Vidya

Drego

-

Trends

in

the

Future

of

Online

Experience

– referaatti

IA instituten Vidya Drego puhuu presentaatiossaan nykyisistä webin trendeistä joissa yhtiö näkee tulevaisuuden webin suunnan. Hän toteaa, ettei näe webin löytäneen vielä lopullista muotoaan ja vertaa sitä auton kehitykseen. Autolla kesti 50 vuotta kehittyä nykyaikaisen malliseksi ja 100 vuotta nykypäivän autoksi. Yhtiö kiteyttää ajatuksensa tulevaisuuden webiin johtavista trendeistä mallillaan, jota kutsuu nimellä C.A.R.S.

kustomoitu,

aggregoitu,

relevantti,

sosiaalinen

(Customized,

Aggregated,

Relevant,

Social).

Webin

tulevaisuuden

mallia

varten

tehty

tutkimus

perustui

kolmeen

kohtaan:

laitteiden

valmiudet,

asiakkaiden

tarpeet

ja

toiveet

ja

kilpailun

määrä

kentällä.

Laitteiden valmiuksia tarkastellessa Drego mainitsee hyvien valmiuksien omaavien alustojen määrän kasvaneen. Niistä on kasvanut myös juuri johonkin tiettyyn tarkoitukseen suunnitellut laitteet, kuten hänen esimerkkinä mainitseva sateesta muistuttava sateenvarjo, joka saa säätiedot internetistä. Mobiililaitteiden määrä on myös kasvanut samoihin lukuihin kun perinteiset desktop-laitteet. Mobiililaitteiden kehitys on myös mahdollistanut niille käytön monipuoliseen webselailuun. Puhuja mainitsee myös täysin uudenlaiset laitteet, uudenlaisilla käyttöliittymillä, kuten Microsoftin kosketuspöydän.

Asiakkaita tutkiessa yhtiö on Dregon mukaan todennut asiakkaiden kiinnostuksen kasvaneen esimerkiksi mobiililaitteisiin ja sosiaalisen webiin käyttöön. Suurimpana asiakkaiden toiveena on edelleen kuitenkin helppokäyttöisyys. Kilpailu on myös kasvanut ja se on tulevaisuuden webin kannalta tärkeää. Uusien sivustojen määrä internetissä on tuplaantunut neljän vuden sisällä.

Drego antaa myös esimerkkejä sivustoista, jotka ovat lisänneet C.A.R.S

-atribuutteja.

Asiaa

selventääkseen

hän

mainitsee

muutama

vuosi

sitten

kiinnostusta

herättäneen

sivuston

Mint.com,

jossa

käyttäjä

voi

agregoida

finanssipalveluita,

tilejä

ja

informaatiota

yhteen

monesta

eri

lähteestä

yhteen

paikkaan.

Bundle

lisäsi

samaan

ideaan

vielä

sosiaalisuuden

ja

käyttäjä

voi

vertailla

finannsitietojaan

saman

ikäisiin

henkilöihin

sijainnista

riippuen.

Zillow.com

on

kiinteistöjä

etsivien

käyttäjien

sivu.

Käyttäjä

voi

kustomoida

kiinteistöjen

haut

itselleen

sopiviksi.

Sivusto

agregoi

kiinteistödataa

monesta

paikasta

ja

antaa

mahdollisuuden

tutkia

sijainteja

kartoista.

Sivusto

on

myös

tilanteelle

ja

laitteelle

relevantti

ja

tarjoaa

mobiiliversion.

Zillow

sisältää

siis

kolme

C.A.R.S

-atribuuttia:

kustomoitu,

agregoitu

ja

relevantti.

Kaikki neljä atribuuttia tarjoaa Weather.com,

joka

Dregon

mukaan

hiljattain

lisäsi

nämä

ominaisuudet

re-designissa.

Käyttäjä

voi

kustomoida

ja

tallettaa

omanlaisensa

haut

säätiedoille.

Palvelu

tajoaa

myös

kustomoidut

johonkin

tiettyyn

aspektiin

liittyvät

säätiedot,

kuten

golf-säät.

Sivusto

on

optimoitu

relevantiksi

monelle

erilaiselle

laitteelle,

kuten

puhelimelle

tai

ipadille.

Sivusto

on

lisännyt

myös

sosiaaliset

toiminnot.

Käyttäjä

voi

jakaa

omat

sääkertomuksensta

kuvien

muodossa.

Drego

mainitsee

Weather.comin

kertoneen

C.A.R.S

-ominaisuuksien

lisäämisen

olleen

suuri

impakti

sivustolle.

Sen

suosio

onkin

kasvanut

huomattavasti

uudistusten

myötä.

Drego toteaa,

että

sivustot,

jotka

eivät

lisää

kyseisiä

ominaisuuksia

ovat

vaarassa

menettää

asiakaskuntaa.

Sivustot

eivät

kilpailun

kovetessa

pysty

enää

pitämään

monopolimaista

asemaa

tietyn

aktiviteetin

tarjoajana

yhtä

helposti

kuin

ennen.

Esimerkiksi

ostoksia

tekevät

asiakkaat

käyttävät

ennemmin

hintavertailu-palveluita,

kuin

yksittäisiä

nettikauppoja.

Siksi

onkin

tärkeää

ilmoittaa

hintansa

tällaisessa

palvelussa

vaikka

se

olisikin

kovempi

kuin

kilpailijalla.

Näin

ainakin

sivusto

pysyy

näkyvissä.

Ethan Marcotte:

Responsive

Web

Design

– referaatti

Eathan Marcotte antaa A List Apart -artikkelissaan Responsive Web Design, esimerkkejä ja näkökulmia selainlaitteeseen reagoivaan web-desiginiin.

Hän

toteaa

web-lähteisiin

viitaten,

että

mobiilin

odotetaan

ohittavan

pöytäkoneen

yleisimpänä

web-selainlaitteena

3-5

vuodessa.

Lähteiden

mukaan

monet

sivut

eivät

silti

tarjoa

mobiililaitteille

optimoituja

sivuja.

Kirjoittaja toteaa törmänneensä viimeaikoina useisiin yhtiöihin, jotka haluavat ”iPhone-sivut”

osaksi

projektiaan.

Hän

näkee

sen

osaksi

WebKitin

hyvyydeksi

selaimena

ja

yhtiöiden

bisnesideana

levittyä

pöytäkoneen

ulkopuolelle.

Kehittäjille

hän

näkee

sen

kuitenkin

tapana

mennä

sieltä

missä

aita

on

matalin.

Voimme

luoda

mobiilin

käyttökokemuksen

erottamalla

mobiilisivut,

tai

tarkemmin

iPhone-sivut

”normaalista”

sivusta

subdomaineilla,

mutta

kirjoittaja

epäilee

voimmeko

jatkaa

kehittämistä

jokaiselle

useragentille

erikseen.

Marcotte näkee joustavan sivurakenteen olevan oikea suunta tulevaisuuden web-layoutille.

Tällä

hän

viittaa

aikaisempiin

artikkeleihinsa

Fluid

Grids

ja

Flexible

Images,

joissa

hän

antaa

esimerkkejä

prosenteilla

määritettyjen

elementtien

muodostamiin

layoutteihin.

Tällainen

sivurakenne

on

tarkoitus

näyttää

samalta

näyttöikkunan

kokoa,

orientaatiota

tai

tarkkuutta

muutettaessa.

Mutta

kun

siirrytään

mobiililaitteiden

näyttöjen

kokoihin,

tällainenkaan

suunnittelu

sivut

ei

enää

riitä.

Kirjoittaja

toteaa,

että

kehittäjien

on

joustavuuden

lisäksi

luotava

sivustoja,

jotka

reagoivat

niitä

renderöiviin

laitteisiin.

Hän kirjoittaa,

että

W3C

on

luonut

CSS3

määrittelyihinsä

media

queryn,

joka

antaa

mahdollisuuden

tutkia

sivua

renderöivän

laitteen

fyysisiä

ominaisuuksia.

Tämä

antaa

mahdollissuden

esimerkiksi

tarkastaa

onko

laitteen

näytön

leveyspienempi

kuin

jokin

tietty

pikseliarvo

ja

antaa

sille

määritetty

CSS-tyylitys.

Samalla

tavalla

voimme

esimerkiksi

tarkastaa

onko

laite

poikittain

vai

pystyssä

ja

näytön

resoluution.

Tarkistuksen

voi

sisällyttää

myös

suoraan

CSS:ään.

Tämä mahdollistaa,

että

voimme

järjestellä

layoutin

elementit

laitteen

koolle

relevantiksi.

Voimme

jättää

jotain

näyttämättä

tai

korvata

sen

muulla.

Toisin

sanoen

voimme

antaa

täysin

uuden

layoutin,

jokaiselle

resoluutiolle.

Mutta

reagoiva

design

ei

rajotu

pelkästää

layout-muutoksiin.

Media

queryt

antavat

meille

mahdollisuuden

tarkkaan

käytettävyyshienosäätöön.

Voimme

vaikkapa

lisätä

linkkien

target-areaa

sopivaksi

kosketusnäytölle

ja

Fittsin

lain

mukaisiksi.

Voimme

myös

parantaa

lukukokemusta

tekstiä

esittävän

näytön

mukaiseksi.

Marcotte kirjoittaa,

että

media

queryt

toimivat

useimmilla

moderneilla

selaimilla.

Desktop-selaimet

kuten

Safari

3+,

Chrome,

Firefox

3.5

+

ja

Opera

7

+

ja

mobiiliselaimet

kuten

Opera

mobile

ja

mobile

WebKit,

kaikki

tukevat

natiivisti

media

queryä.

Microsoft

on

luvannut

sisällyttää

sen

Internet

Exploreriin,

joka

siis

tällä

hetkellä

ei

media

queryä

tue.

Kirjoittaja painottaa tekstissään,

että

näiden

teknisten

ainesten

lisäksi

reagoiva

design

vaatii

kehittäjältä

myös

uudenlaista

ajatustapaa,

laitelähtöisen

ajatusmallin

sijaan.

Kuitenkin

joissakin

tapauksissa

mobiilin

ja

ei-mobiiilin

eristäminen

voi

olla

parempi

lähtökohta,

kuten

esimerkiksi

jos

haluamme

bisnesmallissamme

esittää

mobiilissa

eri

sisällön

kuin

muuten.

Tämän

ei

tarvitse

kuitenkaan

olla

vakioajatusmallimme.

Pecha Kucha

Mikropäiväkirja

Responsive web design on aika inspiroivaa kamaa. Tsekatktaa tämä esimerkki ja muutelkaa selainikkunan kokoa, niin näätte miten leiska reagoi näyttöruudun kokoon. Siinä koko käsite pähkinänkuoressa.

21.3

Kirjotin viitoskappaleesta Porterin kirjasta kumulatiiviseen referaattiin . Tarkastan kirjotusvirheet myöhemmin.

2.3

Tänään käyn kirjastosta hakemassa Bill Scottin Designing Web Interfaces ja katon onko mistään kotosin. Loppusikermään voisi sitten vähän vertailla/yhdistellä/erotella erilaisia käyttisteorioita.

1.3

Portteri hehkuttaa autenttista keskutelua käyttäjien/asiakkaiden kanssa julkisesti. Negatiiviseen palautteeseen vastaaminen julkisesti, ottaen se vastaan positiivisesti kehityksen kannalta ajatellen, voi saada aikaan positiivista kuvaa ja iloisia ihmisiä.

Noniin, seuraavaksi tarkastellaan miten saadaan käyttäjät ottamaan ensimmäinen askel kohti himokäyttäjä-statusta... Design for Sign-up. Palataan asiaan tuokion kuluttua. 

28.2

Porterin ajatulsiin feature creepistä on helppo yhtyä. Tomintojen ja ominaisuuksien lisääminen palveluun voi tuntua houkuttelevalta. Kaikki uusi tuntuu aina mullistavalta. Sovelluksen kehittäjän on vaikea hahmottaa liiallisten toimintojen sotkevan pakkaa ja ennen pitkää tekevän palvelusta vaikeaselkoisen. Kehittäjä tietenkin tuntee tuotoksensa läpikotaisin. Onko siis järkevämpää keskittyä kehittämään ohjlmistonsa tärkeimpiä toimintoja vai lisätä jotain uutta jännittävää?

3.2.2011

Sain juuri luettua alkusanat ja ensimmäisen kappaleen Porterin kirjasta. Varsinaiseen käyttöliittymäsuunnitteluun ei vielä päästy, mutta kirja vaikuttaa lupaavalta ja hyödylliseltä töitänikin varten. Alkusanojen ohjelmiston käytön elinkaaren kuvailu ja käyttömäärän perusteella viiteen ryhmään jaetut käyttäjätyypit herättivät heti mielenkiinnon. Porter lupailee myöhemmissä kappaleissa kertovansa erikseen kullekkin käyttäjätyypille suunnattua käyttöliittymäsuunnittelua.

Ensimmäinen kappale olikin sitten myyntipuhetta sosiaalisesta webistä. Ei tarvitse minulle enää myydä. Olen jo myyty. Mielenkiintoista kylläkin kuinka neljä vuotta sitten MySpace vielä oli niin suosittu verrattuna muihin sosiaalisiin palveluihin. Heräsi mietteitä siitä kuinka nykyään kannattaa kehittää jatkuvasti omaa ohjelmistoa, ennen kuin joku muu tulee ja tekee saman paremmin.

2.2.2011

Valitsin pakollisista kirjoista J.Porterin Designing For The Social Web. En ole vielä varma omavalinnaisista kirjoista. Haluaisin löytää jotain materiaalia, jossa olisi selkeä mielenkiintoinen teema, eikä vain yleistä käytettävyyshöpinää.