| Include Page | ||||
|---|---|---|---|---|
|
| Section | |||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Panel |
Kesäsuoritukset 2010: Deadline 31.8.2010.Suorituspäiväksi kesäsuorituksiin merkitään 31.7.2010 (ts. ne lasketaan lukuvuoden 2009-2010 suorituksiksi.) Syyslukukausi 2010 Deadlinet 4.10.2010 ja 22.11.2010. Kevätlukukausi 2011 Deadlinet 17.1.2011 , 14.3.2011, 2.5.2011Kuhunkin deadlinepäivään mennessä toimitetut esseet arvioidaan neljän viikon sisällä deadlinepäivästä (poislukien mahdolliset vapaajaksot). Yksittäisillä kursseilla deadlinet voivat poiketa näistä päivämääristä. Tällöin deadline ilmoitetaan ko. kurssin yhteydessä. Poikkeuksista sovitaan erikseen Antti Pönnin kanssa ANTTI PÖNNIN ESSEEOHJEITA1. Esseet
Joitain opintojaksoja tai niiden osia on mahdollista suoritaa esseinä. Lisäksi luentosarjoja voi suorittaa tenttimisen sijasta sopimuksen mukaan luentopäiväkirjoina. Kirjatenttejä voi myös sopimuksen mukaan suorittaa referaatteina. Alla yleisiä ohjeita esseiden kirjoittamiseen. Yksittäisten kurssien tai suoritettavien teosten kohdalla saatetaan antaa tarkempia ohjeita, jotka voivat osin poiketa alla olevista. 1. ESSEETKirjoitusohjeEsseellä tarkoitetaan pienoistutkielmaalähdeaineistoon pohjautuvaa pohdiskelevaa tekstiä, jossa kirjoittaja tarkastelee valitusta näkökulmasta jotain suoritettavaan opintojaksoon liittyvää teemaa. Teeman tulee käydä ilmi esseen otsikosta. Otsikon esseelle voi valita itse, mutta siitä on syytä sopia tentaattorin kanssa ennen esseen kirjoittamista. Toisin kuin referaatissa, jossa tarkastellan yksittäisen teoksen sisältöä, valitaan esseessä aiheeksi jokin kurssin sisältöön liittyvä kysymys tai teema, jota tarkastellaan useamman lähdeteoksen avulla. Aihe voi olla myös jokin yksittäinen kysymys (esim. Ylen julkisen palvelun merkitys, mediaskandaalit, tms.), joka kuitenkin pyritään näkemään osana laajempaa kontekstia (median ja yhteiskunnan suhdetta, vallankäyttöä, sananvapautta, tms.) Esseessä kirjoittaja esittää väitteen tai nostaa esiin jonkun ilmiön, kysymyksen tai ongelman, jota hän tarkastelee lähdeaineistoa apuna käyttäen. Esitettyjen väitteiden tai podintojen tulee olla perusteltuja. Perusteluina Esseessä kirjoittaja esittää tutkimuskysymyksen, johon hän pyrkii löytämään vastauksia lähdeaineistoa apuna käyttäen. Kysymykseen annettujen vastausten tulee olla perusteltuja; perusteluina kirjoittaja voi käyttää lähdekirjallisuudessa esitettyjä tietoja ja näkemyksiä. Käytettyihin lähteisiin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti ja hyvän esseen tuntomerkki onkin kyky arvioida lähteessä esitettyjä tietoja ja väitteitä, ja niiden mahdollista laajempaa merkitystä. (Kriittisyys ei tarkoita sitä, että kaikesta olisi oltava käytetyn lähteen kanssa eri mieltä, vaan nimenomaan kykyä arvioida ja pohtia lähteitä erilaisista näkökulmista.) Esseessä on keskityttävä käsiteltävän asian kannalta oleellisiin seikkoihin, eikä pyrittävä mahduttamaan siihen kaikkea mahdollista. Asioiden käsittelyn tulee olla johdonmukaista ja väitteiden selvästi perusteltuja. Essee on ensisijaisesti kirjoittajan omaa tekstiä, jonka näkemykset perustuvat hänen omaan ajatteluunsa. Kirjoittajan tuleekin selvästi erottaa omat näkemyksensä lähteissä esitetyistä näkemyksistä. Myös esseen kielen ja tyylin tulee olla kirjoittajan omaa. Puhekielisiä tai muuten asiatyyliin sopimattomia ilmaisuja tulee kuitenkin välttää ja myös oikeakielisyyteen (kuten esimerkiksi yhdyssanojen oikeaan kirjoitusasuun) tulee kiinnittää huomiota. Esseen kirjallisuutena voidaan käyttää opintojakson kirjallisuuslistassa mainittuja teoksia tai muuta soveltuvaa tai erikseen sovittua kirjallisuutta. Lähteenä voi olla myös muuta aineistoa, kuten elokuvia. Kaikki käytetyt lähteet tulee kirjoittaa lähdeluetteloon esseen loppuun. Tekstissä ei tarvitse käyttää viitteitä paitsi jos kyse on suorista lainauksista. Tekstissä on kuitenkin hyvä tuoda ilmi kenen ajatuksiin kulloinkin viittataan (esim. tyyliin “Seppänen ja Väliverronen ovat sitä mieltä, että…; Bordwellin ja Thompsonin mukaan…)
Tekstin alkuun merkitään seuraavat tiedot (tähdellä merkityt välttämättömiä)
Otsikoi essee itse. Esseen kirjallisuutena käytetään suoritettavan opintojakson kirjallisuutta tai muuta soveltuvaa kirjallisuutta. Lähteenä voi olla myös muuta aineistoa, kuten elokuvia. Kaikki käytetyt lähteet tulee kirjoittaa lähdeluetteloon esseen loppuun. Jos esseelle ei tehtävänannossa ole annettu otsikkoa, otsikoi essee itse.
2. REFERAATIT JA LUENTOPÄIVÄKIRJATLuento- tai oppimispäiväkirjat ja referaatit eroavat esseestä siinä, että niiden tavoitteena ei ole argumentoiden vastata esitettyyn tutkimuskysymykseen tai puolustaa jotain teesiä.
Yleisellä tasolla referaatilla . Referaatilla tarkoitetaan tiivistettyä selostusta luetun kirjan sisällöstä, luento- tai oppimispäiväkirjalla taas selostusta luentosarjan sisällöstä ja/tai kuvausta omasta oppimisprosessista (mitä olen luentosarjasta oppinut). Tarkoituksena on toisin sanoen TIIVISTETYSTI esittää tai RAPORTOIDA mitä luetussa teoksessa on sanottu tai mitä luennolla on puhuttuopittu. Hyvä luentopäiväkirja tai referaatti ei kuitenkaan ole vain mekaanista sanotun toistamista, vaan esseen tapaan myös niiltä edellytetään KRIITTISTÄ LÄHESTYMISTAPAA JA LUETUN TAI KUULLUN POHDINTAA JA ARVIOINTIA. Tavoitteena ei siis ole vain lyhentäen kertoa kuvata kirjan tai luentosarjan sisältöä, vaan myös miettiä sanottua ja kuultua ja arvioida sen merkitystä -- ja näin osoittaa että on sen myös ymmärtänyt. Referaatissa ja luentopäiväkirjassa ei ole mahdollista käsitellä kaikkea luettua / puhuttua. Siksi näkökulmaa on rajattava. Teksti kannattaakin rajata niin, että 1) aluksi esitellään lyhyesti referoitava teos / luentosarja pääpiirteissään ja 2) sen jälkeen valitaan (tekstin pituudesta riippuen) 1-3 omalta kannalta kiinnostavinta teemaa lähempään tarkasteluun ja pohdintaan., Niinpä esimerkiksi tutkimusmenetelmäkirjallisuutta referoitaessa hyvä toimintatapa voisi olla se, että teoksen kokonaisuus käsitellään vain lyhyesti ja pääosin referaatissa keskitytään yhteen vapaavalintaiseen teoksen lukuun tai osaan, jossa käsitelty tutkimusmenetelmä tai lähestymistapa parhaiten hyödyntää omaa tutkielmatyötä. Vaikka käsitelty tutkimustapa onkin syytä suhteuttaa teoksen kokonaisuuteen (esim. mikä sen painopiste on suhteessa muihin esiteltyihin lähestymistapoihin) ei koko teosta siis ole tarpeen referoida, vaan esitellä siinä esitellyistä tutkimustavoista se, joka oman tutkielman kannalta vaikuttaa hyödyllisimmältä. Samaa periaatetta voi toki soveltaa myös muuhun kuin menetelmäkirjallisuuteen.
Kuten essee, myös referaatti ja luentopäiväkirja on KIRJOITTAJAN OMAA TEKSTIÄ, jossa hän kertoo oppimastaan asiasta omin sanoin. Tekstistä onkin käytävä ilmi se, että kirjoittaja on ymmärtänyt kyseessä olevat asiat ja osaa itsenäisesti arvioida niitä. Vaikka tavoitteena onkin ensisijaisesti raportoida käsitelty asia, on myös kriittinen pohdinta hyväksi. Pitääkö luettu paikkansa, onko ? Onko sillä yleistä kiinnostavuutta , jne. Luentopäiväkirjojen tai merkitystä suhteessa omaan ammattialaan? Luentopäiväkirjojen kohdalla on syytä muistaa, että kriittinen pohdinta ei tarkoita tässä tapauksessa luentopalautetta, vaan esimerkiksi luennolla esitettyjen näkemysten arviointia tai pohdintaa siitä, mitä itse luennoista on oppinut tai mitä kysymyksiä itselle on herännyt (useinhan tärkeintä ei ole kyky antaa oikeita vastauksia vaan kyky kysyä oikeita kysymyksiä). Erityisesti referaattien tapauksessa taas on syytä muistaa, että kyse on ei ole vain referoidun teoksen lyhennelmästä, jossa vain luetteloidaan mekaanisesti teoksen sisältö, vaan kirjoittajan omin sanoin esittämästä ja arvioimasta kuvauksesta siitä, mitä joku on sanonut , ei referoidun teoksen lyhennelmästä, jossa vain luetteloidaan mekaanisesti teoksen sisältö.Muutamassa sivussa ei voi eikä ole tarpeenkaan käsitellä kaikkea mitä kirjassa on sanottu tai mitä luennolla on puhuttu. Kyky NOSTAA ESIIN OLEELLINEN ja rajata teksti joihinkin keskeisiin teemoihin on myös tärkeää– siis mm. sen pohtimisesta, mikä teoksessa on omalta kannalta olennaista ja mistä syystä. Lisäksi raporttiluonteestaan huolimatta myös referaateilta ja luentopäiväkirjoilta edellytetään, että ne on kirjoitettu SELKEIKSI, TÄYDELLISISTÄ LAUSEISTA JA VIRKKEISTÄ KOOSTUVAKSI TEKSTIKSI. Pelkkä asioiden luettelu ranskalaisin viivoin ei siis riitä! Tutkimusmenetelmäkirjallisuutta referoitaessa hyvä toimintatapa voisi olla se, että teoksen kokonaisuus käsitellään vain lyhyesti ja pääosin referaatissa keskitytään yhteen vapaavalintaiseen teoksen lukuun tai osaan, jossa käsitelty tutkimusmenetelmä tai lähestymistapa parhaiten hyödyntää omaa tutkielmatyötä. Vaikka käsitelty tutkimustapa onkin syytä suhteuttaa teoksen kokonaisuuteen (esim. mikä sen painopiste on suhteessa muihin esiteltyihin lähestymistapoihin) ei koko teosta siis ole tarpeen referoida, vaan esitellä siinä esitellyistä tutkimustavoista se, joka oman tutkielman kannalta vaikuttaa hyödyllisimmältä. 3. LÄHTEIDEN JA VIITTEIDEN KÄYTTÖ
Essee on muodoltaan vapaampi kuin esimerkiksi seminaarityö tai muu vastaava pienoistutkielma ja siksi siinä ei pääsääntöisesti tarvitse käyttää lähdeviitteitä. Poikkeuksena ovat suorat lainaukset . Tällöin on merkittävä käytetty lähde ja sivunumero. (Vaikka viitteitä ei käytetäkään, on kirjoittajan kuitenkin selvästi osoitettava mistä tieto on peräisin esim. käyttämällä ilmaisuja "X:n mukaan..."; "X väittää...", "X toteaa teoksessaan ..." jne.). Viitteiden käytösssä noudatetaan vallitsevia ohjeita. Vaikka tekstissä ei pääasiassa käytetäkään lähdeviitteitä, tulee tekstin lopussa toki olla lähdeluettelo. Lähdeluettelo laaditaan vallitsevien ohjeiden mukaan. Kulttuurialan opinnäyteohje (verkkosivu): tietoa mm. viitteistä ja lähteiden merkitsemisestäKulttuurialan opinnäytetyöohje (pdf): tietoa mm. viiteistä ja lähteiden merkitsemisestä4. KÄYTÄNNÖN OHJEITANäitä yleisiä ohjeita noudatetaan mikäli muita ohjeita ei ole annettu. PituusEsseiden (sekä luentopäiväkirjojen ja referaattien) ohjeelliset pituudet ovat (siiloin kun kyse on korvaavasta suorituksesta): 1,5 op 3-4 sivua (n. 10 000 merkkiä) 5 op 10-12 sivua 6 op 14-16 sivua Tekstityyppi Times New Roman 12 pt, riviväli 1,5 1 sivu = n. 2000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien (tai 1800 merkkiä ilman välilyöntejä). Huom! Sivuiksi lasketaan vain täydet tekstisivut (ei mahdollista kansilehteä ja läheluetteloa). Vaadittavat tiedotEsseisiin ym. on merkittävä:
Siis esim.: Arvo Ahola Huom! Nämä tiedot tulee merkitä itse esseeseen eikä vain viestiin, jonka liitteenä essee lähetetään. ToimitustapaToistaiseksi palautus sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen antti.ponni@metropolia.fi
unmigrated
|
| Anchor | ||||
|---|---|---|---|---|
|
| Column |
|---|
 |