VOIMAA -voimavaroja maahanmuuttajista on Metropolia Ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman luotsaama tutkimus- ja kehittämishanke, jossa ovat mukana Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Fakiirimedia Oy. Hankkeen projektiryhmä eli operatiivinen ryhmä muodostuu näistä toimijoista. Hanketta rahoittaa Etelä-Suomen lääninhallitus Euroopan sosiaalirahaston varoin. Hanke toimii vuosina 2008-2011. VOIMAA -hankkeen tarkoituksena on edistää maahanmuuttajataustaisten joustavaa urakehitystä - opintojen aloittamisesta esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Hankkeessa tehdään erilaisia konseptointeja ja pilotointeja. Kaikkia hankkeen toimia pyritään työstämään eteenpäin sosiaalisen median keinoin. VOIMAA -hankkeen aikana on tavoitteena kehittää toimintamalleja työyhteisöille. Tätä kehitystyötä tehdään yhdessä työnantajien kanssa kunkin työyhteisön jo rekrytoimien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kouluttamiseksi esimerkiksi työhönperehdyttäjä - ja työpaikkakouluttajatehtäviin. Toinen osa hankkeen kehittämistyöstä suuntautuu ammattikorkeakouluille, hankkeen aikana luodaan yhteistyössä opettajien ja muun henkilöstön kanssa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden amk-opintoihin valmentavaa koulutusta. Kolmas kokonaisuus on työnantajakysely, jossa selvitetään metropolialueen yritysten halukkuutta ja mahdollisuuksia maahanmuuttajien rekrytointiin ja urakehityksen tukemiseen. Tätä kyselytutkimusta toteuttaa Fakiirimedia oy. Hankkeen on tarkoitus löytää toimintamalleja, joita voidaan myöhemmin valtavirtaistaa ja juurruttaa yhteiskuntamme eri toimijoille; työyhteisöille ja korkeakouluille, jotka tuntevat tarvetta helpottaa maahanmuuttajien asemaa uralla etenemiseksi tai korkeakouluopintoihin pääsemiseksi. Ammattikorkeakoulun tutkimus - ja kehittämistoiminnan käsitettä on määritelty seuraavasti: "Suomalaisten ammattikorkeakoulujen toiminnan tavoitteena on -ei vain pelkkä toive, vaan lakiin perustuva selvä vaatimus -toteuttaa hyvin erilaisten ammattien käytännöllisvoittoista tutkimus - ja kehitystoimintaa. ... Tutkimus ja kehitys (T&K) muodostavat sanaparin, jonka sisällä on jännitteitä ja toisaalta suuria odotuksia hedelmällisestä vuorovaikutuksesta. ... Kun Suomessa ammatillinen koulutus on tullut mukaan korkeakoulutuksen piiriin, on vahvasti lähtenyt käyntiin myös ammatillinen tutkimustoiminta. Opetusministeriö on määrittänyt sen sellaiseksi tutkimus- ja kehitystoiminnaksi, jonka pääpyrkimyksenä on tuottaa "olennaisesti uutta tietoa" johonkin ammatilliseen kehittämishankkeeseen. Lisäksi ministeriö edellyttää, että tutkimus - ja kehitystyö on luonteeltaan työelämän tarpeista lähtevää soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Sen lähtökohtana ovat työelämän käytännölliset kysymykset. Tavoitteena on luoda uusia tai parannettuja tuotteita, tuotantovälineitä tai -menetelmiä ja palveluja. (Anttila 2005, 13-15.) VOIMAA-hankkeen tutkimustyötä tehdään rahoittajatahon vaatimusten mukaisesti avoimesti ja läpinäkyvästi. Rahoittajan edellytyksiä hankkeen hallinnoimisesta ja siitä tiedottamisesta on runsaasti. Tärkeimpinä mainittakoon byrokraattiselta kuulostavat prosessit, joissa hankkeen kaikki toimenpiteet tulee dokumentoida, raportoida ja arvioidakin. Hankkeen etenemisen vaiheista tulee tiedottaa kaikin mahdollisin tavoin ja koko hankehallinnon on oltava läpinäkyvää. Merkittävään rooliin hanketyössä on nostettu wiki, joka on rakennettu Metropolia Ammattikorkeakoulun ostaman Confluence-nimisen ohjelman wikialustasta. Metropolian wikiin pääsevät lukemaan julkisia wikisivuja kaikki, joilla on internet-yhteys. Kuka tahansa voi myös jättää kommentin wikisivustolle, joskin kommentin kirjoittajaksi nimetään tässä yhteydessä automaattisesti Anonymous. Jokaisella Metropolian työntekijällä ja opiskelijalla on valmiiksi tunnukset, joilla he voivat kirjautua wikiin sisään. Tunnuksia voidaan myös luoda Metropolian ulkopuolisille, kuten esimerkiksi VOIMAA-hanketoimijoille. Tunnusten omistajilla on mahdollisuus muokata wiki-sivuja ja jättäessään kommentteja, heidän nimensä tulee automaattisesti näkyviin. VOIMAA-wiki on tarkoitettu kaikkien hanketoimijoiden käyttöön ja se on rakennettu siten, että eri toimenpiteet/alaprojektit on sijoitettu eri työkoreihin, joita on yhteensä seitsemän. Kutakin työkoria hallinnoi yksi nimetty henkilö. Wikin on tarkoitus toimia VOIMAA-hankkeen tiedotuksessa, yleisenä kommunikointi- ja ideointi / työskentelyalustana, sekä erilaisten sähköisten materiaalien, kuten pöytäkirjojen ja muistioiden, kaikille avoimena arkistona. Avoimuudessa on pyritty rajaamattomuuteen, mutta perusteltuja syitä huomioiden sivujen salaaminen on mahdollista. Esimerkiksi taloushallinnon tietoja ei kuitenkaan julkaista wikin kautta kaikkien nähtäville. VOIMAA-hankkeen yhteydessä tapahtuva wiki-työskentely on useimmille hankkeessa toimiville ihmisille ensimmäinen kerta, kun kaikki projektin toimenpiteet pyritään systemaattisesti suorittamaan verkossa. Wiki on kaikille avoin, kaikille uusi ja kaikille muokattavissa. Siksi se muuttuu jatkuvasti. VOIMAA-wikiä on rakennettu ja sinne on syötetty tietoja joulukuusta 2008 asti. Wiki on haasteellinen työskentely-ympäristö paitsi teknisen haltuunoton vaatimuksen vuoksi (joskin se on teknisesti melko yksinkertainen ja omaksuttavissa), ennen kaikkea uudenlaisen työskentelykulttuurin omaksumisen vuoksi. On ymmärrettävää, että eri yksilöt omaksuvat uusia työskentelytapoja eri tahtiin ja eri yksilöillä on erilaisia näkemyksiä uusien työskentelytapojen omaksumisen merkityksestä. Wikissä tapahtuva kommunikointi on yksi osa-alue, joka voi toimia mittarina hankkeen onnistumisesta kokonaisuudessaan. Monia sisäiseen tiedotukseen liittyviä asioita pyritään tietoisesti viestittämään projektissa toimiville ja projektista kiinnostuneille vain wikin välityksellä. Wikiin on rakentunut tiedotuskanaviksi VOIMAA-uutiset, VOIMAA-viikkouutiset, VOIMAA-kuukausikirje ja VOIMAA-työblogit. Kuukausikirjettä lukuun ottamatta näissä tiedotuskanavien kohdeyleisöä ovat projektitoimijat sekä muut Metropolian wikissä käyvät hanketoimijat. Uutisissa, viikkouutisissa ja blogeissa on ideana, että niihin voivat tuoda ja luoda sisältöjä kaikki hanketoimijat aina, kun esimerkiksi työkorissa on tapahtunut merkittäviä hankkeen edistymiseen vaikuttavia asioita. VOIMAA-kuukausikirje poikkeaa joukosta siten, että sen kohdeyleisönä ovat myös hankkeen ulkopuoliset toimijat ja se pyritään "toimittamaan" enemmän lehden tavoin. Sisäistä tiedonjakelua edustavat myös VOIMAA-hankkeen projektiryhmän kokousmuistiot, VOIMAA-hankkeen ohjausryhmän kokouspöytäkirjat ja VOIMAA-hankkeen hallintotiimin viikkokokousten muistiot. VOIMAA-henkilöstön matkaraportit ovat osaltaan arvokas sisäisen tiedon lähde muille toimijoille. Samoin esimerkiksi kunkin työkorin toiminnasta rahoittajalle päin kirjoitettavat väliraportit, jotka kertovat tietyn aikajakson aikana tapahtuneista hanketoimenpiteistä. Nämä ovat yleisiä, kaikkia projektitoimijoita koskettavia tiedonlähteitä. Internetin tietovirrasta kerätään myös uomittain linkkivirtaa, joka koskee projektin eri osa-alueita. Työkoreissa on erikseen kunkin korin toimintaan liittyvää tietosisältöä, kuten omia linkkilistoja, audiovisuaalista materiaalia ja liitetiedostoja. Tarkoituksena on, että kaikki hankkeen toimijat ja myös ulkopuoliset, aihepiiristä kiinnostuneet, voivat käydä selaamassa materiaaleja, kommentoimassa, ottamassa kantaa ja tuottaa sisältöä VOIMAA-wikiin. Tutkimuskysymyksen ydin on, käytetäänkö wikiä todellisuudessa niin monipuolisena viestintäkanavana sisäisessä tiedonvälityksessä kuin voisi käyttää -ja jos ei, mikä siihen on syynä. Jatkokysymys on, mitä pitäisi tehdä, jotta kaikki projektitoimijat tuntisivat wikin käyttämisen luontevaksi osaksi keskinäistä kommunikointia ja oman työn etenemisestä kertomista, sekä olisivat kiinnostuneita myös kurkkaamaan ajoittain "muiden" työkoreihin ja kommentoimaan niissä etenevää työskentelyä. Siis, yhteisöllisyyttä ja keskustelua wikissä -miten sitä saisi syntymään? |