Henkilöbrändäys Tässä vähän muistiipanoja liittyen tekstiin, jonka kanssa taistelin tovin jos toisen. Alku vaikutti oikean fiksulta ja mielenkiintoiselta, mutta sitten alkoi tekstin seassa vilistä kaikenmaailman kaavoja ja muuta, jota en alkanut sitten avaamaan. Sain kuitenkin idean koko artikkelissa selville ja ymmärsin, mitä he hakivat takaa. Artikkeli: Actions Speak as Loud as Words:Predicting Relationships from Social Behavior Data Artikkeli käsittelee verkon sosiaalisia suhteita ja siellä käyttäytymistä. Verkossa muodostetut siteet ovat elintärkeitä, kun halutaan ymmärtää sitä verkostoa, missä olemme osallisina. Tässä artikkelissa esitellään erilainen lähestymistapa näiden siteiden tutkimiseen. Artikkelin ydinongelma on eri yksilöiden välisiä suhteita, kun yksilöt ovat osallistuneet julkiseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Ihmistenvälisissä suhteet jaetaan “kädenpituiseen” ja sisällytettyyn siteeseen. Kädenpituinen side tarkoittaa hyvin nopeaa ja helposti saatavaa informaatiota, joka ei vaadi pitkäaikaisia sosiaalisia kontakteja osapuolten välillä. Kun taas sisällytetyssä siteessä kaikki osapuolten välinen informaatio on riippuvaista sosiaalisesta kiintymyksestä, joka tuottaa luottamusta ja vastavuoroisuutta. Molemmista saadaan kuitenkin erilaista tärkeää informaatiota koskien yksilöitä ja heidän käyttäytymistään. Artikkelissa käsitellään ongelmaa käyttämällä kahta keinoa. Toinen niistä on ns. kielellinen analyysi, jonka mukaan sanojen valinta on tärkeä osoitin niin persoonallisissa kuin sosiaalisissa prosesseissa, joihin eri yksilöt osallistuvat. Työkalu oli nimeltään LIWC (Linquistic Inquiry and Word Count) ja se toimii siten, että se tarjoaa erilaisia kategorioilta ja jaottelee sanoja näihin kategoroihin. Monet tutkimustulokset ovat osoittaneet, että LWIC on ollut tehokas, kun on pitänyt määritellä yksilöiden eroja, sosiaalisia suhteita ja erityisesti keskittymisen kiintokohtaa ja tunnesidettä tiettyihin suhteisiin. Toiseksi keinoksi kehitettiin työkalu, joka perustui sosiaalisiin piiretisiin ja tilastolliseen analyysiin koskien yksilöiden käyttäytymistä. Oikeastaan kaikki käyttäytymiseen liittyvät piirteet pohjautuvat pelkästään ajoitukseen yksilöiden vuorovaikutuksessa. Kehitettiin metodiikka, jolla näitä kahta keinoa voitiin vertailla: voidaanko toisen keinon piirteitä käyttää ennustaakseen toisen keinon piirteitä? | 