...
- Projektipäällikkö vastaa jatkuvasta hankearvionnista.
- Projektipäällikkö suunnittelisi ja toisi arviointiasian ryhmälle. Yhtä tärkeä kuin, että meillä on viikkopalaveri.
- Mahdotonta yrittää kesken kaiken sopia uusia toimintamalleja.
- Joku ulkopuolinen vetämää arviointikeskustelun.
- Esimies mukana hankkeen itsearvionnissa. Voisi olla pohja esimiehen kanssa käytyyn kehityskeskusteluun.
Yllä luettellut kehittämistoimenpiteet toimivat pitkälle vastauksina heikkouksiin, joita on tunnistettu Euroopan sosiaalirahaston tiedotuksen yhteistyöryhmän (KTM, OPM, SM, STM,TM) tilaamassa valtakunnallisessa itsearviontiseminaarissa. Mika Kuoppalan (s. 52) mukaan Hankearvioinnin toimeenpanovaiheen tavallisia sudenkuoppia ovat:
- Seurantajärjestelmiä ei luoda, eikä dokumentointia suunnitella
- Konkretisoimaton toimintasuunnitelma
- Huono dokumentointi
- Henkilöstön vaihtuminen
- Sokeus omaa toimintaa kohtaan
- Arvioinnin resurssointi
Vyyhti hankkeen dokumentoitia ei missään nimessä voi sanoa huonoksi, mutta arviointitiedon kohdalla materiaali on vaikeasti löydettävissä. Missään ei ole polkua, jota seuraamalla saisi käsityksen siitä kuinka hankkeen monia arviointitasoja on käytetty toiminnan kehittämiseen. Arvioinnin suunnittelu ja vastuuttaminen olisivat selkeyttänyt prosessia. Näin jälkikäteen on helppo ajatella, että emo-organisaatio voisi antaa suuntaviivat ja myös seurata jatkuvan hankearvioinnin etenemistä. Ehkä Vyyhdin henkilökunnan viimeinen kommentti esimiehen läsnäolosta arviointikeskusteluissa, voisi olla hyvä tapa olla läsnä hanketyöntekijöiden toiminnan arjessa.
Yhteenvetona voi todeta, että yllä kuvailtu kolme arvionnin tasoa pitäisi saada nivottua yhdeksi arviointiprosessiksi. Ensimmäinen askel olisi arviointitoimenpiteiden tekeminen näkyväksi hankkeen toimintasuunnitelmaan .
Hankkeiden jatkuvan arvioinnin prosessissa olisi hyvä
ja tuominen näkyväksi hankkeen kaikkille osapuolille. Rahoittajan seurantaa varten kerättävä määrällinen materiaali sekä toimenpiteiden aikana kerätty palaute pitäisi analysoida yhteisesti niin hankkeen henkilökunnan kuin ohjausryhmänkin toimesta. Mieluummin vähän arviontitiedon keruuta, mutta hyvin suunniteltua ja analysoitua.
Kirjallisuutta:
Paul Silfverberg, Paul. Ideasta projektiksi, projektinvetäjän käsikirja. Työministeriö
Kuoppala, Mika. Itsearvioinnin toteutus projektin eri vaiheissa. Julkaisussa: Mäkinen, Anna-Kaisa Mäkisen ja Petri Uusikylän Uusikylä, Petri. (ei vuosilukua) Tiedosta – arvioi – paranna: itsearviointi ESR-projektien kehittämisen välineenä
Virtanen, Petri ja Petri Virtasen Arviointi – Arviointityön luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen.
...