Page History

...

    •    Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.

Kollektiiviset muistiinpanot

Tehtävä 1: Muistiinpanoja näkökulmasta "Mitä viestintä on?"

1. Communcation Communication Models:

• Viestintä on järjestelmä, jossa yhdenkin osa-alueen muuttumiinen vaikuttaa toiseen. Samoista lähtökohdista saattaa myös syntyä erilaisia tuloksia riippuen siitä, "mitä on ollut aiemmin".

...

Ideointia:

Tulkinnanvaraisuus:

• Lisää motivaatio aie-kohdan alle/lisäksi
• Clipart-kollaasi!

viestintamalli.pdf

viestintamalli2.pdf

Kollektiiviset muistiinpanot

 Joukkoviestintä

• Esimerkkejä viestinnän vaikutusten määrittelystä

1. 1. Keneen tai mihin ja millä tasolla

   2. Missä muutos tapahtuu

   3. Tarkoittaako vaikutus muutosta

   4. Millä aikajaksolla muutosta tarkastellaan ja kuinka pysyviä ne ovat?

• Ferdinand Tönniesin erottelu yhteiskunnalliseen ja yhteisölliseen järjestykseen:

1. 1. Yhteisö

• • • Sukulaisuus, kieli, perinteet, yhteiset tavat luovat ihmisten välisen järjestyksen pohjan

    • Ihmisten väliset suhteet ovat henkilökohtaisia ja selkeitä

b. Yhteiskunta

• • • Järjestys perustuu markkinoihin, jolloin ihmisten on valvottava omaa etuaan → Ihmisistä tulee yksilöitä sanan varsinaisessa merkityksessä

    • Ihmiset ovat toisistaan erillisiä ja ainutlaatuisia yksilöitä

    • Suhteita ohjaavat transaktiot eikä orgaaninen yhtenäisyys kuten aiemmin

    • Vasta yhteiskunnasta syntyi ajatus yhteisöstä massana

    • massa määritellään yksilöiden välisten suhteiden mukaan

    • Yksilöt erilaisia

    • Ei johtajaa, ei kykene toimimaan itsenäisesti ja suunnitelmallisesti

      • → Internet haastaa tämän ajatuksen → Esim. Sichuanin maanjäristys 2008 → Sukulaisten etsiminen ja avun järjestäminen

• MCR-perinne (mass communication research)

  • Kritisoitu tutkimuksen kysymyksen asettelun johdattelevuudesta ja lyhyen aikavälin tulosten seuraamisesta

  • Edustaako journalismi yleistä mielipidettä tekemällä kyselyitä vai julkista mielipidettä tarjoamalla ihmisille estradin keskusteluille→ Luodaanko ihmisille mielipide vai annettaanko heidän luoda se itse?

  • Joukkoviestinnällä on vaikeaa luoda uusia mielipiteitä: Se enemmänkin vahvistaa vanhoja

  • Tietolähteellä suuri merkitys vaikutuksen uuden mielipiteen luomiseen:→ Uskottavampi saattaa vaikuttaa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä ero kuroutuu.

  • Jos tietoa tarkasteltiin useasta näkökulmasta, sillä pystyttiin paremmin vaikuttamaan eri mieltä oleviin ja koulutetumpiin (perustelujen vaatimiseen tottuminen)

  • Jos halutaan vahvistaa tiettyä mielipidettä, on yhteen näkökulmaan pohjautuva tarkastelu tehokasta

  • Vaikuttamisessa ei ole tärkeää mitä sanotaan ja miten se perustellaan, vaan kuka sen sanoo. (Esim. Timo Soini)

• Mielipidevaikuttajat (portinvartijat)

  • Joukkoviestinnällä voidaan parhaiten vaikuttaa mielipidevaikuttajien kautta

    • Ihmiset muuttavat helpoiten mieltään läheisen ihmisen "painostuksesta"

    • Mielipidevaikuttajia voi olla useita ja toimivat yleensä tietyllä kapealla alalla → Mielipiteet ovat siis sosiaalisia ja ihmisten omien verkostojen luomaa

• Tajunnallisen riitasoinnun hypoteesi

  • Kun ihminen kohtaa ristiriidan, hän kokee sen epämiellyttävänä ja pyrkii purkamaan tilanteen

  • Esim. Mielipiteen muuttaaminen tai vaikka ristiriidan toisen osapuolen "ignooraus"

  • mielipiteen muuttaminen riippuu yleisesti siitä, että onko vastapuoli tarpeeksi tärkeä, jotta haluat heidän olevan samaa mieltä kuin sinä.
  • monesti ''ignooraus'' perustuu siihen, että vastapuoli ei ole tärkeä, eikä heidän mielipiteellään ole väliä. Näin väittely loppuu lyhyeen.

• Joukkoviestinnän vaikutuksen mekanismeja

  • Agenda setting- teoria

    • Joukkoviestimet eivät vaikuta niinkään ihmisten mielipiteeseen, vaan siihen mistä ihmisillä on mielipiteitä

    • Esim. poliitikkoja arvioidaan esillä olevien asiakysymysten perusteella:

      • Joukkoviestintä voi vaikuttaa nostamalla haluamiaan mielipiteitä → yleinen mielipide vaikuttaa poliitikkojen päätöksiin

  • Hiljaisuuden spiraali

    • Joukkoviestintä vaikuttaa vääristämällä käsitystämme muiden mielipiteistä

    • Jos luulemme muiden ajattelevan asiasta toisin, emme uskalla tuoda esiin omia vastakkaisia mielipiteitämme (tai kerromme olevamme asiasta jotain muuta mieltä)

    • Voimistetaan tiettyjä ajatuksia ja vastakkaiset joutuvat vaikenemisen kierteeseen

    • Teoria olettaa, että ihminen luonnostaan pelkää yhteisön hyljeksintää

      • kollektiivinen ryhmäpaine → vrt. tajunnallinen riitasointu

      • Toimivuus riippuu yleisön keskinäisitä sidoksista → laaja mielipiteiden vaihtaminen ei tule kyseeseen

      • Laajan mielipiteen vaihtaminen kestää paljon kauemmin, eli nopeana mielipiteen vaihtajana isolle ryhmälle joukkoviestintä ei toimi.

  • Kehystäminen

    • Joukkoviestimet vaikuttavat suosimalla rajauksia näkökulmiin

    • Pommittamalla tiettyjä "kehyksiä" yleisöön voidaan kyllästämisen kautta luoda mielleyhtymiä asioiden välillä

    • esim. EU kannattajat ovat eteenpäinkatsovia, vastustajat haluavat pysyä paikallaan

    • Vrt. Hiljaisuuden spiraalin liittäminen kehystämiseen

    • Sensuurissa käytetään kehystämistä paljon.
    • esim. uutisia jotka on pakko kertoa mutta ei haluta kertoa joitain asioita, tuodaan esille vain osa kokonaisuutta.
    • Propagandassa kehystäminen on oleellinen osa viestimistä. Vihollisesta annetaan vain kauheimmat tiedot kansalle, yrittäen vaikuttaa mielipiteeseen.

  • Kultivaatioteoria

    • Joukkoviestinnän (etenkin väkivaltaviihteen) vaikutukset ovat kasautuvia ja pitkäikäisiä

    • Väkivaltaisempi televisio-ohjelma merkitsee elämistä väkivaltaisemmassa ympäristössä

      • Ei vaikuta vain asenteisiin vaan koko maailmankuvaan

      • Mitä enemmän katselet, sitä enemmän muokkaannut

• Yhteenveto

  • Kirjoittaja (Kunelius) uskoo itse joukkoviestinnän kasautuviin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin

  • Henkilökohtaisten kontaktien vireys, omat kokemukset ja joukkoviestinten monipuolisuus luovat vastuskykyä joukkoviestimien vaikutusta vastaan

Tarinat ja tarinakulttuuri

• Tarinalle ei ole yhtä selkeää määritelmää:

  • MÄÄRITELMÄ 1: Kertomus teosta, tapahtumasta tai tapahtumien kulusta → esitystapa, johon seuraaja voi samaistua

  • MÄÄRITELMÄ 2 (parempi): Tarina on erilaisten tapahtumien kudelma ja verkosto → Näistä muodostuu kokonaisuus, kun ne sommitellaan sopivalla tavalla

• Osa ihmisten kulttuuria → tiedon säilyttäminen → viihde, uskonto, opetus

  • esim. Kalevala ja muut ennen kirjoitustaitoa luodut perimätiedon säilymistä vaalivat tarinat → Tarina on helpompi muistaan kujin jokin asia sanasta sanaan

• Tai osa ihmistä? → esitystapa kehittyy ympäristömme muuttuessa

  • esim. kuvat → kuvan ja äänen yhdistäminen televisiossa

• Miksi tarinat kiehtovat?

  • Samaistuminen → eläminen ja kokeminen tarinan kautta → omien tunteiden käsittely

  • Tarinoiden avulla ymmärrämme toisten ihmisten (monesti päähenkilöiden kautta) elämää ja voimme kokea heidän iloisen tai surullisen elämän, ja suhtautua näin paremmin oikeisiin vastineisiin.

  • Voimme kokea asioita, jotka muuten eivät olisi mahdollisia

  • Tarinat mahdollistavat elämän rutiineista karkaamisen, hyvin tärkeätä monille ihmisille, joille rutiinin kanssa voi olla vaikeata elää
  • Mielenkiintoinen tapa opettaa, ja opettamisessa on kautta aikojen käytetty tarinoita
  • Tarinat ovat myös historian tuntemuksen kannalta yhteisöille ja ryhmille hyvin tärkeä tekijä
  • Pystymme tarinoiden avulla vastaamaan kysymyksiin joihin emme voi saada vastausta muuten, vaikka vastaus ei ehkä ole oikein, monesti se tuo mielenrauhan.
    
    

• Aristotelinen tarinankerronta vaikuttaa samaistumisen kautta → vetoaa tunteisiin

  • Usein:

    • Etenee syy/seuraus-suhteessa

    • Rajattu aika ja paikka

    • Päähenkilöllä ongelma, joka ratkaistaan tarinan päätteeksi:

• Eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieeraantumisen kautta:

  • Useita eri tarinalinjoja

  • Ottaa mukaansa pohdinnan kautta → miten tämä liittyy tarinaan

  • Vetoaa järkeen

  • Katsoja kokee olevansa katsoja, ei kokija

  • Romantisoi tapahtumaa, jossa monet hahmot esiintyvät sankarimaisina

• Tarinankerronnan muodot yhdistyvät usein toisiinsa → esim kokonaiskaari, jonka ymmärtää vasta lopussa

• Tarina pitää päättyä siten, että se koetaan päättyneeksi

• Tarinassa olevat elementit tulee liittyä toisiinsa ja merkityksellisiä tulevien tapahtumien näkökulmasta

Tarinaverkosto

• Sosiaalinen media rakentuu verkostuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinoista:

  • ”Minä”-tarina kehittyy jatkuvasti → omat tilapäivitykset ja jakamiset

  • ”Social Campfire” → Some korvaa leirinuotion seurusstelupaikkana

• Meitä koskevia tietosirpaleita (jaetut jutut: tilapäivitykset, kuvat, videot tms.) voidaan tulkinta missä järjestyksessä tahansa

  • Tahdomme liittää itsemme vetovoimaisiin ja mielekkäisiin tarinoihin → Huomaa brandit ja identiteetin luominen brandimielikuvan kautta

• Näkökulmat valitaan eli käytetään valtaa → myös historiassa kuin somepäivityksissäkin → Määrittää keitä me olemme

Sanastoa

• Mediadiversiteetti = Median monimuotoisuus

  • Omistuspohjan , työvoiman, lähteiden, sisältöjen tai vastaanoton monipuolisuuteen kytkeytevää

• Mediakonvergenssi = Yhdensuuntaisuus, joka muuttaa mediakenttää

  • Liittyy sisältöjen, teknologian ja talouden/omistuksen yhtenäistymiseen

• Markkinaehtoistuminen = ollaan markkinoiden vietävänä

  • Media viihtellistyy asiajournalismin kustannuksella

  • Sisällön ja mainoksen raja hämärtyy

• Produsage = Sisällön tuottajat ovat myös sen käyttäjiä → esim. some , wiki

  • Yhteistoiminnalisesti luotua, huollettua ja järjestettyä

• Prosumer = Tuottaja-kuluttaja → kuluttaja itse määrittelee millaisen tuotteen haluaa

  • Esim. printtaa haluamasi kuva mukiin

• Vertaisrahoitus = asiakkaat maksavat tuotteen valmistamisen etukäteen ja saavat siitä vastineen

 
Image Removed