H: Karen Stephenson aloittaa näyttämällä kaksi kuvaa. Toisessa on silkkitie ja toisessa internetiä kuvaava lähinnä avaruudelta näyttävä kuva. Tämä valottaa sitä, missä tällä hetkellä mennään verkostoitumisesta puhuttaessa. Mikä ei ole muuttunut, on ihmisten keskinäinen kanssakäyminen, kuinka he BOND toisiinsa. Onko olemassa toistuvia kuvioita?
Hän käyttää esimerkkinä verkostoa, jonka keskiössä on yksi puhujan opiskelijoista, Bart. Verkosto näyttää kuusisakaraiselta kukkaselta. Kaaviota katsomalla voidaan päätellä, kuinka keskiössä oleva henkilö on CONNECTED yhteydessä muihin ihmisiin.
Tosiasiassa näin selkeää kuvaa ei ole olemassa, vaan yhteys muihin ihmisiin on paljon epäselvempi kuva. Yhteyttä muihin ihmisiin ei voi nähdä tosielämässä, mutta sen vaikutukset voi.
Stephenson selittää tribalimismia kuviolla perheestä, jonka osaset ovat sinä, heilasi ja heilan äiti. Kun kaikki on hyvin, kaikki on hyvin. Esimerkiksi tilanteessa, jossa heilasi on huonona jostain, mutta ei puhu siitä sinulle vaan äidilleen, joka sen jälkeen muuttaa käytöstään sinua kohtaan nähdään epäsuorien yhteyksien kautta tapahtuva kontrolli. Tällaisen epäsuoran linkin kautta tapahtuva kontrolli on jotain, mihin meillä ei ole koskaan täyttä kontrollia.
- Tietopääoma = älyllinen pääoma + tuotteet
- älyllinen pääoma = inhimillinen pääoma + sosiaalinen pääoma (<-puuttuva linkki!)
L: Sosiaalinen pääoma tulee Stephensonin mukaan olemaan seuraava tärkeä tutkimuskohde monilla työpaikoilla. Miten tätä sosiaaliseen verkostoon kuulumista mitataan? Seurataanko virtuaalisia jälkiä? Mitä jos suurin osa näistä virtuaalisista jalanjäljistä ovat ns. vaihtosuhteita eli työn tekemisen kannalta tärkeitä, mutta eivät välttämättä merkittäviä. Tällä merkitettävyydellä tarkoitetaan suhteita, jotka perustuvat luottamukseen.
Kontaktien laatu on tärkeämpää kuin määrä. Verkostoista löytyy avain yhdistäjiä (Connector) , jotka eivät välttämättä edes tiedä sitä itse. Mitä jos sellainen henkilö vaihtaa työpaikkaa? Näitä verkostoja on todella vaikea nähdä, koska keskitymme yksilön ekosentriseen verkostoon, josta puhuttiin tässä jo aikaisemmin. Inhimillinen pääoma mallinnetaan usein hierarkisesti ja sosiaalinen pääoma verkostomaisesti. Nämä kuvat yhdistämällä tulee esille KULTTUURI.
- Hubs: henkilöitä jotka ovat yhteydessä moniin ihmisiin
- Gatekeepers: toimivat tiedon välittäjinä ja hallitsijoina
- Pulsetakers: vaikuttavat kulttuurillisten eroavaisuuksien välillä ja käyttävät epäsuoria menetelmiä.
Mitä tapahtuu kun organisaatiot verkostoituvat? Ihmiset verkostoituvat, mutta miten organisaatiot ymmärtävät ja käyttävät hyväkseen tätä? pahimmassa tapauksessa organisaation hierarkia estää yhteistyön. Ratkaisut ovat arkipäiväisiä, mutta diagnoosin on oltava tarkka. Hän näyttää kuvaa verkostokartasta, joka näyttää mitä tietoaukkoja oli ennen 9/11. Meksikon öljykatastrofi johtui myös näistä kommunikaatioverkostojen aukoista.
Hierarchy - New York - verkosto
Lue Organizational Dynamics 2011 - www.netform.com
H: Kysymyksiä
K: Alussa mainitset, että voimme mitata verkostoja. Miten tätä asiaa voi tutkia? Yksi henkilöistä, johiin luotan työympäristössäni on
manageri, jonka kanssa olen hyvin vähän kanssakäynnissä mutta hän hoitaa aina kaikki asiat.
V: kun ihmiset pitävät päiväkirjaa, siitä voi saada hyvän kuvan heidän verkostoistaan. (Keskustelua metodeista)
K: Luottamus ja vastuullisuus ovat avainasemassa, liittyen avainhenkilöihin
V: Kuinka katastrofeja voidaan estää, selvittämällä kuka on avainhenkilö ja jakamalla tämän hallussa olevan tieto
K: What is wrong with heterarchy? Jos se on vastaus verkostoitumisen matalaan laatuun. Esimerkki opetuksen muutoksesta oppilas+opettaja -mallista verkostomaisempaan opetusmalliin
V: Ei kai siinä mitään ongelmaa ole, se pitää vain tehdä kunnolla. Esimerkki viinibaarista, jossa alussa kaikki voivat olla heterogeenisissä ryhmissä mutta loppuillasta ihmiset ovat samoissa pöydissä saman näköisten ja -oloisten ihmisten kanssa. Stephensonin mukaan tämä perustavanlaatuinen tapa on muutettavissa, mutta vaatii paljon työtä.