Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.
Comment: Migrated to Confluence 4.0

Vuorovaikutteisuuden tasot

Eric Zimmerman on jakanut vuorovaikutteisuuden neljään kategoriaan:

1: Kognitiivinen tai tulkitseva vuorovaikutteisuus
(Cognitive interactivity; or interpretive participation with a text)
Lukijan / käyttäjän reaktio voi olla psykologinen, tunteisiin perustuva vaikutus, joka sisällöllä voi olla lukijaan / käyttäjään

2: Toiminnallinen vuorovaikutteisuus
(Functional interactivity; or utilitarian participation with a text)
Tarkoittaa käyttäjän vuorovaikutusta rakenteellisten komponenttian, kun kirjan lehtien tai käyttöliittymän elementtien kanssa

3: Eksplisiittinen vuorovaikutteisuus, osallistuminen
(Explicit interactivity; or participation with designed choices and procedures in a text)
Järjestelmän sisältöön vaikuttaminen

4: Kulttuurinen vuorovaikutteisuus
(Meta-interactivity or cultural participation with a text)
Fanikulttuuri, transmedia storytelling, järjestelmän vaikutus kulttuuriin

(Lähde: Narrative, Interactivity, Play, and Games: Four naughty concepts in need of discipline)

Rakenne

  • Sovelluksen vuorovaikutuksen tasoon vaikutetaan sillä, millainen rakenne sovellukseen valitaan
  • Rakenne on viitekehys, joka pitää teoksen vuorovaikutteiset elementit kasassa
  • Rakenne määrittää myös navigaation suunnitteluun liittyvät mahdollisuudet ja rajoitteet
  • Rakenne määrittää ne polut, joita pitkin käyttäjä voi edetä
  • Polkujen ja vaihtoehtojen määrä on etukäteen määritelty. Kuten Rebecca Solnit kirjoittaa:

...

  • kaksi tai useampi ympäristö yhdistetään samaan kokonaisuuteen
  • yhdistävänä tekijänä voi olla esim. teema, tavoite, tehtävä tai tarina
  • tässä rakenteessa ympäristön tutkiminen on yhtä tärkeää kuin itse tavoitteet
  • haasteellinen kirjoittajalle: jos käyttäjä voi tutkia maailmoita miten haluaa, kuinka pidetään kasass yhtenäinen tarina?
  • vrt. Myst, ks. Flash-sivusto RealMyst

...

Epälineaarinen kerronta

  • Epälineaarisessa kerronnassa tapahtumat kerrotaan jossain muussa kuin kronologisessa järjestyksessä
  • Lineaarisuus tai epälineaarisuus on teoksen rakenteellinen ominaisuus, jota käytetään digitaalisen median lisäksi mm elokuvassa ja kirjallisuudessa.

Epälineaarinen kerronta elokuvissa

  • yleinen oletus on, että elokuva kertoo jonkin tarinan.
  • on kuitenkin myös elokuvia, joissa ei ole kysymys tarinankerronnasta (ns. kokeellinen tai taide- elokuva, jotkut mainoselokuvat jne)
  • katsojat pyrkivät usein löytämään tarinallisen merkityksen myös tällaisista elokuvista
  • Voidaan myös ajatella, että epälineaarinen kerronta on tapa rakentaa tarina niin, että se on mahdollista lukea/kokea ainakin kahdesti siten, että eri lukukerroilla se muodostuu erilaiseksi. (vrt. Janne Kaakisen pro Grady työ "VALINNAN VAIKEUS" INTERAKTIIVISEN ELOKUVAN MÄÄRITTELY JA SUUNNITTELU, s. 8)

...

  • Jotta kokonaisuus pysyisi kasassa, rakennetaan kehystarina, joka toimii kokonaisuuden viitekehyksenä
  • Kehystarina on lineaarinen tapahtumien ketju, jonka ympärille epälineaarinen tarina rakennetaan -> katsojat voivat seurata tarinaa siitä näkökulmasta
  • esim. reportteri, joka yrittää selvittää tapahtumien ketjua, tai Reservoir Dogsin kellarissa istuvat miehet, jotka yrittävät saada selville, mikä meni vikaan.
  • katsoja seuraa tarinaa siitä näkökulmasta ja voi toivoa tehtävän onnistumista tai epäonnistumista
  • jännitystä voidaan lisätä rakentamalla esteitä kehystarinaan

...

Kokeiluja

  • Lev Manovich: Soft Cinema Project
    "The software edits movies in real time by choosing the elements from the database using the systems of rules defined by the authors."

Lue lisää

...

Espen Aarseth: Cypertext
Lev Manovich: Language of New Media

...

Esimerkkejä

...

Ville Eerikäinen: LadyBug

...

Tehtävä

...

Katsotaan epälineaarinen elokuva ja kirjoitetaan esseeanalyysi siitä, millainen taustatarina tukee tarinankerrontaa epälineaarisessa tarinankerronnassa.