Image AddedImage Added

Image Added        Image Added

Kevään 2012 toiminta ja aikataulut

• HSPACE 2012 - aikataulu
• Lainattavat tarvikkeet
• Facebook-ryhmä (laita kutsu jäsenyydestä)
• Aloituspäivän esitykset ja materiaalit
• Ensimmäiset yksityisen tilan demot
• Ensimmäiset julkisen tilan demot
• Protojen havainnointi ja jatkokehitys (tehtävän palautus alasivulle)
• Designthinking bootcamp
• Lopulliset ryhmät

Valmiit konseptit

• Kevään 2012 lopputulokset
• Kevään 2011 Vuosaari-konseptit

Kevään 2011 toiminta ja aikataulut

• Ryhmien projektisivut ja mikropäiväkirjat
• Kevään 2011 teemat
• Tehtävät opiskelijoille ennen 4.3.2011
• Linkkejä - tulevaisuuden opetustilat ja pedagogiikka
• 18.2. starttipäivä - Maijan slidet, Reettan slidet (ks. loput Reettan materiaalit starttipäivän ohjelmasta
• Aikataulut kevät 2011
• Projektiperjantaiden rakenne

Materiaalit

• Vuosaaren dwg-kuvat ja suunnitteluaikataulu
• pohjapiirros, pdf 1;500

Hankehallinto

• Kokousmuistiot
• Hankehakemukset ja raportit
• HSPACE - ihmiset

Muuta

• Kevään 2010 teollisen muotoilun opiskelijoiden luonnoksia muokattavista tilaratkaisuista

Ideoita ja linkkejä

Muuta

• DISPLAX, http://www.displax.com/index.php
• Tulevaisuuden opetustiloja pohditaan Utalla: http://www.uta.fi/tietohallinto/strategia/tvtope/valmistelu/tilat/index.html

Image Added

HSPACE - Hybriditilat tulevaisuuden kouluissa

Projektisuunnitelma

Taustaa

Metropolia Ammmattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan alan klusteri on jo useammassa hankkeessa tehnyt tuloksellista yhteistyötä Helsingin kaupungin toimijoiden kanssa tunnistamalla ja kehittämällä kaupungille strategisesti tärkeitä kohteita. Esimerkiksi AMP-, edu.parvi- ja Urbaani luovuus -hankkeet sekä EAKR rahoituksella käynnissä olevat Kulttuurisilta ja Kansalaisnavigointia metropolissa -hankkeet ovat mahdollistaneet rikkaan kehittämisyhteistyön ja vuoropuhelun Metropolian ja pääkaupunkiseudun eri toimijoiden välillä.

Tutkimus- ja kehitystoiminta on Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterissa ennen kaikkea kehittävää hanketoimintaa. Peruslähtökohtana on näkemys siitä, että yhteiskunnan luovuuspotentiaalin ja innovaatiohakuisuuden vahvistamisessa kulttuuri- ja taidealoilla tulee olemaan yhä keskeisempi rooli. Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterissa koulutetaan taiteilijoiden ohella kulttuuri-, media-, musiikki- ja elokuvatuottajia, digitaalisiin ja perinteisiin medioihin keskittyneitä viestijöitä ja muotoilun ja vaatebisneksen ammattilaisia. Luovuus käsitetään klusterissa sosiaalisena ilmiönä, jolle ammattikorkeakoulun kulttuurialan toimijoista koostuva monialainen koulutusohjelmisen kokonaisuus luo toimintakentän.

Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterin kehittävässä hanketoiminnassa on jo usean vuoden ajan kokeiltu ja kehitetty uusia sosio-teknisiä ratkaisuja yhteistoiminnalle. Tavoitteena on ollut luoda innostavia ja avoimia työskentely-ympäristöjä, jotka mahdollisvat luottamukseen perustuvan yhteistoiminnan. Kehittävän hanketoiminnan ytimessä on ollut koulutusorganisaation ymmärtäminen tietointensiivisen työn organisaationa, jonka toimintamalleja tulisi uudistaa paremmin tietointensiivistä työtä ja oppimista tukevaksi. Aiemmat kehittämisprojektit ovat tarkastelleet tietointensiivisen työn muutosta erityisesti sosiaalisen median ja digitaalisen ulottuvuuden hyödyntämisen näkökulmasta. Tämä on tehnyt näkyväksi myös fyysisen ja aidon kohtaamisen merkityksellisyyden yhteisöllisyyden ja tiedon yhteisomistajuuden syntymisessä. Toisin sanoen digitaalinen toiminta vaatii avukseen ja vastapainokseen fyysistä tilaa ja satunnaisia kohtaamisia. Yhteistoiminnallisuuden kehittäminen koulutusorganisaatioissa vaatiikin digitaalisten toimintamallien kehittämisen ja käyttöönoton lisäksi erityistä huomiota tietointensiivisen työn ja oppimisen tilasuunnitteluun.

Kouluorganisaatioilla on yksityistä sektoria pienemmät mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa kokeilemalla ja kehittämällä erilaisia tilaratkaisuja. Tämän vuoksi tilojen mahdollisuuksiin perustuva kehitystoiminta jää usein pintapuoliseksi (esimerkiksi olemassa olevien kalusteiden järjestyksen muuttamiseksi). Kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen on harvemmin resursseja. Tämän johdosta koulutusorganisaatiot eivät kykene uudistamaan toimitilojaan alati muuttuvien tarpeidensa mukaisiksi. HSPACE pyrkii etsimään ratkaisua tämän ongelmakentän ratkaisemiseksi. Hanke tutkii tulevaisuuden tilaratkaisuja, jotka olisivat hyödynnettävissä suhteellisen huokeasti laajemminkin kouluorganisaatioissa.

Hankeidea

HSPACE-hankkeen lähtöajatuksena on, että tulevaisuudessa oppiminen ja koulutusorganisaatioiden toiminta on lähtökohtaisesti avointa ja yhteistoiminnallisuuteen pohjautuvaa. Tässä hankkeessa yhteistoiminnallisuudella viitataan Paul Adlerin ja Charles Heckscherin käsitteeseen yhteistoiminnallinen yhteisö (vai: määritelmään yhteistoiminallisesta yhteisöstä) (Adler & Heckscher (2006): Towards Collaborative Community), jonka he näkevät tulevaisuuden tietointensiivisen organisaation toimintamallina. Yhteistoiminnallisessa yhteisössä jokainen yksilön toimii kohti yhteistä päämäärää itse parhaaksi katsominsa keinoin. Ihmiset hakeutuvat sellasiin ryhmiin ja yhteistyöhön, jonka he katsovat kulloinkin tarkoituksenmukaisimmaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyö perustuu itseorganisoituvalle, luottamukseen perustuvalle yhdessä toimimiselle, jonka muodot ja mallit elävät koko ajan. Tietointensiivisessä työssä tällainen organisoitumismalli luo aivan uudentyyppisiä haasteita tilasuunnittelulle. Tarvitaan tiloja, joita voidaan helposti muokata erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tavoitteena on luoda tiloja, joissa toisaalta erilaiset ihmiset (osin sattumanvarainenkin) voivat kohdata ja toisaalta tietointensiivisen työn vaatima keskittyminen on mahdollista. Koska koulutusorganisaatiot toimivat useassa eri maantieteellisessä paikassa, on myös näiden eri tilojen yhdistäminen erilaisten digitaalisten sovellusten avulla tärkeä kokeilukenttä. HSPACE-hankkeen testitiloissa on myös tarkoitus luoda luonteva yhteys fyysisen tilan ja netissä toimivien yhteiskirjoituspalveluiden ja muun yhteiseen tiedonrakentamiseen liittyvien apuvälineiden kanssa.

HSPACE tutkii, suunnittelee ja toteuttaa yksilö- ja yhteistoiminnallisia oppimistilamalleja. Hankkeessa keskitytään tulevaisuuden koulutusorganisaation käyttöön soveltuviin ja helposti eri käyttötarkoituksiin muokattaviin työtiloihin ja välineisiin. Hankkeessa toteutettavissa pilottitiloissa kokeillaan erilaisten päällekkäisten toiminnallisuuksien yhdistämistä samassa fyysisessä tilassa. Tiloissa kokeillaan muun muassa maantieteellisesti hajautetun yhteistyön helppokäyttöistä upottamista osaksi fyysistä tilaa (so. digitaalinen todellisuuskerros osana fyysistä todellisuutta). Hankkeessa luodaan avoimeen toimintamalliin soveltuvia tiloja ja testataan, opitaan ja jatkokehitetään niiden toimivuutta, muokattavuutta ja kestävyyttä osana alati muuttuvaa tietointensiivistä opetus-, oppimis-, tutkimus- ja kehitystoimintaa. HSPACE pyrkii käytännöllisiin ja kohtuuhintaisiin ratkaisuihin ja näin monipuolistamaan koulutusorganisaatioden toimintaa. Vaikka erilaista monityötilakehittelyä on tehty paljon yritysmaailmassa on varsinainen implementointi koulutusmaailmassa jäänyt pieneksi. Tämän hankkeen tavoitteena on löytää koulutusorganisaatioille toimivia tulevaisuuden hybriditilaratkaisuja.

Hanketoimijoiden tiloissa (Vuosaaren peruskoulussa ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa) valitaan hankkeen teemaan soveltuva tila, jonka toiminnallisuutta kehitellään yhdessä tilan käyttäjien kanssa. Hankkeessa luodaan useita yhteistoiminnalliselle koulutusorganisaatiolle sopivia toimintakonsepteja. Osaa näistä testataan alustavissa toimintakokeiluissa, joissa niiden toiminnallisuudesta ja toimivuudesta kerätään käytännön tietoa. Tarkoituksena on jalostaa tilakonsepteja iteroiden eli perustamalla kehittämistoiminta kokeilujen, analysoinnin ja jatkojalostamisen alati pyörivälle hermeneuttiselle kehälle. HSPACE-hankkeen pääkehitysmetodina on kokeilemalla oppien. Tämä metodi perustuu Fail Quikly -ajatteluun eli nopeaa, pienimuotoisesta toiminnasta käynnistyvään kokeilemiseen, jossaa ei pelätä epäonnistumista. Kehittely etenee ja saa voimansta siitä, että erilaiset käytännön ongelmat tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollisimman pienen mittakaavan kokeiluissa.

Tässä muutama kohta mietteistäni:

Tietoliikenneyhteyksien nopeutuminen mahdollistaa jo nyt reaaliaikaisen liikkuvan kuvan ja äänen siirron verkossa, nopeimmilla yhteyksillä voidaan jo siirtää interaktiivisia sisältöjä reaaliajassa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi osallistumisen opetustilanteeseen sijainnista riippumatta.

Tekniikkaa ja sovelluksia, joilla jäljitellään perinteisiä toimintamalleja on jo olemassa ja uusia kaupallisia sovellutuksia tulee markkinoille harvakseltaan. Tällaiset mallit ovat kuitenkin kankeita ja tuskin muuttavat tai antavat opetukseen uutta sisältöä koska yleensä esimerkiksi vanha liitutaulu on luotettavampi ja tutumpi käyttää kuin digitaalinen versionsa, jonka lisäarvo toiminnassa on vähäinen.

Suomi on ollut perinteisesti niin opetuksen kuin teknisen infrastruktuurin tasonsa puolesta edelläkävijämaa. Sovellusten luomisessa suomalaiset taas ovat jääneet jälkeen tämän hetkisestä tasosta. 

Huomattavaa on myös että tekniikan sekä laitteiden trivialisoituminen ja vakiintuminen kotikäytössä on luonut tilanteen, jossa koulun opetusympäristön tekninen taso ei aina vastaa yleistä tasoa ja uusien oppimisympäristöjen soveltaminen on jokseenkin mahdotonta. Tähän olisi hyvä saada jokin porkkana, joka vetää ja motivoi työskentelyyn koulussa. Tässä koulujen nopeat tietoliikenneyhteydet ovat keskeisiä kilpailuvaltteja.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on:

• yhteistoiminnallisen koulutusorganisaation toimintakonsepteja
• nämä tilaratkaisut suunnitellaan niin, että ovat laajasti ja suhteellisen huokeasti hyödynnettävissä laajemminkin koulutusorganisaatioissa
• luoda käytännön tietoa monikäyttötilojen ja niiden osien toimivuudesta alustavissa toimintakokeiluissa
• luoda muokattava, toimiva, viihtyisä ja kestävä yhteistoiminnallinen tila Vuosaaren yläasteelle ja Metropolia Ammattikorkeakouluun
• luoda tietoa ja ymmärrystä eri koulutusasteiden toiminnan eroista ja yhtäläisyyksistä suhteessa tulevisuuden tilasuunnitteluun

Hankkeen lopputuloksia on tarkoitus esitellä vuonna 2012 osana Maailman design-pääkaupunki ohjelmaa. Tämän Mika lisää settiä, mitä tarkoittaa käytännössä ja miten esitellään ja tuodaan julki jne.

Hanketoimijat

Metropolia Ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuvat muotoilun (teollinen muotoilu, sisustussuunnittelu) ja viestinnän (digitaalinen viestintä) koulutusohjelmat. Muotoilun koulutusohjelman vahvuuksia ovat Design for All-ajattelu, ergonomia-, käytettävyys- ja materiaaliosaaminen sekä hahmo-, testaus- ja nollasarjamallit. Metropolian digitaalisen viestinnän tutkimus- ja kehitystyön painopisteitä ovat maantieteellisesti hajautettu yhteistoiminnallisuus, sosiaalisen median soveltava käyttö sekä digitaalisen ja fyysisen ulottuvuuden yhteiskäyttömallit.

Hanke integroidaan Metropoliassa muotoilun ja digitaalisen viestinnän koulutusohjelmien opetukseen. Niin Vuosaaren peruskoulussa kuin myös Metropoliassa opiskelijat, opettajat ja hanketoimijat toimivat yhdessä tilojen käyttökohderyhmien kanssa. Hankkeen aikana muodostetaan useita koostumukseltaan aina tarkoituksenmukaisia kehitystiimejä, joiden toimintaan osallistuvat kaikki edellä mainitut osapuolet. Kehitystiimit konseptoivat, toteuttavat ja analysoivat tehtyjä tila- ja toimintaratkaisuja nopealla syklillä ja pyrkivät jakamaan saavuttamansa tiedot, taidot ja oivallukset kaikkien muiden kehitystiimien kesken.

Metropolian keskeiset toimijat:

• Anna-Maria Vilkuna, kuttuurin ja luovan alan kehityspäällikkö
• Mika Ihanus, teollinen muotoilu
• Pasi Pänkäläinen, sisustusuunnittelu
• Maarika Kortelainen, kuraattori
• Juhana Kokkonen, digitaalinen viestintä

Yhteistyökumppanina hankkeessa on Vuosaaren yläaste, jonka perusparannustyö ajoittuu hankkeen ajalle. Hankkeen suunnitteluvaiheessa ollaan oltu myös yhteydessä Opetusviraston Tila- ja hankintapalveluihin, jonka toimijat suhtautuivat hankkeeseen postitiivisesti. Hanke voidaan siis toteuttaa yhteistyössä perusparannustyön kanssa.

Vuosaaren peruskoulun keskeiset toimijat:

• Janne Kettunen, titteli
• Olli-Pekka Autere, titteli
• Ritva Lappalainen, titteli pitää varmistaa mitä organisaatiota edustaa

Hankkeen muut toimijat:

• Marketta Savelainen, Helsingin kaupungin opetusviraston tila- ja hankintapalvelut ?
• Pekka Talonpoika, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus ?

Hankkeen käynnistymisen jälkeen on tarkoitus neuvotella ja luoda yhteistyösuhteita erilaisiin toimijoihin pääkaupunkiseudulla, mutta myös kansainvälisesti. Ohessa lista mahdollisista esimerkkiyhteistyökumppaneista:

• VTT, näyttö ja tunnistustekniikat
• Exiformat Oy, Timo Koho, näyttö ja tunnistustekniikat, sovellussunnittelu
• Samsung, näyttäelementit ja projisointilaitteet
• SECURITAS tai vastaava turva-alan toimija, uudet tilanteiden hallintaa auttavat ja vastuullista yhteisöllisyyttä edistävät toimintamallit
• Berner Fachhochschule, Sveitsi. Mahdollinen etätyöskentelykumppani, johon Metropolia on luonut jo tiiviit yhteistyösuhteet

Aikataulu

Kevät 2010

• hankkeen valmistelu
  • osaprojektien tarkempi aikataulutus
  • osaprojektien alustava ideointi
  • idearikastus (ks. lisää https://wiki.metropolia.fi/x/IAfg)
• tematiikkaan tutustuminen

Syksy 2010

• tilakonseptointi
• ensimmäiset toimintakokeilut
• iterointikohteiden löytäminen

Kevät 2011

• toimintakokeilut jatkuvat
• tilakonseptien toteutus
• käyttökokemusten ja toimintallisen tiedon keruu

Syksy 2011

• toimintakokeilut jatkuvat
• tilakonseptien toteutus ja jatkokehittäminen
• käyttökokemusten ja toimintallisen tiedon keruu

Kevät 2012

• tilojen viimeistely
• osallistuminen design-pääkaupunki-toimintaan
• kokemusten ja saavutetun tiedon analysointi

Syksy 2012

• kokemusten ja saavutetun tiedon analysointi
• hankkeessa saavutetun tiedon ja taidon jakaminen analyysien, artikkelien ja/tai oppaiden muodossa

Budjetti

MITÄS MEIDÄN PITÄÄ HUOMIOIDA

MENOT

Vuosi 2010

Vuosi 2011

Vuosi 2012

Henkilöstökulut

Koordinointi: sisältyy tähän myös johto ja tiedon keruun koordinointi

Opettajat muotoilu ja digiviestintä

Opiskelija-assarit

Materiaalikulut ja laitteet

Ostopalvelut: tarvitseeko varautua

Matkakuluja: Helsingin sisällä ei niinkään, käydäänkö seminaareissa, tehdäänkö tutustumismatkoja ulkomaille

Muut kulut

tehdään julkaisu

tarjoilu

TULOT

Innovaatiorahasto

Metropolian osuus: intergroidaan opetukseen, jolloin oma osuus tulee siitä