...
Kuvassa 7.1 on esitetty eräitä hiukkaskokoa selventäviä kohteita.
Kuva 7.1
Haitallisimmat hiukkaskoot ovat alle 40 μm kokoisia ja siten silmällä havaitsemattomia. Nesteen epäpuhtaudet voidaan jakaa kuvan 7.2 mukaisesti:
- Partikkelit (siltti ja roskat)
- Vesi
- Ilma
Kuva 7.2
Siltillä tarkoitetaan yleensä alle 5 μm partikkeleita.
...
Yleisin nesteen puhtausluokkaa määrittelevä standardi on ISO 4406. Siinä määritetään puhtausluokat nesteen sisältämien likapartikkelimäärien mukaan,
kuva 7.3.
Kuva 7.3
Tietyn nesteen partikkelimäärien laskemiseksi on rajattava myös minkä kokoisia partikkeleita kulloinkin lasketaan. Varsinainen nesteen puhtausluokkamerkintä annetaankin kuvan 7.4 mukaisesti. Esim ISO 4406 18/16/13.
Kuva 7.4
Ensimmäinen numero tarkoittaa puhtausluokkaa (partikkelimäärää) tarkasteltaessa ≥2μm kokoisia partikkeleita. (Sallittu partikkelimäärä ylärajalla per 100 ml nestettä saadaan myös 218≈260000). Keskimmäinen numero tarkoittaa puhtausluokkaa ≥5 μm partikkelikoolla ja viimeinen luku puhtausluokkaa ≥15 μm partikkelikoolla. Määrittäminen useamman partikkelikoon avulla auttaa ennustamaan myös muiden partikkelikokojen epäpuhtausmäärät.
Kuvassa 7.5 näkyy mikroskooppikuva kahdesta nesteen puhtausluokasta. Vasemmalla puhtausluokka on 21/19/17 ja oikealla 16/14/11.
Kuva 7.5
7.2.1 Komponenttien puhtausluokkavaatimukset
Komponenttivalmistajat ilmoittavat kuinka puhdasta nesteen tulee olla antamalla ISO 4406 mukaisen luokituksen, Esim ISO 4406 16/14/11. Kuvassa 7.6 on tyypillisiä arvoja erilaisille järjestelmille ja komponenteille.
Kuva 7.6
Kuvan 7.7 avulla voi verrata eri standardeja keskenään.
Kuva 7.7
7.3 SUODATTIMET
Nestettä pidetään puhtaana suodatinten avulla. Edellä käsiteltiin kuinka puhdasta nesteen tulee olla ja tällä onkin vaikutusta suodattimen valintaan.
Suodattimet voidaan jakaa pinta- ja kerrossuodattimiin riippuen rakenteesta. Kuvassa 7.8 on pintasuodatin. Sen reiän koko (verkon koko) määrää kuinka suuria partikkeleita pääsee läpi. Ongelmana on, että partikkelit voivat olla pituussuunnassa suurempia ja suodattimen likakapasiteetti on melko pieni.
Kuva 7.8
Kerrossuodattimet, kuva 7.9, koostuvat huokoisesta kuitukerroksesta (lasikuitu, selloosa, pronssi), jonka "tiiveys" määrittää erottelukyvyn. Näillä suodattimilla on huomattavan suuri liansietokapasiteetti.
Kuva 7.9
7.3.1 Suodattimen erottelukyky
Suodattimen vaadittu erottelukyky määräytyy vaaditun puhtausluokan mukaan. Erottelukyky ilmoitetaan ISO MULTIPASS testin perusteella saadulla β-arvolla. Kyseinen arvo saadaan laskemalla likapartikkelien määrä ennen ja jälkeen suodattimen. 
jossa
n1 = partikkelimäärä ennen suodatinta
...
Multipass testin mittausperiaate selviää kuvasta 7.10.
Kuva 7.10
Erottelukyky prosentteina voidaan laskea β-arvosta seuraavasti:
erottelu % = (1 - 1/β)*100
JosβJos β10=20, saadaan erottelukyvyksi:
(1-1/20)*100 = 95 %.
...
Kuvassa 7.11 on esitetty millaista suodattimen erottelukykyä tulee käyttää nesteen puhtausluokasta riippuen.
Kuva 7.11
Taulukon painearvot ovat yksiköinä psi. (3000 psi = 210 bar, 1000 psi = 70 bar).
...
Suodattimen likakapasiteetin täyttyminen näkyy paine-eron kasvamisena. Alussa paine-ero kasvaa hitaasti mutta likakapasiteetin alkaessa täyttyä, paine-ero alkaa kasvamaan nopeasti. Kuva 7.12 esittää paine-eron kasvua ajan kuluessa. Käytetty suodatinmateriaali vaikuttaa myös käyttöikään. Kuvassa 7.13 on vertailtu erilaisia materiaaleja.
Kuva 7.12
Kuva 7.13
Suodatinelementti sijoitetaan suodatinrunkoon, jonka tyyppi vaihtelee paineenkestosta ja sijoituspaikasta riippuen. Painesuodatinten on kestettävä täysi järjestelmän paine. Paluusuodattimille riittää huomattavasti matalampi paineenkesto (esim n. 30 bar). Kuvassa 7.14 on rakennekuva tyypillisestä suodattimesta. Elementin lisäksi suodatin sisältää liitynnät tulevaa ja poistuvaa tilavuusvirtaa varten. Normaalisti virtaus kulkee suodattimen läpi ulkoa sisälle päin (suurempi pinta-ala). Usein suodattimessa on myös ohivirtausventtiili tukkeutumisen varalle sekä indikaattori, joka kertoo suodattimen paine-eron kasvaneen liian korkeaksi.
Suodattimen koon valintaan on erilaisia ohjeita. Eräs suositus on, että puhtaan suodattimen paine-eron tulee olla niin matala, että ohivirtausventtiili avautuu tähän paine-eroon nähden kolminkertaisella paineella, kuva 7.15. Suhteen tulee kuitenkin olla vähintään 2:1. Indikaattorin indikointipaine valitaan niin, että se varoittaa 5...25 % ennen kuin ohivirtausventtiili avautuu.
Kuva 7.14
Kuva 7.15
Kaikissa suodattimissa ei käytetä ohivirtausventtiiliä, koska se mahdollistaa suodattamattoman nesteen pääsyn järjestelmään. Kuva 7.16 kuvaa miten erottelukyky heikkenee, jos ohivirtausta ilmenee.
Painesuodattimissa ohivirtausventtiili jätetään usein pois. Paluusuodattimissa sitä usein käytetään, jottei suodattimen tukkeutuminen aiheuttaisi vaaratilanteita.
Kuva 7.16
7.3.4 Suodattimen sijoittaminen
...
- Painesuodatin
- Paluusuodatin
- Imusuodatin
- ohivirtaussuodatinOhivirtaussuodatin
Painesuodatin
Painesuodatin sijaitsee painelinjassa ennen muita komponentteja. Sitä käytetään, kun järjestelmän komponentit ovat erityisen herkkiä lialle. Näiden suodattimien on kestettävä täysi järjestelmän paine. Niiden koko määräytyy tilavuusvirran perusteella (kuten muidenkin suodatinten). Edellä mainittiin valintakriteereistä. Usein käytetään myös seuraavaa:
Puhtaan suodatinelementin + rungon paine-ero saa olla max 1 bar normaalissa käyttölämpötilassa ja maksimi virtauksella. Kuvassa 7.17 näkyy painesuodattimen sijoitus. Ohivirtausventtiili suositellaan usein jätettäväksi pois. Painesuodatin ei suojaa pumppua parhaalla mahdollisella tavalla.
Kuva 7.17
Paluusuodatin
Paluusuodattimen sijoitus järjestelmään näkyy kuvassa 7.18.
Kuva 7.18
Kaikki järjestelmästä palaava neste kulkee paluusuodattimen läpi. Tämä suodatin estää järjestelmästä irronneen lian pääsyn säiliöön ja samalla pumppuun. Suodattimen valinta perustuu 0,5 bar sallittuun paine-eroon (puhdas elementti + runko, täysi virtaus, normaali käyttölämpötila). Valinnassa on vielä huomioitava, että sylinterien pinta-alaeroista johtuen paluuvirtaus voi olla suurempi kuin suurin pumpun tuotto.
...
Imusuodattimen sijoittaminen selviää kuvasta 7.19.
Kuva 7.19
Imusuodatin tarjoaa periaatteessa parhaan suojan pumpulle. Imukanavassa sallitaan kuitenkin hyvin pieniä alipaineita kavitaatiovaaran takia. Imusuodatin lisää aina alipainetta ja kavitaatiovaaran johdosta sitä ei voida tehdä kovin tehokkaaksi. Yleensä imusuodatin on paremminkin imusiivilä, joka suojaa pumppua suuremmilta partikkeleilta. Varsinainen suodatin sijoitetaan muualle.
...
Yhteenveto eri suodatustapojen välisistä eroista on esitetty taulukossa 7.21.
Kuva 7.20
Joskus kuulee sanottavan: "Neste on niin likaista, että se pitää vaihtaa".
...
Nesteen vaihto saattaa olla tarpeen, jos järjestelmässä on sattunut vakava vaurio.
Kuva 7.21