Page History

3. työpaja 28.9.2010, Helsinki

...

 ks. tarkemmin muistio wikissä
 
 - projektiryhmästä Jussi Ylönen jää asiantuntijaryhmän tehtäiviin ja jää pois projektiryhmästä
 - lukujärjestyssuunnittelu siirtymässä mockup -vaiheeseen
 - ohjausryhmälle pyyntö pidentää määrittelyvaihetta
-  Eduixlla uutta resurssia määrittelytyöhön: Kari X

...

 2. Edellisen kokouksen tehtävä

...

 
 "Miten OPS suunnittelu ja prosessi etenee omassa koulutusohjelmassa/koulutusalalla ja mistä tiedoista tai raporteista olisi hyötyä OPS suunnittelun aikana OPS välineessä"

...

 3 3 Kysymyksistä

1.TAMK:ssa OPS:n kehittämisessä "iso kierros" (vararehtori Päivi Karttunen vetäjänä).
 Onko Onko M:ssa menossa samanlainen kierros?  V

V: 2012, vastuuhenkilöä ei ole vielä sovittu

2. Kuka tarkistaa että opetussuunnitelman sisältö vastaa ammattikorkeakoulun asettamiin kriteereihin
V:  prosessikysymys - ei voida ratkaista tietojärjestelmällä. Vastuu sisällön laadusta on opetussuunnitelman omistajalla.
 - tarvitaan raportteja (epäselväksi jäi että mitä ja minkä muotoisia raportteja. Ks. kotitehtävää)?
 
 3. Miten vastataan arkistointiveloitteeseen?
 V:  "varmuusarkistointi" ja "arkistointitulostus" on välttämätön ominaisuus, joka tällä hetkellä puuttuu sovelluksesta
 - arkistointi pitää ymmärtää tässä yhteydessä riittävän "vahvana" ominaisuutena: se että tiedot ovat tietokannassa ei ole arkistointivaatimusten mukaisesti riittävää arkistointia
 
 4. Projektimallisten opetussuunnitelmien palvelut
 -  vaatimuksessa ottaa huomioon projektimuotoisten opetussuunnitelmien toteutus lienee ajatusvirhe projektimuotoisen koulutuksen järjestämisessä:

- projekti on eräs opetussuunnitelman opintojen toteutustapa.
  - projektimuotoisen toteutuksen projektiopetussuunnitelman sisältö on sama, opintojen toteutusmalli vaihtuu
 - ongelmat aktualisoituvat vuosisuunnittelussa ja opintojen arvioinnissa: kysytään onko olemassa opinto, jolle toteutus tehdään ja arviointi annetaan
 -> toteutusta ei tehdä projektista vaan opetussuunnitelman opinnosta ja arviointia ei anneta projektista vaan opetussuunnitelman opinnolle
 -> opinnolla ei ole projektin nimeä vaan "paikka" projektille, projektin nimi syntyy opiskelijalle - ei ryhmälle
 - kyse on toimintatapojen määrittelystä ja johdonmukaisesta noudattamisesta ja aiemmassa vaiheessa tehtyjen ratkaisujen (opetussuunnitelma) huomioimisessa myöhemmässä prosessin (opetus) vaiheessa
 -> vuosittaiset projektit syntyvät vuosisuunnittelussa -> vuosisuunnittelussa hallitaan projektien toteutus
 -> opiskelija- ja opintohallintojärjestelmässä pitää hallita opintosuoritusten kertyminen osaamistavoitteille

 - haaste on nimenomaan tässä: nykyinen opiskelija ja opintohallintojärjestelmä hallitsee heikosti tilanteet, joissa yhden opintojakson suorituksen kertyvät ajallisesti useassa osassa, eri aikoina

- opetussuunnittelun prosessille palvelujen sovellusta ei muuteta - on muutettava opiskelija- ja opintohallintojärjestelmää (tai sen käyttötapoja).
 
 
 5. TAOKK
 - opettajakoulutus
 V: arvioitiin ettei aiheuta toimepiteitä, koulutuksen sisältöä voidaan ylläpitää editorissa
 
 6. Muut sähköiset palvelut
 - opetussuunnitelman tallennus vaiheessa on tarvetta kollektiiviseen (usea henkilö) saman aikaiseen tekstin muokkaukseen ja informaation (rakenne, ajoitus) ylläpitoon
 - muokkauksesta tulisi jäädä historiatietoa : kuka on tehnyt ja milloin ja millä perustella mitäkin ratkaisuja
 - ilmeisesti sovelluksen palveluista em. tyyppiset palvelut on syytä rajata pois (editoriin ei kannata välttämättä rakentaa kaikkia "olisi hyvä" tyyppisiä ominaisuuksia, jos sama toiminnallisuus saadaan parempana toisesta sovelluksesta)
 
 
 7. Tutkintojen ja koulutusohjelmien muuttumisen huomioon ottaminen
 - koulutusohjelmarakenteen muutosten vaikutukset opetussuunnitteluun?
 - nykyinen toteutus ei välttämättä tarjoa riittäviä palveluja osaamisen ja koulutusohjelman, opetussuunnitelman, opintokokonaisuuksien ja hallintaan
 - epäselvää edelleen mitä palveluja sovellukseen tulee rakentaa jos tutkintojen rakenteet muuttuvat merkittävästi
 - mistä saadaan tarvittava informaatio?
 
 Sovellukseen tarvitaan palvelu "koulutusohjelma" - "tutkinto"
 -> nykyinen toteutus lähtee liian matalalta tasolta "ryhmä"
 -> tarvitaan koulutusohjelmatasoinen näkymä
 - "koulutusohjelma" on huono käsite, koska sitä käyttämällä pudotetaan pois suuri osa koulutuksesta, jota amk:ssa järjestetään
 -> mikä on malli, jolla opetussuunnitelmat ryhmitellään: amk, koulutusala, koulutuslohko, koulutusohjelma, tutkinto, ryhmä, opetussuunnitelma; ei ole yhtä käsitettä joka toimisi kaikissa tilanteissa
 -> tarvitaan siis amk:n itse määrittelemä ryhmittely?
 
 
 8. Julkaisujen toteutus
 Opetussuunnitelman sisällöstä dataa siirtyy useisiin eri järjestelmiin. Miten hallitaan saman tekstin eri versiot?
 - esim. miten hoidetaan täydennyskoulutuksen "tekstimassan" hallinnointi
 - tulkitsin keskustelusta että yleinen mielipide on että eri tekstien hallinta tulisi tehdä OPS-editorissa
 -> palvelu puuttuu editorista
 
 9. Raportoinnista
 
 - tarvitaan palvelu arkistointikappaleiden synnyttämisestä OPS:n hyväksymisvaiheessa
 - mahdollinen markkinontiin tarvittava raportoinit (sisältö jäi epäselväksi)
- rakenteen sisällön raportointi; esim. kun koulutusohjelmassa suuntautumisia niin nähtävä koulutusohjelman näkymä jo suunnitteluvaiheessa, ammatillisin suuntautumittain (sisältö raporteista jäi epäselväksi
- tutkintotodistuksen liitteen tulostus on yksi raporteista (ei OPS-editorin vaan HOPS:n raportti)
-  OPS:n suunnittelun aikana saatava opintojaksojen toteutuksista palautetta opetussuunnitteluun
- voitava kerätä materiaalia opetussuunnittelun aikana "linkkejä" opetussuunnitelmaan

...

10. Opintojakson osista
Opintojakson osille ei tarvita opetussuunnittelussa (OPS:editorissa) palveluja.

Editorissa käytetään rakennetta opintokokonaisuus ja opintojakso . Rakenteet voivat olla sisäkkäisiä, niin että opintokokonaisuudet sisältävät opintokokonaisuuksia.

Opintojaksojen osat ovat editorin mallissa opintojaksoja ja ylemmät yksiköt ovat opintokokonaisuuksia. Mistä tulee mallissa tarve määritellä alemman tason yksikölle että se on "osa" eikä opintojakso opetussuunnittelussa?

• Jos tarve tulee tutkintotodistusten tulostuksesta, niin osien hallinta ei kuulu opetussuunnitteluun vaan opiskelijan opintojen suunnitteluun 
• Jos tarve tulee näyttää että opiskelija on suorittanut yksittäisiä osaamisalueita, niin miksi osaamisalue halutaan nimetä "osaksi" kun opetussuunnittelussa on jo yksikkö "opintojakso" johon suoritukset kiinnitetään - mitä lisäarvoa tuo osa; tulostuksen hallinta kuuluu raportointiin (tulostuksen ohjaukseen)
• Jos vastaus edelliseen että "yhtä osaa voidaan kerryttää osasuorituksilla", niin vastaus on että tämä voidaan ratkaista opintokokonaisuuksien arvioinnilla opetus- ja opiskelijahallintojärjestelmässä
• Jos tarve tulee piilottaa tutkintotodistuksesta suoritusten osia, niin yksiköiden hallinta kuuluu tulostuksen ohjaukseen

Todellisuudessa yksi opintojakso pilkkoutuu useaksi opetustapahtumaksi opintojen aikana toteutuksilla: opiskelija opiskelee opintojakson sisältöä "maanantaina 1.1. klo 12-16". Mikä on siis opintojakson osa ja yksittäisen kalenteriin sijoitetun opetustapahtuman ero?

Opetussuunnittelun prosessi näyttää olevan puute: opetussuunnitelma suunnitellaan tutkinnolle 3,5-4,5 vuodelle. Opetussuunnitelman sisällössä suunn

11. Ajoitussuunnitelman ylläpidosta
Ajoitussuunnitelman hallinnointi OPS:ssa tulee tarkistaa. Ajoitussuunnitelma käsitteenä on puutteellinen: OPS:n suunnittelussa määritellään opintojen peräkkäisyys/samanaikaisuus. Nyt käytetään taulukkoa vuosittaisesta opintojen ajoituksesta julkaisuissa. Vuosittainen opintojen toteutusten taulukko lienee tosiasiassa vuosisuunnittelun tehtävä.