...
Heippa kaikki, haluaisin kirjoittaa tänne nyt ensimmäisenä pienen neuvon: ei kannata siivota ennen, kun on kirjoittanut tärkeät muistiinpanot ylös koneelle. Ei myöskään kannata kirjoittaa muistiinpanoja erilliselle paperille... Yritän etsiskellä niitä, toivon mukaan saan lupaamani artikkelista kirjoittamani muistiinpanot tänne vielä tänään. owo ~Maijaaaa
*Nora lisää pikkuisen settiä moi! Saa täydentää vapaasti! Oon niin hidas kirjoittaan muistiinpanoja että on voinut hyvinkin jäädä avainasioita kyydistä!*
Löysin paperit! :D Laitan 'Joukkoviestinnän vaikutukset' tekstin muistiinpanoni tuonne Noran muistiinpanojen perään. Muistutan että suuri osa näistä on San Suu Kyi-juttua silmälläpitäen otettu, jota myös täydensin jonkin verran. (Pahoittelen kanssa tapaani tehdä muistiinpanoja, en tiedä miten selkeitä ne muille ovat, haha) ~Maijaa
Rosa - täydennyksiä osioihin "Viestinnän käsitteitä ja malleja", "Nonverbaali" ja "Mikä on malli?" + kaunis kaavio osioon "Muistiinpanoja tunnilta 22.11.2012"
Eve - muistiinpanoja luennolta 17.1.
Viestinnän käsitteitä ja malleja
-2000-luvun hype
-ajan peruskäsite
-viestintäyhteiskunta
-olemme tuottajia, jakajia, etsijöitä, muokkaajia, vastaanottajia...
Viestintä on:
-viestin siirtämistä A:sta B:hen
-viestintä on inhimillisten symbolien käsittelyä
-viestintä on välttämätöntä kaikelleinformaatiolle
- data ≠ tieto, data on merkityksetön ilman tulkitsijaa
- data on koodattava (välitettävään muotoon)
- uudelleen koodattava (tulkittava, vastaanotettava, merkityksellistettävä
-sanomien siirtoa, merkitysten jakamista, sosiaalinen suhde tai rituaali
-määritys liittyy aina yhteiskuntaan ja siinä vallitsevaan ajatteluun ja keskusteluun
-viestintä on myös vallankäyttöä, jossa joku alistuu
-"Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta." (Osmo :-D)
-"viestien välityksellä tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta" - J. Fiske
Määrittely- ja tutkiskelunäkökulmia:
-mekaaninen
-psykologinen
-yhteisöllinen
-kriittinen (mahdollistaa vallan tiedolla)
-retorinen
-semioottinen (semiotiikka = kulttuurinen merkitys yksilölle)
-sosiopsykologinen
-sosiokulttuurinen
Nonverbaali
-yhteydessä kielen alkeellisiin muotoihin
-perustuu synnynnäisiin ominaisuuksiin (esmes itku, hymy, torjumiseleet)
-myös mimiikka (ilmaisu ilmeiden ja eleiden kautta), gestiikka (elehtiminen), reviiri, pukeutuminen, esineet jne.
-usein tiedostamatonta, ilmaisevuus tällöin suuri (ristiriitatilanteessa puheen kanssa luotetaan nonverbaaliin viestintään)
-arvioidaan usein välittömästi (intuitiivinen tajuaminen)
-ymmärtäminen usein yhteydessä vastaanottajan kykyyn tuntea empatiaa
-ulkomuoto
-reviiri
-tarkastelu edellyttää väh. kahden osapuolen tarkkailua (viestijä, tulkitsija)
Mikä on malli?
- "A systematic representation of an object or event in idealized and abstract form." (D.Mortensen)
- metafora jollekin: tapahtuma, ilmiö tai jokin muu asia voidaan nähdä ja esittää suhteessa toisiin
- yksinkertaistavat ja selkeyttävät monitahoisia ilmiöitä ja niiden välisiä suhteita (joskin vaarana on liika yksinkertaistus)
- mallien avulla voimme asettaa kysymyksiä ja esittää niihin vastauksia
- parhaimmillaan auttaa näkemään asian monesta eri näkökulmasta
- mallin ja todellisuuden välinen raja voi vääristyä: malli tavallaan tällöin korvaa toiminnan
Klassinen viestintämalli
- Aristoteles (384-322eKr) esitti ensimmäisen viestintämallin:
- Puhuja etsii rationaaliset, emotionaaliset ja eettiset todisteet
- Puhuja järjestää järkisyyt yms. strategisesti vedotakseen yleisöönsä
- Pukee puheen selkeisiin ja vetoaviin sanoihin
- Esittää uskottavasti/sopivasti puheensa
- Shannonin ja Weaverin malli:
infolähde (viestin lähettäjä)> lähetin> signaali-> vastaanotin-> määränpää (viesti vastaanotettuna)
^hälylähde
Tarkastelunäkökulmia viestintään esim:
- historia - nykyisyys - tulevaisuus
- talous, tuotanto, kulutus
- teknologia
- funktiot, tehtävät, vaikutukset
- valta, suhteet
- merkitykset, tulkinnat
Lyhyt katsaus historiaan
-viestintä on aina avainasemassa taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurillisessa murroksessa osana vallankäyttöä
-esimerkiksi kun Raamattu käännettiin ja ihmiset pystyivät myös lukutaidon myötä tulkitsemaan ja kyseenalaistamaan
-viestinnän aika ja paikka muuttuneet enemmän reaaliaikaiseksi
-"kuvitteelliset yhteisöt" aiheuttavat tiivistymistä ja hajautumista (esim. globalisaatio)
Viestinnän vaikutukset ja tehtävät
-kehen/keihin halutaan vaikuttaa?
-onko vaikutus = muutos? (esim tietojen/asenteiden/käyttäytymisen muutos)
-millä aikavälillä?
-johtaako muutos suurempaan vai onko se hetken hype?
Aung San Suu Kyi
-burmalainen oppositiopoliitikko ja puolueen National League for Democracy puheenjohtaja sekä yksi maailman tunnetuimmista poliittisista vangeista
-voittanut Nobelin rauhanpalkinnon sekä erinäisiä ihmisoikeuspalkintoja
-isä burmalainen kansallissankari Aung San, joka oli avainasemassa maan itsenäistyessä ja jota pidetään modernin Burman isänä
1988: Juntan vetäytyminen, taistelu demokratian puolesta, toisen sotilasjuntan valtannousu
1990: voitto vaaleissa, sotilasjuntan kieltäytyminen vallanluovutuksesta -> Suu Kyi kotiarestiin: maastapoistuminen johtaisi maahantulokieltoon
1991: Nobelin rauhanpalkinto: väkivallaton vastarinta -> Suu Kyin pojat hakemaan palkintoa
Kotiarestit: 1990-1995, 2000-2002, 2003-2010 (kotiarestien aikana Suu Kyi kärsinyt monista terveysongelmista)
Lopullinen vapautuminen 2010 heti vaalien jälkeen (hiljentäminen).
- -> kiellot vaaleihin osallistumisesta
Vapautumis(t)en jälkeen useita tappo- ja hiljentämisyrityksiä: Suu Kyin peräänantamattomuus.
- spekulaatio militian itseluottamuksesta Suu Kyin kannattajien hallitsemisen suhteen vapautuksen jälkeen
- nykyään parlamentissa:
- parlamenttiin kuulumisen hankaluus: vaikea vaikuttaa oikeasti
- -> pyyntö ulkomaiseen mediaan vaalien valvomiseksi
- parlamenttiin kuulumisen hankaluus: vaikea vaikuttaa oikeasti
Ulkomaiden tuki:
- Burman jatkuva painostus ulkomaiden toimesta: palkinnot ja tunnustukset, median huomio
- YK:n neuvotteluyritykset
- takapakki? - lähettilään tapaaminen Suu Kyin kanssa johti lähettilään maahanpaluukieltoon
- ulkomaalaisten poliitikkojen jatkuva vetoaminen hallitukseen: onnistuneet diplomatiat ja Obaman vierailu lopulta osasyy Suu Kyin vapauttamiseen
- Universal Declaration of Human Rights: Suu Kyin vangitseminen artiklan vastaista (vrt. muutkin lakirikkomukset Suu Kyin tapauksessa)
- väitteet Suu Kyin turvallisuuden takaamisesta kotiarestin keinoin
- väitteet Nobel-rahojen käyttämisestä ulkomaiden tukemiseen Burman sijaan
Ryhmän viestintämalli
Joukkoviestinnän vaikutukset
Tietolähteen uskottavuus:
- yksin joukkoviestintää vastaan yksilöt vastustuskyvyttömiä -> sensuuri
- vain luotettavasta lähteestä tullut informaatio vaikuttaa asenteisiin (vrt. tahojen luotettavuus yksilön silmissä)
- ->myöhemmin vaikutus laskee, kun epäluotettavien lähteiden vaikutus nousee ihmisten ottaessa asioista selvää ('hetken huuma')
Joukkoviestintä ja massoittuminen:
- Ihmiset kiinnostuvat aiheista ja asioista joukkoviestinnän avulla
- -> joukkoviestinnän ja yksilön mielestä tärkeiden asioiden erojen ja rajojen hämärtyminen
- -> mielipiteiden automaattinen omaksuminen
Vaikuttajayksilöt eli mielipidejohtajat:
- Kaksivaihehypoteesi: Ihmisten mielipiteet eivät muutu suoraan joukkoviestinnän kautta, vaan muutoksen aiheuttaa läheisen yksilön lähetystyö -> muutospaine
- seuraavat joukkoviestintää
- tavoittavat ihmiset
- päteviä tietyillä elämänalueilla
- sosiaalinen ulkoasu tavanomainen -> 'yksi meistä'
- -> mielipiteiden sosiaalinen ja julkinen luonne
Kognitiivinen dissonanssi:
- ihmisen kohdatessa ristiriitaisia käytösmalleja, epämiellyttävä ristiriita pyritään purkamaan:
- mielipiteiden muutos
- vanhojen mielipiteiden pönkittäminen
- vähättely
Muistiinpanoja tunnilta 08.11.2012
Pahoittelen muistiinpanojeni myöhäistä ilmestymistä, mutta tässä on jotakin, melko suoraan tunneilta kopioitua tekstiä.
Lisäilkää tai korjailkaa tekstiä jos näette parhaaksi :)
T. Emilia.L
Monikanavaisuus
Sama asiasisältö tulee käyttäjän saataville eri päälaitteiden kautta, eli niin sanotusti monikanavaisesti.
- kännykät
- televisio
- tietokone (läppärit) jne.
Monikanavaisuuden kehittyessä laitteen rooli ihmisten toiminnassa on muuttunut.
Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan käytössä arviolta 16 eri päälaitetta.
- Ihmiset ovat myös monikanavaisia; viisi perusaistia.
- Kuitenkaan ei voida olla täysin varmoja ihmisten todellisesta aisti määrästä.
Yksilö ja monikanavaisuus
- Digitaaliset mediaympäristöt luovat uusia olemassaolon tapoja ja muotoja.
- Multilineaarinen olemassaolo.
Valta ja monikanavaisuus
Kuka/ketkä käyttävät valtaa nykyajan kulkevassa tietomediassa?
Ratkaiseva muutosvoima ovat eri yhteisöt, ryhmät ja yksilöt.
- Koskaan aikaisemmin ei mm. ole ollut näin reaaliajassa päivittyvää yksilötietoa kuin nykyään.
- Esim. mielipiteet, aikomukset jne.
Tällaista tiedon hallintaa ja sen vaikutuksia yksilö itsessään ei välttämättä edes tiedosta.
Tarinat ja viestintä
Tarinan määritelmä:
- Sarja tapahtumia ajassa, tapahtumien kronologinen järjestys.
Tarina on joko fiktiivinen tai ei-fiktiivinen kertomus teosta, tapahtumasta tai sen kulusta,
Voidaan esimerkiksi pohtia onko raportti varsinaisesti tarina tai dokumentit joille yleensä on olemassa käsikirjoitus.
Erilaiset juonet ohjaavat tarinaa ja kun juonen kulku on päätetty on myös tarina saatu muodostettua.
Tarinoilla on aina ollut keskeinen osa ihmisten elämässä. Ne muunmuassa:
- välittävät tietoa
- tarjoavat viihdettä
- opettavat jne.
Tarinat enimmälti opettavat meitä toimimaan, ajattelemaan ja tuntemaan eri tavoilla. Tarinat myös mahdollistavat ihmisten kokea asioita jotka eivät ehkä muuten olisi mahdollisia.
- Aristoteleen mukaan tarinan tarkoituksena on puhdistua säälin ja pelon tunteista.
- Tarinoiden (tai teatterin) tarkoitus on imitoida todellista elämää.
Vaikuttaminen
Aristoteleen tarinankerronnan perinne vaikuttaa samaistumisen kautta.
- Esim. eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieraantumisen kautta. Katsoja ei eläydy vaan tietää kokemuksen olevan tarinaa.
- Pyritään siis vetoamaan järkeen eikä tunteisiin.
Tarinarakenteet
- Tarina on erilaisten elementtien ja kudelma ja verkosto.
- Kokonaisuus saadaan muodostettua kun elementit sommitellaan sopivalla tavalla yhteen.
Tarinaverkosto
Sosiaalinen media rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinoista.
- Toiminnan jäljet voidaan näin nähdä ketjuttuvana, jatkuvasti kehittyvänä tarinaverkostona.
Tällaiset yksilöön kohdistuvat tiedot on tulkittavissa missä tahansa järjestyksessä ajasta ja paikasta riippumatta. Muodostavat lineaarisia ja ei-lineaarisia tarinoita.
- Haluamme liittää itsemme toisiin, itsemme kannalta mielenkiintoisiin ja vetovoimaisiin asioihin.
- Vallan käyttö näkyy näkökulmien valinnassa.
- Todistamisen funktio.
- Määrittää keitä me olemme.
Pari sanaa Taik-sedän luennolta 9.11.2012 ~nora
- on olemassa suoraa ja epäsuoraa viestintää
- suora viestintä toimi vielä kun ihmiset uskoivat suuriin tarinoihin, esim kristinusko ja usko tieteen kykyyn saavuttaa absoluuttinen tieto (kts. Jean-Francois Lyotard), esim usko siihen että jokin uusi pyykkipulveri parantaa elämänälaatua/muuntaa käyttäjänsä täydelliseksi kotirouvaksi
- epäsuora viestintä palkitsee oivaltamisella ja menee helposti jakoon
- keinoina esim täysin sopimaton käytös taikka kuvan ja tekstin ristiriita
- kun on odotusten kenttien ulkopuolella, vastaanottaja saa palkintona oivaltamisen
Muistiinpanoja tunnilta 22.11.2012
Talous ja tuotanto
Mediatekstit kulttuuriteollisuuden tuotteina?
- Kulttuuriteollisuutta koskeva keskustelu ensin kriittistä
- Kulttuurin ja teollisuuden vastakkainasettelu, molemmat kuitenkin pitkälle standartisoituja
- Liiketoiminta riskialtista: yristysten riippuvaisuus toisistaan, julkisuutta ei voi täysin kontrolloida, arvaamaton yleisö
Viestinnän tuotanto
Nivoutuu kysymyksiin taloudesta, mediateollisuudesta ja vallasta.
Ammatilliset käytännöt, ammattiryhmät, amatöörituotanto.
Mediaversiteetti
Median monimuotoisuus.
Kytkeytyy
- omistuspohjan
- työvoiman
- lähteiden
- sisältöjen ja vastaanoton monipuolisuuteen.
Mediakonvergenssi
Yhteensuuntautuminen ja läheneminen mediassa, jotka muuttavat mediakenttää.
Liittyy
- sisältöjen
- teknologian ja talouden yhdentymiskehitykseen.
Taloudellisilla sidoksilla vaikutuksia viestinnän
- tuotantorakenteisiin
- levitysjärjestelmiin
- sisältöihin
Makujen, arvojen, normien säätäminen.
Vaikutuksia kulutukseen, kulutustavaratuotannon tarpeet ja tavaroiden kierto.
Medioiden sisällön määrittäjät
- omistus ja kontrolli
- mediainstituutiot
- valtio ja lainsäädäntö
- medioiden itsesäätely ja kontrolli
- taloudelliset määrittäjät
- mainostajat
- yleisö
- mediatyöntekijät
- lähteet
( Masterman 1989 )
Hieno kaavio, olkaa hyvä.
M1: tuotteen tuottamiseen tarvittavat menot |
↗ | TUOTE |
↘ | M2: yleisön tavoittamisesta syntyvät menot | |
| T1: saadaan rahaa yleisöltä | |||||
| ☆VOITTO☆ | ← ← | VIESTINTÄ- YRITYS | ←←←←←← ←←←←←← | YLEISÖ | |
M4: rahaa saadaan mainostajilta | ↖
|
MAINOSTAJAT | ↙ | M3: yleisön markkinointi edelleen mainostajille |
Markkinaehtoistuminen
Seuraus: media viihteellistyy.
Asiajournalismin suhteellinen osuus mediassa pienenee kun taas viihteen suhteellinen osuus kasvaa. Näin asian ja viihteen raja mediasisällössä hämärtyy.
Tämä kehitys on voimakkainta sähköisessä mediassa.
Rakenteellisia muutoksia
- Muutokset kilpailutilanteissa
- Muutokset omistussuhteissa
- Liiketaloudellisen ajattelun kehitykset ja muutokset
- Meritokratia = yhteiskunnassa pystyy toimimaan/kehittymään omien meriittien kautta.
T. Emilia
----
Muistiinpanoja tunnilta 17.1.2013
Joukkoviestintä
- Välitön palaute harvinaisempaa
- Julkista
- Portinvartijaorganisatorisuus
- Yleisö massana: sekä todellisten että kuvitteellisten joukkojen luominen
Joukkoviestinnän perinteiset tuntomerkit
- Viestintäaktin osapuolet eivät läsnä samassa ajassa/paikassa
- Tarvitaan joukkotiedotusvälineitä (tekniset apuvälineet kanavana)
- Painottuu yksisuuntaiseksi (epäsymmetria, yleensä ainakin lyhyellä aikavälillä)
Journalismi: ajankohtaista ja faktapohjaista 
- Viestinnän nopeutuminen: joukkoviestintä ei enää vain päiväkohtaista
- Sanomien arvo suhteutuu tuoreuteen
- Kaupallisenkin journalismin ytimessä ajatus siitä, että journalismi kertoo siitä mitä maailmassa tapahtuu/on tapahtunut
Itenäistä ja edustavaa
- Journalismi edustaa toisaalta yleisöä, toisaalta toimii journalistisen harkinnan perusteella
- Toimituksellisen työn ja harkinnan merkitys - lisää luotettavuutta?
- Yleisön äänen/näkökulman edustaminen julkisuudessa: ketä journalismi edustaa edustaessaan ns. suurta yleisöä?
Epäluulon aikakaudet
- Paljonko journalismiin enää luotetaan?
* kaikkia tiedotusvälineitä kohtaan tunnettu epäluulo suhteellisen uusi ilmiö
* ns. ensimmäinen ja toinen epäluulon aikakausi - Elämmekö demokraattisessa sensuurissa?
Lehdisto, valta ja demokratia
- Joukkoviestintävälineet kytkeytyvät toinen toisiinsa, toistavat ja jäljittelevät toisiaan
- Länsimaisessa demokratiassa on enemmän kommunikointia kuin toimintaa.