...
- ei koneistusta varustelulle (halpa hinta).
Kuva 24. Karalohko ja sen varustelu
...
- karan hydraulinen toiminta (yksi/kaksitoiminen toimilaite, millainen keskiasento, sylinteri- vai moottorikäyttöön, regenatiivisyys, tarvitaanko ns. kelluvaa asentoa, millainen ohjaustapa)
...
Oletetaan venttiilin virtauspinta-alat sovitetuiksi vastaamaan sylinterin pinta-ajoja ja oletetaan painekompensaattorin paine-eroksi 10 bar. Edelleen oletetaan paluukanavan paine venttiilin jälkeen nollaksi. Tällöin tulo ja paluuvirtaus ovat tasapainossa, kun karan yli vaikuttaa sekä tulo- että paluupuolella sama paine-ero. Koska kompensaattori rajaa tulopuolen arvoon 10 bar, jää kuormaa kantamaan vastaavasti 10 bar, mikä ei yleensä riittävä paine. Onneksi tulopuolelle saadaan tavallisesti lisää öljyä imuventtiilien kautta. Kuvassa 25 on selvitetty paine-eroja karan yli, kun ei
Kuva 25. Kaviotaatioehto
käytetä painekompensaattoria. Kummassakin tapauksessa venttiili on symmetrinen, eli virtauspinta-alat P-A ja B-T ovat yhtä suuret. Vasemmanpuoleisessa tapauksessa kavitaatioehtona on pB ≤ pP. Oikeanpuoleisessa kuvassa vastaavasti pB ≤ pP /jφ2 (jφ2 =A1/A2). Kompensaattoria käytettäessä paineen pP tilalla on kompensaattorin määrittämä paine-ero DpΔp.
Tyypillisiä kuormanlaskun hallintakeinoja ovat:
...
Kahden venttiilikaran käyttäminen on kallis ratkaisu. Kuvassa 26 on Ultronicsin integroitu venttiiliratkaisu. Venttiilin yksi lohko sisältää kaksi erillisesti ohjattavaa karaa, toinen männän puolelle ja toinen varren puolelle. Lähtöporttien paineiden mittaamiseksi venttiiliin on integroitu kaksi pientä paineanturia. Karojen tarkan asemoinnin mahdollistavat asema-anturit. Kaikki mitatut tiedot sekä venttiilille tulevat ohjearvot siirtyvät CAN-väylän välityksellä.
Kuva 26. Erilliskuristettu venttiili
...