Page History

Viestintämalli_kuvallinen.aiRyhmä 2: Linnea S., Johanna L., Katja M.,

...

Janne K., Aino S. &

...

Iida S.

Ryhmän tekstejä voi työstää
    •    kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
    •    pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
    ◦    http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
    ◦    http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
    ◦    http://piratepad.net/front-page/
    •    pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
    •    päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)

    •    Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.

Kollektiiviset muistiinpanot

Mitä viestintä on?

• Maailma on täynnä viestejä ja niiden tuottajia, jakajia, etsijöitä, vastaanottajia ja muokkaajia (+tuotteita)
• sanomien siirtämistä A:sta B:hen
• viestien välityksellä tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta
• inhimillistä symbolien käsittelyä merkitysten synnyttämiseksi toisissa ihmisissä
• yhteisyyden ylläpitämistä
• viestintä on välttämätöntä kaikella informaatiolle
• viestinnän tutkimuksessa käytetään usein yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden käsitteitä, teorioita ja menetelmiä
• 1977 löydetty jo 160 erilaista määritelmää viestinnälle
• Kuneliuksen mukaan selvää vastausta ei ole olemassa...
• viestintä ei ole suoraviivainen prosessi vaan ennakoimatonta, jopa kaoottista
• viestintää on määritelty ja tutkittu eri näkökulmista, mm.
  • mekanistinen näkemys
  • psykologinen näkemys
  • yhteisöllinen näkemys
  • kriittinen näkemys

Viestinnän vaikutukset ja tehtävät

Vaikutus = Muuos

• Tietojen, asenteiden ja käyttäytymisen muuttuminen, muutospaineen torjuminen tai aijempien asenteiden vaihtuminen

Millä aikavälillä vaikutus tapahtuu tai vaikutusta tarkastellaan?

• Lyhyen aikavälin muutokset
• Kasautuvat muutokset
• Pitkän aikavälin kulttuuriset muutokset

Sanaton eli nonberbaali viestintä

• yhteydessä kielen alkeismuotoihin
• osa perustuu synnynnäisiin ominaisuuksiin (itku, hymy,...)
• usein tiedostamatonta, ilmaisevuus tällöin suuri
• arvioidaan usein välittömästi (intuitiivinen tajuaminen)
• ymmärtäminen yhteydessä vastaanottajan tuntemaan empatiaan
• oppiminen muovaa (kulttuurierot) yksilöiden väliset erot
• esim. ilmeet, eleet, tilankäyttö, pukeutuminen, koristelu, esineiden valinta ja käyttö

Viestinnän käsitteitä ja malleja

• aikamme yleiskäsitys, kaikki olemme tuottajia, jakajia ja vastaanottajia
• viestien välityksellä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus (J. Fiske, 1992), tarvitaan väh. kaksi osapuolta
• eri näkökulmat: mekanistinen, psykologinen, yhteisöllinen ja kriittinen näkemys

Viestintä siirtona: prosessuaalinen lähestymistapa

• tekninen, välineellinen, tehokkuus, tarkkuus, keskeistä viestintäakti
• sanomien, ei merkitysten, siirtäminen
• tarkastellaan, miten viestit koodataan ja miten käytetään kanavia
• painopiste sanomien lähettäjässä ja hänen tavoitteissaan (esim. markkinointi, mainonta)
• puhutaan nimenomaan sanomien (ei ajatusten ja merkitysten) siirtämisestä
• kritiikki lähettäjäkeskeisyydestä

Viestintä yhteisyytenä: semioottinen lähestymistapa

• merkitysten vaihtamista ja tulkintaa, keskeisintä viestinnän tuottaminen, kysymykset kulttuurisia, esim.
  • 1. mikä rooli teksteillä jossakin tietyssä kulttuurissa?
  • 2. mikä on teksteien merkitys?
  • 3. miten merkityksenanto tapahtuu?
• kysymykset liittyvät teksteihin ja ovat kulttuurisia
• miten B tulkitsee A:n viestin sanoman
• merkityksen syntymiseen vaikuttaa kieli, kulttuuri, asenteet, ympäristö, menneisyys jne.
• merkitykset syntyvät lähettäjän ja vastaanottajan vuorovaikutuksessa
• tulkinta ei sama kuin tarkoitus
• viestintä mahdotonta ilman yhteistä kieltä ja kulttuuria

Viestinnän metamalli (Craig)

• Craig pyrki yhdistämään viestinnän tutkimuksen laajan kentän 
• kartoitti eri mallien, teorioiden ja koulukuntien yhteneväisyyksiä ja eroja

• Seitsemän viestinnän perinnettä:

1. retorinen: viestintä käytännöllinen keskustelun taito
2. semioottinen: merkkien välittämistä ja tulkintaa
3. fenomenologinen: kokemus siitä, että olemme dialogissa toistemme kanssa
4. kyberneettinen: viestintä on tiedon virtausta
5. sosio-psykologinen: yksilöiden välistä vuorovaikutusta
6. sosio-kulttuurinen: sosiaalisen järjestyksen tuottamista ja uudelleen järjestämistä
7. kriittinen: prosessi, kaikki oletuksen voidaan haastaa milloin vain

Viestintämallit

• metaforia; tapahtuma, ilmiö tai muu asia voidaan nähdä ja esittää suhteessa toisiin
• yksinkertaistavat ja selkeyttävät monitahoisia ilmiöitä ja niiden välisiä suhteita
• mallien avulla voimme asettaa kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia
• parhaimmillaan auttaa näkemään asian monesta eri näkökulmasta
• heikkouksia: voi johtaa liialliseen yksinkertaisuuteen, mallin ja todellisuuden välinen suhde voi vääristyä (malli "korvaa" todellisen toiminnan), mallintaminen saatetaan lopettaa liian aikaisin, jolloin mallia ei ole viety loppuun, mutta silti sitä käytetään jo tutkimuksen pohjana
• Klassinen viestintämalli
  • Aristoteles (384-322 eaa.) tutki retoriikkaa ja halusi palauttaa julkisen puhumisen maineen
  • retoriikka = kyky havaita kunkin asian yhteydessä vakuuttava
  • puhujakeskeinen viestintämalli on nelivaiheinen 
  • Image Added
  • Shannon & Weaver (1949)
  • Image Added
  • Jakobson (1960)
  • Image Added
  • Barnlund (1970)

Yksilö ja yhteiskunta

• Tarkastelunäkökulmia viestintään:
  
  • historia - nykyisyys - tulevaisuus
  • talous, tuotanto, kulutus
  • teknologia
  • funktiot, tehtävät, vaikutukset
  • valta, suhteet
  • merkitykset, tulkinnat
• Lyhyt katsaus historiaan
  
  • viestintä avainasemassa, taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä
  • assosiatiivisuuden kasvu
  • aika ja paikka: reaaliaikaisuus
  • kuvitteelliset yhteisöt: tiivistymistä ja hajautumista (esim. globaalisuus)
• Valtasuhdetta selvittäessä:
  
  1. kenellä on valtaa (subjekti)
  2. kuka on vallan kohde (objekti)
  3. mikä on vallan perustana (keinot)
  4. kuinka suurta on valta (määrä)
  5. kuinka laajaa on valta (käyttöalue)
• Viestinnän vaikutukset ja tehtävät
  
  • keneen tai mihin vaikutus kohdistuu?
  • vaikutus=muutos
  • millä aikavälillä vaikutus tapahtuu/vaikutusta tarkastellaan?

Tieto on valtaa, se, joka tietää, voi ohjailla ihmisiä.Tiedon jakaminen vahvistaa yhteiskuntaa, toisaalta lisää kilpailua.

Monikanavaisuus

• sama sisältö monikanavaisesti käyttäjän saataville eri päätelaitteiden kautta
• laitteiden rooli ihmisten toiminnassa muuttunut
• 10 vuoden päästä meillä on arviolta käytössä 16 eri päätelaitetta
• koko maailma = käyttöliittymä
• toisaalta ihmisetkin monikanavaisia (monta aistikanavaa)
• eri laitteita käytetään eri tilanteissa (kännykkä, tabletti, TV, PC...)

Yksilö, valta ja monikanavaisuus

• digitaaliset mediaympäristöt luovat uusia olemassaolon tapoja ja muotoja
  
  • monikanavaisuuden kautta olemme läsnä useissa ympäristöissä samaan aikaan -> multilineaarinen olemassaolo
• yksilöt, ryhmät ja yhteisöt ratkaiseva muutosvoima
• kuka hallinnoi meidän itsestämme tuottamaa tietoa? Kuka käyttää valtaa monikanavaisessa, verkottuneessa, fragmentoituneessa ympäristössä?

Tarina ja viestintä

Mikä on tarina? Ei yhtä määritelmää

• sarja tapahtumia ajassa, kronologinen järjestys
• fiktiivinen tai ei-fiktiivinen kertomus teosta, tapahtumasta tai tapahtumien kulusta

Tarinankerronta

• tarinat olleet aina osa kulttuuria
  
  • säilyttävät ja välittävät tietoa
  • palvelevat monia ihmisten tarpeita viihteessä, opetuksessa, uskonnossa yms.
• tarinankerronnan mahdollisuuksia ei ole kokonaan tutkittu, vaan uusia kerronnan muotoja ja tapoja kehitetään jatkuvasti

Miksi tarinat kiehtovat?

• Aristoteleen mukaan tarinan tarkoituksena on puhdistua säälin ja pelon tunteista (katharsis)
  
  • tarinoiden tarkoitus on imitoida todellista elämää (mimesis)
• tarinoiden avulla voimme kokea asioita, jotka eivät muuten olisi meille mahdollisia (miten se vaikuttaa meihin?)
• Aristotelinen tarinankerrontaperinne vaikuttaa samaistumisen kautta
• ns. eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieraannuttamisen kautta
  
  • pyritään siihen, ettei katsoja eläydy, vaan tietää kokemuksen olevan tarinaa
  • vedotaan järkeen, ei tunteisiin
  • kehittäjät: Erwin Piscator ja Bertolt Brecht 1930-luvulla

Tarinarakenteet

• tarina voidaan nähdä myös erilaisten elementtien kudelmana -> kokonaisuus, kun sen elementit sommitellaan sopivalla tavalla

Tarinallinen kuva, esim. Annie Leibowitz

Tarinarakenteet

• some rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinoista¨
• toiminnan jäljet voidaan nähdä ketjuttuvana, jatkuvasti kehittyvänä tarinaverkostona
• "global campfire"

Tarinaverkosto

• meitä koskevia tietosirpaleita voidaan tulkita missä tahansa järjestyksessä ajasta ja paikasta riippumatta (lineaariset ja ei-lineaariset tarinat)
• tahdomme liittää itsemme kiinnostaviin tarinoihin (jakaminen, tykkääminen Facebookissa, yhteisöt, ryhmät yms.)

Tarinat ja valta

• näkökulmat valitaan eli käytetään valtaa
• todistamisen funktio (esim. suomalaisuuden/kansallisidentiteetin rakentaminen
• määrittää, keitä olemme

Talous ja tuotanto

Mediatekstit kulttuuriteollisuuden tuotteena?

• kulttuuriteollisuutta koskeva keskustelu alunperin kriittistä, vrt. Frankfurtin koulukunta
• kulttuurin ja teollisuuden vastakkainasettelu, molemmat kuitenkin usein pitkälle standardisoituja
• riskialtista liiketoimintaa: yritykset riippuvaisia toisistaan, eivät voi kontrolloida täysin julkisuutta, arvaamaton yleisö
• "ennen kaikki paremmin, nyt kaikki kaupallista" -ajattelu ollut koko ajan, jo Aristoteles muinoin ajatteli näin

Viestinnän tuotanto

• nivoutuu kysymyksiin taloudesta, mediateollisuudesta ja vallasta
• ammatilliset käytännöt ja ammattiryhmät - amatöörituotanto
• Silvio Berlusconi

Mediadiversiteetti

• median monimuotoisuus, kytkeytyy:
  
  • omistuspohjan, työvoima, lähteiden, sisältöjen ja vastaanoton monipuolisuuteen

Mediakonvergenssi

• yhteensuuntautuminen ja läheneminen mediassa, jotka muuttavat mediakenttää, liittyy:
  
  • sisältöjen, teknologian ja talouden/omistuksen yhdentymiskehitykseen

Taloudellisilla sidoksilla vaikutuksia viestinnän

• tuotantorakenteisiin
• levitysjärjestelmiin
• sisältöihin
• makujen, arvojen, normien säätäminen
• vaikutus kulutukseemme/kulutustavaratuotannon tarpeet/tavaroiden kierto

Medioiden sisällön määrittäjät

1. omistus ja kontrolli
2. mediainstituutiot
3. valtio ja lainsäädäntö
4. medioiden itsesäätely ja kontrolli (some-ohjeistukset mm.)
5. taloudelliset määrittäjät
6. mainostajat
7. yleisöt
8. mediatyöntekijät
9. lähteet

(Mastenman 1989)

Kahdet markkinat - kaksi tuotetta

Image Added

Markkinaehtoistuminen

• markkinaehtoistumisen seurauksena media viihteellistyy
• asiajournalismin suhteellinen osuus mediassa pienenee ja viihteen suhteellinen osuus kasvaa
• asian ja viihteen raja medisällöissä hämärtyy
• voimakkainta tämä kehitys on sähköisessä mediassa

Rakenteellisia muutoksia

• muutokset kilpailutilanteissa
• muutokset omistussuhteissa
• liiketaloudellisen ajattelun kehitys ja muutokset
• (meritokratia)

Käyttäjälähtöinen sisällöntuottaja vai tuottaja-käyttäjä? (Axel Bruns)

• Produsage -> Prosumer (consumer and producer)
• yleisö mukana palvelujen tuottamisessa ja parantamisessa, sisältö muokkautuu käyttäjien mukaan (esim. Wikipedia, Linux)
• hyödyntäminen mediassa, yritystoiminnassa, yksityiselämässä? Vaikutus yhteiskuntaan?
• blogit
• kansalaisvaikuttaminen ja vertaisrahoitus
  
  
  
  

Epäsuora viestintä

• Roolit tiedetään etukäteen, osataan luonnostaan näytellä ja taiteen tehtävä on rikkoa rooleja ja paljastaa ne
• Epäsuoraa viestintää käytetään päivästä toiseen. 
• Sillä vältetään haavoittumista.
• Käsikirjoituksessa piilotekstit
• Mainokset
• Emme enää usko tarinioihin. (Uskonnot, sosialismi, kapitalismi jne.)

Linkkejä netistä

http://hypnologia.com/lehdet/0504/viestinta054.html?TB_iframe=true&height=600&width=800

Image Added

Ryhmän viestintämalli

viestintamalli.ai

Viestintämalli1.pdf

Viestintämalli_kuvallinen.pdf

Viestintämalli_kuvallinen.ai

Viestintämalli1.ai