (Halonen & Teye 02/11). Tämä on 2010 joulukuun lopussa hyvällä mallilla.

•Tuottajakoulutus (Oinaala & Mitchell 05/11). Tämän kyselylomake on 2010 joulukuussa valmis lähetettäväksi. 

•Vapaaehtoistyön tulevaisuus (Iso-Aho 05/11). Tutkimussuunnitelma ja sisällysluettelo on tarkastettu.

•Tuottajien organisoitumismallit (Björkqvist 05/11) Tutkimussuunnitelma ja sisällysluettelo on tarkastettu.

•Matkailualan yhteistyön suuntaviivat (Uotila 05/11) Tutkimussuunnitelma ja sisällysluettelo on tarkastettu.

•Skenarointimenetelmät ja DigiTails (Hero 05/11) Tutkimussuunnitelma ja sisällysluettelo on tarkastettu.

•Hankkeessa käytettyjen ennakoinnin menetelmien ja kokeilujen kriittinen arviointi (Halonen & Hero 1/12)

•AMK-tuottajakoulutuksen suuntaviivoista (tutkijaklubi 5/12)

•Wiki avoimen hankehallinnon välineenä (Hero 5/12)

•Loppuraportti: moniääninen artikkelikokoelma (tutkijaklubi 5/12)

Tutkimusprosessi on edennyt hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa.

Projektin innovatiivisuus

Projektilla on useita innovaatioihin tähtääviä elementtejä, joista tässä alkuvaiheessa on toteutettu organisatorinen järjestäytyminen, avoin projektihallinto sekä ennakointimenetelmällinen toiminta.
Ennakointitoiminnan yksi haaste on ollut hankkeen tulosten jalkauttaminen esimerkiksi koulutusalalle opetussuunnitelmiin. Tässä hankkeessa pyrittiin välttämään potentiaalinen ongelma suunnittelemalla ja toteuttamalla hanke alusta alkaen kulttuurituotannon alan opetusta antavien kotimaisten ammattikorkeakoulujen yhteishankkena. Omissa oppilaitoksissa opetussuunnitelmatyöstä vastaavat asiantuntijat ovat hyvä perusta yhteiselle ennakointiprosessille. Samalla se on haastava: koulutusalan ihmiset eivät välttämätä primaaristi ole tutkimusorientoituneita. Tutkimuksellista näkökulmaa pyritään tukemaan aktiivisella wiki-työskentelyllä, jossa osallistujat kehittävät yhteisten keskustelujen kautta ennakointiajatteluaan. Lisäksi valtakunnallisessa hankkeessa on päädytty säännöllisiin tapaamisiin, joista osa toteutetaan Skypen välityksellä ja osa ryhmätapaamisina. Eri toimijat yhdistävän tutkijatriangluaation myötä pyritään löytämään innovatiivinen menetelmä yhden koulutusalan proaktiiviseen kehittämiseen ja toimijoiden väliseen profilointiin,

Projektissa testataan laajasti wiki-ympäristön käyttöä. Hankkeen hallinnointi on avointa, tutkijaryhmän toiminta ja eri paperien työversiot ovat avoimia ja myös aineiston keruu on SignaaliWiki:n puitteissa avointa. Wiki-ympäristön testaus erilaisten toimintojen tukijana on keskeinen osa projektihallinnon avoimuuten tähtäävämän menetelmäinnovaatiotavoitteen toteutumista.

Kolmas innovaatioalue liittyy ennakointialan menetelmälliseen kehittämiseen. Hankkeen aikana pyritään löytämään uusia keinoja hyödyntää taidesektorilla toimivien menetelmällisiä näkökulmia osana ennakointiprosessia. Ensimmäisessä raportissa on keskitytty ns. perinteisten laadullisten menetelmien käyttöön aineiston keruussa, mutta keväällä 2010 päästiin jo testaamaan monimediaisia skenarointimenetelmiä. Tutkijaklubille pidettiin tulevaisuuspyörä -menetelmällä skenaariopaja vuoden 2010 alussa, lisäksi ohjausryhälle pidettiin tulevaisuuden tapahtuman luonteen selvittämiseen sekä tuottajan osaamishaasteisiin liittyvä paja toukokuussa 2010. Tutkijaklubin skenaroinnin pohjalta toteutettiin Tuottajan osaamistarpeita selvittävä multimediapaja, jonka lopputuotteena saatiin aikaiseksi audiovisuaalisia skenaarioelokuvia. Elokuvat on julkaistu tuottaja2020 wikissä hyödynnettäväksi opetuksen suunnittelussa sekä ennakointiprosessin edetessä myös hankkeen digitaalisissa julkaisuissa. Prosessin integroituminen opetukseen takaa uudentyyppisen menetelmäkokeilujen sarjan, jossa opiskelijat pääsevät kehittämään menetelmiä hankkeen mukana. Innovaatiopyrkimys on siis ollut keskeisellä sijalla vuoden 2010 aikana, jolloin keskityttiinn skenaariopajoihin, joiden lopputulemana on asiantuntijakeskustelu tulevaisuuskäsikirjoituksen tai -kirjoitusten rakentamisesta sekä konkretisoimisesta scifi-tyyppisen DigiTails-prosessiin vuonna 2011.

Projektin tasa-arvovaikutukset

Projektissa kiinnitetään erityistä huomiota tasa-arvoiseen osallistumisen mahdollisuuteen sekä sitä tukevaan tiedon ja hankeprosessin avoimuuteen. Wiki-ympäristö mahdollistaa avoimuuden. Ympäristöön on myös laitettu avoimesti materiaaleja ja tutkimusaineistoja sekä osallistumiseen kutsuvia toimintoja.

Koska hanke toivoo kenen tahansa kulttuurialan ammattilaisen osallistuvan heikkojen signaalien keräämiseen, julkaistiin signaaliwiki hankkeen www-sivuilla, jotta se löytyy paremmin Googlettamalla. 

Hanke on auki wiki-ympäristössä, missä kuka tahansa mistä päin maapalloa tahansa saa tietoa ja voi halutessaan osallistua hankkeeseen. Hankkeeseen osallstuminen tapahtuu anonyymisti, jolloin henkilö voi itse halutessaan ilmoittaa persoonansa. Kuitenkin käytettävä wiki-confluence-ympäristö on käytettävissä myös ympäristöön kirjautuneille käyttäjille. Tämä ei lisää käyttäjävaltuuksia, mutta potentiaalisen osallistujan kannalta voisi olla motivoivaa toimia identifoituna henkilönä. Tällä hetkellä tämä edellyttää manuaalista käyttäjätunnuksen luomista, joka ei suurempien massojen osalta olisi mahdollista. Suoran tasa-arvoisen osallistumismahdollisuuden näkökulmasta tämä on kuitenkin toissijaista, sillä anonyymisti wiki-ympäristö on täysin auki.

Hankkeen toimesta järjestetyt opintojaksot ovat myös olleet avoinna esim. kuuroille opiskelijoille.

Hyvät käytännöt

Raportin julkaiseminen keskeneräisenä. Hankkeessa julkaistiin keskeneräinen "Kulttuuri katalysoi" (Halonen, Katri 2010. Tuottaja2020 hankkeen julkaisuja. .pdf) sidosryhmien kommentoitavaksi. Raportti kirjoitetaan kommenttien pohjalta uudestaan keväällä 2011.

Skenaarioprosessi. Hankkeessa on vuoden 2010 aikana kehitetty kokonaisvaltainen monimediainen tapa ammattilaisten ja opiskelijoiden tulevaisuuskuvien tuottamiseen ja analysoimiseen sekä innostamiseen. Tästä raportoidaan 5/2011.

Wikityöskentely. Wikityöskentely on tarjonnut hankkeessa toimiville tutkijoille mahdollisuuden työskennellä reaaliaikaisesti yhdessä. Hankehallinnointiin on voinut osallistua useampi henkilö, koska keskeneräisiä materiaaleja voi editoida useampi henkilö. Muistiot on kirjoitettu suoraan wikiin ja ne ovat heti kaikkien nähtävissä. Wiki on vähentänyt sähköpostiliikennettä huomattavasti. Koska yhteistyötahot ovat olleet kiinnostuneita wikialustojen perustamisesta omissa organisaatioissa, olemme hankkeessa päättäneet tukea heidän wikiensä perustamista. Lisäksi opetamme hankkeeseen osallistuvat opiskelijat wikin tehokäyttäjiksi vuonna 2010.
Taloushallinto. Hankkeeseen on perustettu taloustiimi, jonka jäsenet ovat taloussuunnittelijoita kumppaniorganisaatioista. Talousasioiden vastuuttaminen laajemmalle ryhmälle on toiminut hyvin ja yhteistyöorganisaatiot tietävät mitä pitää tehdä. Lisäksi taloushallinnossa ollaan ottamassa käyttöön EditGrit työkalu vuoden alusta 2010. Seuraavassa seurantaraportissa voimme raportoida sen toimivuutta, jonka jälkeen voimme jakaa tämän hyvän käytännön uusille, aloittaville hankkeille.

Ennakointimenetelmät: heikot signaalit. Hankkessa kerätään heikkoja signaaleja Signaalialustalla tuottaja2020.metropolia.fi. Kuka tahansa voi lisätä omansa, ja arvioida muiden lähettämiä signaaleja peukku -funktion avulla.

Signaalialusta siirrettiin wikistä julkisen internetin www-sivulle, koska wikiin olisi suositeltavaa kirjautua ennen signaalin syöttöä, ja se koettiin hankalaksi. Signaalien kerääminen on ollut pakollista joillakin hankkeen lanseeraamilla opintojaksoilla, kuten Novian tulevaisuus-kurssilla ja Metropolian Tulevaisuuden tuottaja -opintojaksolla.

Toiminnan jatkuvuus

Hankkeeseen osallistuvat AMKt ovat olleet erittäin kiinnostuneita tulevaisuus -teemasta, ja oletamme teeman jäävän pysyväksi osaksi kulttuurituotannon koulutusta. Opetussuunnitelmiin integroiminen tapahtuu hankkeessa vasta loppumetreillä (aikaisintaan vuonna 2011).

Hankkeessa on toistaiseksi saatu aikaan pysyvä kiinnostus avoimiin verkkotyöskentely-ympäristöihin. Hankkeen sidosryhmät ovat ilmaisseet kiinnostuksensa wiki-työympäristön perustamiseen omissa organisaatioissaan. Opiskelijoiden keskuudessa on herännyt kiinnostus Kulttuurituottajan tulevaisuus -opintojaksoihin ja signaalien keräykseen. Hankkeen tarjoamia oppimateriaaleja ja menetelmiä on hyödynnetty jokaisen AMKn opetussuunnittelussa.

Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi:

Viranomaiset ja oppilaitokset voivat käyttää ensimmäisen tutkimusraportin tietoja hyväkseen. Keskeisin tulosten hyödyntämisen reitti on tutkijaryhmän jäsenten valinta. Kukin heistä on omassa organisaatiossaan kulttuurituotannon opetussuunnittelun kannalta keskeinen avainhenkilö. Täten yhteiset löydökset vaikuttavat suoraan prosessiin sitoutuneiden tutkijoiden kautta heidän oppilaitostensa toimintaan. Esimerkiksi Noviassa on jo käynnistetty laajamittainen proaktiivinen opetussuunnitelman uudistamistyö, jossa hyödynnetään laajasti hankkeen tuloksia. 

Mikä tahansa oppilaitos voi hankkeessa julkaistujen Tulevaisuuden tuottaja -opintojaksojen toteutussuunnitelmien ja tehtävän antojen perusteella suunnitella oman opintojakson tulevaisuusaiheesta. Lisäksi hankkeen skenaariopajoissa tuotettuja videoita voivat oppilaitokset käyttää hyväkseen omissa opetuskokonaisuuksissaan.

Hanke on saanut myös laajaa huomiota Euroopan tasolla. Hanke tulee olemaan näkyvästi esillä alan koulutusorganisaatioiden kattojärjestö ENCATCin (European Network for Cultural Administration Training Centres) lokakuussa 2011 järjestettävässä vuosikonferenssissa. Esittelyn ohella konferenssissa peilataan kotimaista tilannetta Euroopan eri maiden arts management -sektorin koulutuksen tilanteeseen.Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi. Tapahtumatuotannon klusterianalyysi julkaistaan heti ensi vuoden alusta. Silloin viranomaiset ja oppilaitokset voivat käyttää raportin tietoja hyväkseen. Keskeisin tulosten hyödyntämisen reitti on tutkijaryhmän jäsenten valinta. Kukin heistä on omassa organisaatiossaan kulttuurituotannon opetussuunnittelun kannalta keskeinen avainhenkilö. Täten yhteiset löydökset vaikuttavat suoraan prosessiin sitoutuneiden tutkijoiden kautta heidän oppilaitostensa toimintaan. Esimerkiksi Noviassa on jo käynnistetty laajamittainen proaktiivinen opetussuunnitelman uudistamistyö, jossa hyödynnetään laajasti hankkeen tuloksia.