| Panel | ||
|---|---|---|
| ||
|
| Panel | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||
|
| ||||
|
Maanantai 3.11
Kuten kuvasta näkyy rekisteröityminen on nyt hoidettu etukäteen. Sain myös varmistettua kaksi haastattelua, joista molemmat näillä näkymillä torstaina. Huomenna päästään sitten tositoimiin :>
Tiistai 4.11
Tiistain vietin ohjelman osalta pääasiassa Summitin Marketing Stagella. Jostain syystä ennakolta mielenkiintoisimmat esitykset löytyivät täältä.
Capitivology
Aamun aloitti Ben Parr aiheesta, josta punainen lanka jäi hieman epäselväksi. Epäselväksi ei kuitenkaan jäänyt, että herralta on tulossa kirja, jossa kerrotaan aiheesta lisää.
Oli hän esitykseen saanut mielenkiintoistakin sisältöä. Hän puhui asiantuntijoiden käyttämistä luottamuksen luomisen keinona verkossa. Esimerkiksi lääkärit esillä flunssaan liittyvässä artikkelissa. Hän esitti väittämän, että asiantuntijat vähentävät kriittistä ajattelua. Tueksi hän toi antoi esimerkin tutkimuksesta, jossa pelkkä lääkärin takin pukeminen henkilön päälle vaikutti kritiikin määrään. Tästä voi siis päätellä, että ulkonäöllä on väliä: Pelkästään se riittää alkuun, että vain näyttää asiantuntijalta. Ilmiön käyttämisestä verkossa hän antoi esimerkiksi yrityksen asiantuntijablogit.
New business model for news
Seuraavaksi oli vuorossa paneelikeskustelu digimediassa julkaistavien uutisten rahastusmalleista. Keskustelemassa olivat Guardianin Tanya Cordrey ja NY Timesin Emily Steele. Aluksi keskustelu keskittyi siihen, että vaikka paljon puhutaan lehtien kriisistä, uutisia luetaan enemmän kuin koskaan. Syyksi tähän esitettiin seuraava käyttötapaus: "I'm bored". Todettiin myös, ettei mainoksista tai vanhoista business-malleista kannata luopua, vaan käyttää useamman eri tavan yhdistelmää. Samaan hengenvetoon todettiin myös, ettei yhtäkään uutissivustoa rahoiteta mainoksilla. Keskustelussa oltiin yhtä mieltä siitä, että lukijat ovat valmiita maksamaan syventivästi uutisista liittyen omiin kiinnostuksen kohteisiin. Sen lisäksi Guardianissa oli tutkittu mitä ihmiset kaipasivat digilehteen. He olivat tehneet huomion, että siihen kaivattiin konkreettisuutta ja olivat lähteneet ratkaisemaan ongelmaa luomalla maksullisen jäsenyyden. Jäsenyyden edut jäivät hieman epäselviksi, mutta käsittääkseni kyseessä oli jonkinlaiset "tosielämän tapahtumat", joihin jäsenillä olisi exsklusiivinen pääsy. NY Times oli enemmän sillä kannalla, että hyvin kirjoitetut tarinat ovat ne, jotka myyvät. Tässä vielä korostettiin sitä, että he käyttävät uutisia, joiden avulla lukija voi selkeästi saada esim. rahallista hyötyä. Sitä kautta niiden arvoa ostajalle voidaan helpommin perustella. Tästä ei kuitenkaan saatu esimerkkejä. Kaiken kaikkiaan keskustelu jäi hieman pinnalliseksi. Olisin kaivannut syvällisempää keskustelua uutisten tulevaisuuden businessmalleista.
Programmatic advertising "Ohjelmallinen mainostaminen"
Loppupäivän ohjelma kulki vahvasti seuraavan teeman ympärillä: Programmatic advertising. Yksinkertaisimillaan kyse on siitä, että kun käyt kerran katselemassa kenkiä verkkokaupassa, näet kenkämainoksia seuraavan kuukauden.
Lähtökohta on se, että tietoa ihmisistä kerätään monien eri laitteiden ja kanavien kautta. Tiedon määrä on kasvanut samalla räjähdysmäisesti. Ohjelmallinen mainostaminen käyttää tätä tietoa mainosten kohdentamiseen ja muokkaamiseen. Samaan hengenvetoon esitettiin siitä, että mobiililaitteiden osuus mainonnasta nousisi 70% lähivuosina.
Tässä kohtaa tuotiin esille termi hypertargeting: Käytännössä kyse on siitä, ettei oleteta että ihmiset jotka pitävät porkkanoista tykkäävät myös perunoista. Ulotetaan tiedon keruu useaan eri laitteeseen ja kanavaan. Tällä yhdistetyllä tiedolla sitten tiedetään markkinoinnin kohteesta kaikki tietämisen arvoinen ja enemmän.
Esille tuotiin myös kuinka voidaan hyödyntää reaalaikaista tietoa. Esimerkiksi jos käyttäjä on työmatkallaan ja liikkeessä, esitetään mainoksesta lyhyt ja ytimekäs versio. Jos käyttäjä on paikallaan seudulla, jossa on liikenneruuhkia samasta mainoksesta näytettään enemmän asiaa sisältävä muunnelma. Eli yhdistetään sijainti, liike ja asiayhteys. Esille tuli myös, kuinka erilaisille käyttäjille voidaan näyttää erilaisia arvolupauksia: Mikä ketäkin puhuttelee parhaiten. Seuraava videota
| iFrame | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||||
|
käytettiin esimerkkinä. Siinä mainoksessa olevan naisen hiukset heiluvat metrojunan ajaessa ohi.
Esille tuli myös huoli siitä, että luovuus katoaa mainoksista ohjelmallisen suunnittelun kautta. Verkkomainontaa voitaisiin ajatella enemmän osana brandin luomista, kuin vain konversioiden tuottajana. Tulevaisuuden markkinoinnissa nähtiin tärkeänä luovuuden yhdistäminen tekniseen ymmärrykseen ja sitä kautta uusien markkinointikeinojen syntymiseen. Toivottiin myös keskustelun siirtymisestä pelkästä tehokkuuden parantamisesta luovuuden "pohjatyöksi": Miten "Big data" toimii luovuuden inspiraationa?
Seuraavaksi keskustelu siirtyi siihen kuka omistaa tiedon. Tässä tultiin siihen tulokseen, että kyse on yhteisomistuksesta käyttäjän ja mainostajan välillä: Käyttäjä luo ja markkinoija kerää ja myy.
Kyseessä siis yhteinen sopimus, johon kuuluu:
- Luvan kysyminen:
- Luodaan luottamukseen pohjaava suhde
- Eduista puhuminen:
- Suodatetaan tuhansista päivän aikana tulevista viesteistä ne, jotka ovat käyttäjälle kiinnostavimmat
- Henkilökohtaisempi käyttökokemus
- Tässä kohtaa mainostajalla on siis vastuu tuntea kenelle mainosta tyrkyttää
- Mainostajan etuna on tietenkin se, että käytetyt rahat tulee käytettyä paremmin.
Keskustelun aikana tuli kuitenkin rivien välissä esille, ettei ihan kaikille lavalla olleille tämä vastuukysymys ollut ehkä kovinkaan tärkeää.
Ohjelmallisen mainonnan kaikkivoipaisuutta myös kyseenalaistettiin. Tässä kohtaa korostettiin ihmisten elämän ymmärtämisen tärkeyttä: Eli "big datan" ja "small datan" yhdistämistä:
- Mikä on motivaatio käyttäytymisen takia
- Miksi ostat suklaata
- Luodaan segmentti
- Ketkä ostavat suklaata
- Sulautetaan segmentti "big dataan"
- Mitä havaintoja voidaan tehdä?
Keskusteltiin myös siitä, miten mainoksen internetissä nähneen käyttäjän ostos supermarketissa voidaan yhdistää em. mainokseen. Tähän ei juurikaan tullut konkretiaa, mutta seuraava ajatus nousi esille:
- Luotto- tai kanta-asiakaskortilla tehtävät ostokset
Lopuksi otettiin vielä esille miten "markkinointisuppilo" (funnel) on muuttunut. Aikaisemmin suppilo nähtiin putkena, jossa alku ja loppu, sekä selkeästi vaiheittainen eteneminen. Suppilon lineaarisuus hasteettiin ja esitettiin, että suppilo kaikkea ja kaikkialla (mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakin =) ) Kuluttajat eivät enää ajattele missä ja milloin he tekevät ostoksia: Asiakkaat voivat tulla mukaan missä tahansa ostoprosessia.
Esimerkki suppilosta:
- Koska ihmiset pohtivat viikonlopun suunnitelmia?
- Koska on oikea aika lähettää ehdotus viikonlopusta?
- Milloin on paras aika konversioiden kannalta?
- Mikä kanava/laite on paras konversioiden kannalta?
Viimeinen esitys, jonka tänään katsoin oli ehdottomasti mielestäni mielenkiintoisin. Se kulki otsikolla Enlighted Self interest:
Esitystä lähdettiin taustoittamaan väitteellä, että innovaatio toimii markkinoiden katalyyttina: Se luo työpaikkoja. Samalla todettiin, että vaikka tällä viime vuosisadalla on ollut useita lamoja joissa on menetty työpaikkoja, ne ovat aina tulleet takaisin toista kautta. Työ on löytänyt tekijänsä. Startupit ovat kuitenkin usein innovaatioita tehokkuudessa: Se auttaa ihmisiä ja yrityksiä toimimaan tehokkaammin, mutta laskee samalla työpaikkojen määrää. Vertailuna Samsung työllistää 270k maailmanlaajuisesti, kun taas Google vain 50k. Tehokkuuden lisääminen on myös investointi, jota on helppo perustella. Lisäksi startupit syövät paljon rahaa: Kuinka paljon Instagram tai Twitter ovat koskaan tuottaneet?
Tätä kauttaa haluttiin tuoda esiin nykyajan lyhyttempoisuutta ja kuinka tärkeää ovat vain konversiot ja "linkbate": Kuinka saadaan mahdollisimman paljon klikkauksia johonkin. Tässä nähtiin tilaisuus tuoda yritykset ja kohdeyleisön sosiaaliset "huolet yhteen" ja tartuttaa sitä yrityksen imagoon. Esimerkkinä Doven "Tavalliset naiset". Tässä kohtaa esitykseltä loppui kuitenkin aika ja jäi vähän epäselväksi miten nämä asiat liityivät toisiinsa.
Loppupäivän hengailin näytteilleasettajien tiskeillä. tilat oli asettu siten, että muutamalla isommalla toimijalla oli omat alueensa. Muuten hallin läpi kulki muutama pidempi pöytä joilla esittäjillä oli omaa pöytätilaa. Esittelijöillä oli pääasiaassa vain joku laite, jossa pyöri sitten se oma sovellus. Aika helppoa lähestyä ja keskustella näytteilleasettajien kanssa. Esitykset ja workshopit pyörivät omissa tiloissaan.
Illalla kävin vielä päälavalla seuraamassa kahta ohjelmanumeroa, joissa haastateltiin John Scullya (Ex-Apple) ja Drew Hustonia (Dropboxin perustaja). Kyseessä oli enemmänkin tilaisuus Arto Nybergin tapaan, eikä niistä oikeen saanut mitään konkreettista kirjoitettavaa. Molemmat haastattelut olivat kuitenkin kiinnostavia ja mainiota viihdettä.
Keskiviikko 5.11
Mitä järjestettyyn ohjelmaan tulee aika kuluu Googlen startup-workshopissa. Tietenkin käydään monipuolisesti läpi Googlen tuotteita. Mukaan oli myös yllättäen mahtunut sopivasti matskua, joka ei ollut suoraan omien tuotteiden tykitystä. Kaiken kaikkiaan oli hyödyllistä tietoa. Toisin kuin eilen, ei ehkä tullut uutta näkökulmaa, mutta omat tietoni muovautuivat paremmin omassa pääkopassa: Mikä kuuluu minnekin ja mihin vaiheeseen. Running Lean-kirjan lukeminen oli erinomaisesti valmistanut minut tätä pakettia varten.
Aloitetaan AdMob monetisaatiolla Appseissä. Eli kyse on siis mobiililaitteiden ja tablettien mainoksista.
Aika hyvin käy esille kuinka hyvin Googlen oma ekosysteemi toimii keskenään: Esimerkiksi analytics ja play on integroitu suoraan tähän mainostyökaluun. Korostetaan myös sitä, että mainokset eivät aina ole se tapa tehdä rahaa.
Google käyttää mittarina termiä "Impressions". Tarkoittaa sitä, että kuinka monta kertaa mainos on nähty. Ja tästä tietenkin mitataan sitten kuinka monta kertaa on tullut konversioita per impressio. Etuna pelkkien klikkausten mittaamiseen nähden on se, että pystytään paremmin tekmään johtopäätöksiä mainoksen vetävyydestä: Kuinka hyvin se on puhutellut sen nähnyttä henkilöä.
- Ihmiset käyttävät appseissa 45% ajastaan, jonka käyttävät mobiililaitteita
- Vain 15% tekee ostosksia appsin sisällä (in app purchase, IAP)
Esitetään kysymys, että miten nämä 85% jotka eivät koskaan osta mitään saadaan tuottamaan?
Tässä kohtaa kaivetaan kävijäseurantaa esiiin: Tunne käyttäjäsi. Esimerkkinä on puzzle-peli, joka yksittäisen kentän jälkeen näyttää mainoksen.
- Jos kyseessä on käyttäjä, joka on aikaisemmin tehnyt IAP:n (ei väliä missä pelissä), näytetään hänelle mainos pelaamista helpottavasta IAP:sta.
- Jos kyseessä on käyttäjä, joka ei tee IAP-ostoksia, näytetään hänelle mainos samantyyppisestä pelistä.
Edellä mainitusta aiheesta olikin jo paljon maanantain raportissa.
Seuraavaksi esitettiin kysymys: Miten saan appsini tuottavammaksi? Tähän annettiin kaksi lähestymistapaa:
- Enemmän käyttäjiä
- Enemmän mainoksia
Tästä eteenpäin käytettiinkin paljon aikaa sen kertaamiseen, kuinka huono ratkaisu mainosten lisääminen on. Todettiin, että se vaikuttaa negatiivisesti käyttäjän kokemukseen ja laskee kynnystä poistua appsista: Mainonnan tulee olla hyvässä tasapainossa ja se ei saa olla tiellä. Esim pelissä näkyvissä valikoissa, mutta ei itse pelin aikana. Tuntuu itsestäänselvältä, mutta Googlella koettiin aihe tärkeäksi, koska niin paljon siihen käytettiin aikaa. Puhetta oli myös hieman siitä, mikä on mainoksessa hyvä Click Through Rate, eli kuinka moni mainoksen nähnyt klikkasi sitä. Hyvä CTR on välillä 0.1%-5%. Vaihtelut suuntaan tai toiseen kertovat, että mainonta on epäonnistunutta:
- Pienempi = Ei houkuttele, huonosti kohdennettu
- Suurempi = Kertoo siitä, että mainoksia klikataan vahingossa
Näytöllä kesken appsin näkyvät koko näytön mainokset ovat 5x tuottavampia kuin bannerit. Tässä kuitenkin pitää huomioida vähimmän haitan periaate: Koko näytön mainos ei saa olla appsin pääasia vaikka sen elinehto olisikin.
Tulevaisuudessa Google on tuomassa myös videomainoksia mobiilin, joissa maksu tulee vasta jos video katsotaan loppuun. Tässä korostettiin vielä sitä, kuinka tärkeää on videoiden lataaminen vain Wifi-verkossa: Matkapuhelimella saatetaan kuluttaa turhaan rajattua kaistaa ja video muutenki pätkii. "House ads" on ilmainen ominaisuus: Omien tuotteiden(appsien?) mainostaminen ei maksa mitään PItää vielä mainita erikseen, että vahvasti korostetaan kuinka on tärkeää että mainokset eivät tule käyttäjän tielle, mutta ovat hyvin näkyvillä ja oikein kohdennettuja.
Seuraava esitys tulee aiheesta: Miten houkuttelen ja palkkaan lahjakkuuksia?
Aloitetaan murskaamalla myyttejä. Nämä murskaukset pohjaavat Googlen keräämään dataan:
- Koululla ei ole väliä: 3 vuoden työkokemuksen jälkeen ei ole väliä miten koulutodistusten kanssa -> suoriutumisella töissä ei ole eroa. Sitä ennen tosin vaikuttaa.
- Aivopähkinät (Arvoitukset jne.): Niillä ei ole loppupeleissä väliä. Kysytään työnkuvaan liittyviä kysymykisä (tosiaanko? XD)
Miten löydät neulat heinäsuovasta ja saat parhaat tekijät esiin? Et ainakaan työhakemuksella: Kultakimpaleiden löytämiseen "huonojen hakijoiden" joukosta kuluu liikaa aikaa. Googlen taktiikkana on esittää jokin haettavaan tehtävään liittyvä haaste tai aivopähkinä, jonka ratkaisua vaaditaan.
Googlella oltiin myös havaittu, että parhaat kandidaatit hakevat harvoin suoraan. Lisäksi tilastot osoittavat, että hakemuksen tehdessään he tekevät sen 2 ensimmäisen viikon aikana. Tämä perustuu siihen, että he ovat asettaneet työpaikkailmoituksiin liittyviä notifikaatioita. Esitettiin kysymys, että onko edes viisasta pitää työpaikkailmoituksia auki pidempään.
Googlen kokemuksen mukaan parhaat hakijat löytyvät seuraavista kanavista:
- Suosittelut
- Konferenssit ja tapahtumat
- Some ja linkedin -> porukan stalkkaaminen
Todettiin myös jokaisen Googleen töihin tulevan käyvän läpi orientaation, jossa tuodaan esille että yksi hänen tärkeimpiä tehtäviä on uusien osaajien rekrytointi. Esille tuli myös työnantajan oman brandin rooli myös työntekijöiden löytämisessä ja oikeanlaisten työntekijöiden houkuttelemisessa.
Hakijaa haastattelevan tulee olla ammattilainen. Kun aloitat haastattelun luot hakijasta mielipiteen, ja loppuajan yrität todistaa itsellesi olleesi oikeassa. Siksi pidä selkeä kysymysrunko jota noudatat äläkä haastattele yksin: Pidä aina mukanasi joku jolla ei ole omaa lusikkaa sopassa. Jos olet liian lähellä et välttämättä näe selkeästi.
Haastattelussa kysyttävät kysymykset tulee olla vaikeita, ja kahta seuraavaa sorttia:
- Käyttäytymistä mittaavat kysymykset: Mitä teit kun...
- Hypoteettiset kysymykset: Miten toimisit jos..
Nopea päätös on parempi kuin hidas:
- "Olemme menettäneet kandidaatteja koska emme osanneet päättää"
- Voitko tehdä päätöksen jo samana päivänä?
Kandidaatin kokemus on kaikki kaikessa:
- Lahjakkuuksien löytäminen on vaikeaa
- Mikä on hakijan "käyttökokemus" työhakuprosessista?
Tee viimeiset työtarjoukset kasvokkain: Saat tilaisuuden vielä "myydä" viimeisen kerran: Kasvokkain on vaikeampaa sanoa ei. Sama ajatus kun soitetaan tarjouspyynnön määräaikaan asiakkaalle ja kysytään: Mitä tehdään? Priorisoi luovuutta, intohimoa ja monipuolisuutta/monimuotoisuutta työkokemuksen sijaan: Näitä asioita on vaikea löytää ja ovat hyviä tulevaisuuden ja työilmapiirin kannalta. Palkkaa ihmisiä jotka ovat hyviä eri asioissa: Ei vain yhdenlaisia työntekijöitä.
Esityksessä hehkutettiin enemmän tiettyä agendaa. Perustelut jäivät välillä vähän kevyiksi. Tosin esitetyt väittämät tuntuivat loogisilta ja varmasti ainakin kokeilemisen arvoisia.
Seuraavaksi vuorossa juttua siitä miten näyt "sopivasti" hakukoneissa. "Search quality" voidaan määritellä seuraavasti: User sees the best based on context and information is useful and accessible for the user.
"Being online" ei tarkoita aina verkkosivuja: Käytetään kanavaa joka sopii itselle parhaiten ja on helposti löydettävissä. "Being online" voidaan jakaa:
- Owned
- Omat sivut ja blogialustat jne., jonne luot sisällön, mutta et välttämättä omista alustaa
- Earned
- Suositteluihin perustuva näkyvyys joka riippuu sosiaalisesta interaktiosta: Tapahtumia voi työntää tiettyyn suuntaan, mutta lopputuloksen suhteen on vähän kontrollia.
- Paid
- Maksat näkyvyydestä
Näkyvyyttä verkossa pitää lähteä kehittämään omasta tuotteesta päin:
- Miten haku ja tuotteesi toimivat yhteen?
- Millaista on kohderyhmäsi ja miten voit heidät saavuttaa
- Valitse kanavat jotka parhaiten tukevat strategiaasi
- Mieti avainsanoja vasta viimeiseksi
Onnistunutta näkyvyyttä hakukoneissa:
- Effectively converting search users into:
- clients
- subscribers
- prospects
- donors
Miten mittaan onnistunutta hakukonenäkyvyyttä?:
- Kuinka sisältöni löytyy
- Mitä sisältöä näkyy
Miten nämä tukevat toimintaasi? Ovatko asiasanat toimintasi kannalta relevantteja? Tullaanko sivullesi oikeista syistä? Esityksessä puhuttiin myös mobiililaitteidein tukemisen tärkeydestä:
- 50% hausita Googlessa tehdään mobiililaitteista
- 55%-65% hakee tietoa tuotteista tai tekee ostopäätöksiä mobiililaitteilla
Esiteltiin myös työkalu oman sivun suorituskyvyn ongelmien tunnistamiseen: Google PageSpeed. Tuote ei mittaa vain nopeutta vaan myös sivun käytettävyyttä ja käyttökokemusta: Esimerkiksi mikä on sopiva fonttikoko mobiiliin, miten voit nopeuttaa teknisillä muutoksilla sivua jne. Työkalu antoi myös konkreettisia neuvoja parantamiseen: Sekä mobiiliin että desktopiin. Esittelyn pohjalta voi sanoa, että näytti kohtuullisen hyödylliseltä viritykseltä. Parannusehdotukset olivat aika perusasioita, mutta aina välillä on syytä muistaa tarkistaa että perusasiat ovat kunnossa. Hakukoneoptimoinnista todettiin sen verran, että olet itse paras tekemään hakukoneoptimointia: Se nivoutuu niin tarkkaan kaikkeen: Sisältöön ohjelmointiin jne. Lisäksi se ei ole niin monimutkaista, ettetkö voisi tehdä sitä itse. SEO strategia pitää sopia yrityksen omaan strategiaan.
Esityksen teema yhteenvedettynä: Kaikki pitää lähteä käyttäjistä ja omasta strategiasta/tavoitteista: Sitten vasta katsotaan millainen näkyvyys on tarpeen hakukoneessa.
Seuraava esitys käsitteli hieman kävijäseurantaan liityviä mahdollisuuksia.
Esitys aloitettiin määrittelemällä millainen on hyvä mittari/metriikka. Se on:
Verrattavissa
- Sitä voidaan verrata johonkin
- Ei: Konversioita 2%
- Kyllä: Olen kuukauden aikana nostanut Facebookin kautta tulevia konversioita 2%
Ymmärrettävissä
- Kaikki voivat ymmärtää, miksi juuri tämä mittari on tärkeä
- Ei: Matkustin 3000km
- Kyllä: Matkustin 3000km 4 tunnissa:
- Tiedän saapumisajankohdan
Actionable
- Mitä teen tällä mittarilla? Tulokset voidaan johtaa toimenpiteiksi.
Siihen mitä metriikoita kannattaa seurata ei otettu juurikaan kantaa. Se riippuu paljon siitä, millaista liiketoimintasi on ja millä se rahoitetaan.
Esitys oli suunnattu startupeille ja lähdettiin siitä, miten kannattaa aloittaa. Tärkeintä ei ole nopea kasvu vaan ymmärryksen saaminen seuraavaan asiaan:
"Get inside your target markets head and be sure you are solving a problem people care about in a way someone will pay for."
Eli siis sen mittaamista kuinka kauan tuotetta käytetään ja kuinka sitoutuneita siihen ollaan. Pohjatieto voidaan saa vain kvalitatiivisilla menetelmillä: Haastattelut jne. Sen jälkeen olettamuksia voidaan vahvistaa kvantatiivisilla: Kävijäseuranta, kysely jne. Kaksi tähän vaiheeseen merkityksellisintä kysymystä nostettiin esille:
- How would you feel if you could no longer use my product?
- Would you recommend my product for friend or a colleague?
Seuraavaksi puhuttiin paljon siitä kuinka tärkeää on seurata mittaria cost-per-aquisition (CPA) a.k.a kuinka paljon yhden asiakkaan hankkiminen maksaa? Tässä yhteydessä muistutettiin, että jos yksi asiakas suosittelee ja tuo sitä kautta uusia asiakkaita CPA putoaa. Sen mittaaminen kuinka paljon yksi asiakas tuo uusia asiakkaita ja kuinka kauan siihen menee on hyvä "viraalisuuden" mittari. Muita metriikoita joita mainittiin nimeltä olivat:
- Cancellation rate: Voidaan laskea Customer Lifetime Value (CLV) = Monthly revenue X Months used.
- Kehotettiin seuraaman miten eri kanavista tulevat asiakkaat tuottavat
- Break even point: Milloin CLV on suurempi kuin CPA
- Nyrkkisääntönä CLV pitää olla vähintään 3 x CPA.
Growth hacking = You know the dynamics of business so that you know which metric is important. You know that investment on this metric will increase growth.
Tarkoittaa sitä, että kun tunnet millaiset asiakkaat tuovat sinulle kasvua ja ovst tärkeitä, panosta heihin ja käytä heitä mittarina.
Esimerkkejä:
- Facebook: Users reaching 7 friends within 10 days of signing up
- Dropbox: When users put at least one file in a folder
- LinkedIn: USers getting X connections in Y days
Pähkinänkuoressa: Löydä yksi mittari jolla on väliä ja kehitä sitä iteraatioden kautta.
Tämän pohjalta luo hypoteesi miten sitä voit parantaa ja mittaa vaikutuksia.
- päätä mitä metriikkaa parannat
- Muodosta hypoteesi
- Mittaa hypoteesia
Älä pidä yhtäaikaa monta testiä: mene eteenpäin yksi kerrallaan. Hypoteesien rakentamista varten tarvitaan dataa ja sitä ei voi tehdä startupin alussa.
Viimeinen esitys jonka seurasin Googlen tiloissa käsitteli aihetta Yleisimmät UX-mokat ja miten ne vältetään
Kuvassa esittäjän takaa löytyvät tekstit:
- Feel the pain
- Know your user
Pahimmaksi ja yleisimmiksi virheiksi nosteettiin kyvyttömyys vastata seuraaviin kysymyksiin:
- Minkä ongelman ratkaiset?
- Kenelle sen ratkaiset?
Kysymyksiin liittyy myös koukku: Jos vastauksesi sisältää sanan "ja", olet auttamatta liian laajalla tähtäimellä liikkeellä.
Vaikka näihin osattaisiinkin vastata, vastaukset ovat usein liian laajoja.
Esimerkiksi kysymykseen "Minkä ongelman ratkaiset": Vähennän liikenneonnettomuuksia. Mutta liikenneonnettomuudet voivat johtua hirveän monesta syystä. Ja siksi ongelman ratkaisu on todella massiivinen. Helpompi olisi vähentää rattijuopumuksia. Esimerkin oppi? Laitetaan ongelmat tärkeysjärjestykseen ja aloitetaan kipeimmästä. Kun suurimpiin ongelmiin on vastattu voidaan alkaa laajentamaan. Silloin myös paremmin ymmärretään omia asiakkaita ja asioita, jotka liittyvät pääongelmaan: Helpompi valita tuotteen ominaisuudet.
Esimerkiksi kysymykseen "Kenelle sen ratkaiset?": Tuon yhteen freelancerit ja heidän asiakkaansa. Mutta jos yrität puhutella molempia, et puhuttele kumpaakaan. Aloita yhdestä segmentistä, jonka ongelman ratkaiset ja tee se yhdellä viestillä. Esimerkkinä airbnb-verkkosivut, jotka selkeästi ratkaisevat majoituksen ostajan ongelman, ei sen tarjoajan (vaikka hänkin on tärkeä osa kokonaisuutta). AirBnb on marketplace-sivu, jossa on selkeästi päätetty kuka on heidän pääasiakkaansa.
Näiden kysymysten kautta tuleva tieto tarvitsee validoida:
- Tunnista oletukset ja validoi ne oikeilla asiakkailla
- Suurin osa minkä luulet tietäväsi asiakkaista on vain omia oletuksiasi
- Oletukset tulee aina varmistaa aina oikealla kohderyhmällä
- Esim. USAn markkinoille tulevaa tuotetta voi validoida Suomessa. Kulttuurit ovat erilaisia.
Seuraavana virheenä esiteltiin se, että koetetaan liikaa selittää, miten sovellusta käytetään ennen varsinaista käytön aloittamista. Koska itse olet viimeksi lukenut jotkin käyttöohjeet? Ensimmäisen kerran käyttäjää tarvitsee auttaa, mutta ei seinällä tekstiä, vaan käyttämällä ns. "Onboarding"-tekniikkaa. Kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, että opastetaan käyttäjää sitä mukaan kun uusi asia tulee vastaan. Hyvänä esimerkkinä mainittiin peli nimeltä dots.
Taas loppui aika kesken kaikkein mielenkiintoisimmalta esitykseltä 
Lopuksi heiteltiin sitten enää täkyjä kuulijoille:
3 F-kirjainta:
- Functionality
- Feeling
- Kuinka tuotteesi saa ihmiset tuntemaan
- Fun
- The fun theory: kuinka tylsistä asioista tehdään hauskoja
Viimeiseksi virheeksi esittäjä oli jättänyt sen, että UX tehdään vasta siinä vaiheessa kun tuotetta ollaan julkaisemassa. Lääke: Tee UX ensimmäisenä.
Torstai 6.11
Aloitin päivän ensimmäisellä koulutehtävään liittyvällä haastattelulla. Aihe on siis koulujen ja yritysten yhteistyö. Haastateltavana oli Research Program Manager Peter Scott University College Dublinista. Toisena haastateltavana Andrew Kolomy, me2we. Kirjoitan haastatteluista yhteenvedon myöhemmin.
Kaiken kaikkiaan käymistäni keskusteluista muiden startupien kanssa pystyi aika hyvin tunnistamaan mikä oli yhteistä niillä jotka olivat päässeet alkuun: He olivat tunnistaneet ongelman ja olleet heti alusta alkaen yhteistyössä asiakkaiden kanssa jotka haluavat ratkaisun tähän ongelmaan. Jos peilataan tätä eiliseen esitykseen:
- What problem do you solve?
- Who do you solve it for?
Näihin kysymyksiin löytyi siis vastaus. Aika moni oli myös tunnistanut ongelman omassa elämässään ja sitä kautta lähtenyt hakemaan kehittämään tuotetta. Mukana oli myös paljon tuotteita, joille ei osattu sanoa kohderyhmää tai se oli epäselvä. Näiden kohdalla en oikein päässyt keskusteluihin asiakkaista: Oliko tämä aihe jollain tapaa kiusallinen?
Lopuksi haluan vielä todeta, että uskon itse vahvasti asiakasyhteistyön voimaan, joten olen varmasti jonkin verran yrittänyt todistaa olevani oikeassa keskusteluiden aikana.
Pitch Contest-finaali
Mitä kuuluu hyvään pitchiin?
Taulukossa on esityksissä käydyt aiheet ja missä järjestyksessä ne kerrottiin. Jokaisella esiintyjällä oli aikaa 4 minuuttia ja tuomaristo koostui 3 sijoittajasta. Nämä 6 esitystä valittiin finaaliin 1500 osallistujan joukosta. Taulukosta voi siis aika hyvin päätellä mitä asioita pitchiin kannattaa laittaa. Mitä useammin aihe on ollut esityksissä, sitä isompi teksti. Yksi sarake = yksi esitys.
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 |
|---|---|---|---|---|---|
Potentiaaliset markkinat | Tarkka kohderyhmä | Potentiaaliset markkinat | Erilaiset mahdolliset sovellutukset | Potentiaaliset markkinat | Ongelma tarinan muodossa |
| Tarkka kohderyhmä | Potentiaaliset markkinat | Ongelma jonka ratkaisevat | Kilpailuetu | Ongelma jonka ratkaisevat | Mitä ongelman ratkaisematta jättäminen maksaa |
Ongelma tarinan muodossa | Ongelma jonka ratkaisevat | Korostaa ongelman vakavuutta | Ratkaisusta saatava hyöty | Ratkaisusta saatava hyöty | Ratkaisu ongelmaan |
Ratkaisu ongelmaan | Ratkaisu ongelmaan | Ratkaisu ongelmaan | Yrityksen menestys | Yrityksen menestys | Ominaisuudet |
Ratkaisusta saatava hyöty | Kilpailuetu | Ratkaisuun liittyvä tarina | Tulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat | Syntytarina | Yrityksen menestys |
| Esittelee asiakkaitaan | Ratkaisusta saatava hyöty | Erilaiset mahdolliset sovellutukset | Mitä tuotteella voi saavuttaa | Ominaisuudet | |
| Asiakkaiden saamat hyödyt lukuina | Tiimi ja sen ammattitaito | Tulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat | Tiimi ja sen ammattitaito | ROI | |
| Iskulause | Tiimi ja sen ammattitaito | Iskulause | Bisnesmalli | ||
| Kilpailuetu | Tiimi ja sen ammattitaito | ||||
Potentiaaliset markkinat | |||||
| Tuomariston esittämät kysymykset | |||||
| Kilpailukenttä | Tekniseen toteutuksen riskit | Markkinointistrategia | Tulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat | Käyttäjien määrä | |
| Miten erottuvat | Tulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat |
Kilpailun jälkeen tuomaristo jäi vielä keskustelemaan siitä millä tavalla sijoittajia kannattaa lähestyä. Keskustelun voi ehkä parhaiten tiivistää lauseeseen:
"Investors don't invest on traction or tricks: They invest on Founder and on founder's vision."
Taustalla on ajatus siitä, että sijoittajan ja start-upin välille syntyy sijoituksen johdosta suhde, joka saattaa kestää kymmeniä vuosia. Sijoittaa ei siis voi nähdä vain pankkina, josta saa lainaa. Keskustelua käydään myös siitä, mikä on paras tapa saada huomiota. Seuraavat asiat tulevat esiin:
- Tuotteesta on vähintään toimiva prototyyppi, jota voidaan kokeilla
- Liikeidealla on todistetusti vetovoimaa
- Esimerkiksi suosittu Kickstarterissa
- Ensimmäiset asiakkaat löytyvät
Tähän liittyen mainittiin myös, että sijoittamaan ollaan valmiita myös jo yrityksen alkutaipaleella, kunhan edellä mainitut asiat täyttyvät. Tärkeintä ei kuitenka ole se mitä olet tehnyt, vaan tulevaisuuden suunnitelmat ja tavoitteet.
Keskustelua millainen hyvä pitch on ja miten lähestyä sijoittajia. Keskustelussa on mukana kolme eri sijoittajaa Ensimmäiseksi tulee esille ettei saa olla copy-pastea. Pitää erottua jollain tapaa. Neuvotaan käyttämään samaa tekniikkaa kun verkossa: Kuinka pystyt tuomaan arvon esiin ja kiinnittämään huomion 10 sekunnissa?
Nyt onkin sitten Web Summit paketissa. Järjestelyt toimivat pääasiassa hyvin. Ei tarvinnut jonottaa. Paikalla oli mukavan samanhenkistä porukkaa, sekä ohjelma ja esitykset korkealaatuista. Opin paljon uuttaa ja monet vanhat asiat palautuivat mieleen tai vahvistuivat. Kävin myös mielenkiintoisia keskusteluja muiden vieraiden kanssa. Olen miettinyt aikaisemmin miten pidän ammattitaitoni ajantasaisena koulun loputtua. Konferenssit ovat siihen yksi vastaus.
Reissu oli siis puhdasta timanttia. Ainona miinuksena keksin surkean Wi-Fi yhteyden, mutta voin siitä huolimatta suositella konferenssia kaikille web-teknologiasta ja start-upeista kiinnostuneille.
Haastattelut
Koulun puolesta minulle oli annettu tehtävä tehdä haastatteluita aiheesta: Yritysten ja koulujen välinen yhteistyö. Voin sanoa, että kaikkein vaikeinta oli löytää haastateltava, jolla olisi aiheeseen jotain sanottavaa. Luulen että tämä liittyy kasvuyritysten luonteeseen. Ne ovat usein elämänsä alkutaipaleella ja ehkä yhteistyö oppilaitosten kanssa jää taustalle, ellei se sitten ole jollain tapaa osa omaa liiketoimintaa. Sain kuitenkin järjestettyä kaksi tapaamista.
Peter Scott, a Research Program Manager from University College Dublin, talks about university and industry collaboration
| Panel | ||
|---|---|---|
| ||
Job description for Research program manager -In essence what I look at is the capabilities within the University and its research: Where we are excellent, where we are national leaders where we might compete internationally. Then I look at funding opportunities, mainly from funding organizations, foundations and industry. Then I talk to them, read about them, find out what they are interested in and then look at the overlap between our capabilities and what those funders are interested in funding. Sometimes I need to ‘sell’ the idea to both the researchers and the funders to bring them together so that we can fund research in areas we are really interested and capable of making breakthroughs. Means of collaboration -It can be anything from an individual student to funding entire national research centre or doingcontract research. At a central level within the university we have an office of Research, Innovation, and Impact. Part of this is Nexus UCD where companies can come to use it to incubate their own R&D teams while working with us. We also have Nova UCD to incubate spin outs from our own research (and spin-ins from outside too). These facilities give us great flexibility for commercialisation and collaboration. This is becoming more important in Ireland as Government research funding is quite strongly tied to industry participation. Most of the funding mechanisms that are available for the University require an industry contribution of some description – usually a mixture of indirect support (such as staff time, access to facilities, use of software and hardware) and direct financial support). Two missions: Different timelines and different goals -The tricky part is to being able to maintain the mission of the University to discover new knowledge and pursue self-directed research goals, while still being able to work with companies that have shorter timelines and have very specific targets which they want to achieve. Generally the University and the industry partner have two different missions. The goal of a company is to get a part of a service into a market as quickly as possible, grow as quickly as possible and turn a profit from that for their owners or shareholders. For the university you want to take a considered long-term view of big problems you know that are societal challenges, or do deep research, do things that might not be economically relevant for another 100 years. Trying to find the overlap between these two things requires a really good presence of mind in what the academic community and the industry community are interested in. When the overlap is obviously there, then we work hard to seize these opportunities. The future of research in Ireland - I think in Ireland we have had about ten years of quite good funding of excellent research and during that period the major measure was academic excellence. National funding of research took a bit of a hit around 2008 with the economic crisis. So there simply wasn't as much funding available for this kind of work. In addition to this, there was a policy change at a national level that we really needed more innovation to go with the research. This is how industrial partnerships became very important in securing funding for the university. The hope is that we can find the right balance to have fundamental research, and people in the middle, and people in commercialisation. So you get this nice flow from the really core ideas deep down in the sciences and arts, which then eventually comes out the far side into new products and services. -What I mentioned earlier from the university side that we need to change how we work and change our expectations. But I think it needs to be matched from the other side: Industry needs to understand what it takes to work with universities. Some companies have done this a long time and understand the process very well. But for a small companies and industries that don't have a long tradition of R&D, it's actually very difficult, because the gap needs to be bridged from both sides: Not just one side going the other way. I'm fortunate that my main area work is in ICT related areas, data analytics and other smart systems where working with universities and research institutions is a core part of what they do. But now we want to move with this technology to other spaces like agriculture, food, health and so on. And these have a very different relationship with technology and research. We can sometimes take for granted that everyone knows how to work with a university to do excellent research while also achieving practical and applied outcomes. But it's not necessarily so. Many industries don't have that history, it's not obvious to them. There's a job for many people to get initial projects going and make this work. The biggest barrier is to having to do 15 jobs at once -One challenge that sticks in my mind a lot is that other countries, for example Germany, have organisations like the Fraunhofer Institute: It's a full time research organization. Whereas in Ireland, we don't use that model as much. It's more about public universities doing research, innovation and commercialization as part of their mission. If I think about a really successful academic in UCD they have about 15 different jobs to do: They are teachers, administrators, managers, they have to write proposals for research and they have to carry out their research. So trying to get this balance right on a personal level is very difficult. Not having the time to pursue all the possible opportunities I think is the biggest barrier. The time to engage with industry and time to follow up and actually do the research is quite difficult when you have so many other competing responsibilities - each considered extremely important and crucial. You are only meant to have one top priority! |
A collaboration platform for universities and industries
| Panel | ||||
|---|---|---|---|---|
| ||||
”We are an online platform which connects universities, companies and talents. We integrate real company projects into university courses,” says Andrew Kolomy, a Project Manager at a startup called me2we. He goes on to explain that me2we is a new way for students to get more hands-on experience during their studies. Me2we will help students to have real work experience to show off after graduation that will significantly increase their competitiveness in labour market. |
Dublin
Dublinista näin lähinnä vain bussimatkan verran lentokentältä hotellille. Ja vastaavasti hotellilta konferenssiin, joka oli 20 minuutin kävelymatkan päässä. Matka kulki kaupungin halkaisevan kanavan vierellä. Näillä osin Dublin oli juuri sellainen kuin ennakkoluuloissa: Punaista tiiltä ja betonia riittää. Osin hieman likainen ja 1900-teollistumisen ajan fiilis leijuu rakennuksissa. Se on myös hauskan orgaaninen: Sieltä löytyy paljon vieri viereen rakennettuja pieniä "mökkejä", joista jokainen on hieman erilainen. Kaduilla meno on aika vilkasta: Pyöräilijöitä riittää ainakin kanavan varrella ja jalankulkijat kunnioittavat punaisia sekä suojateita vielä vähemmän kuin Helsingissä. Tämän paremmin en osaa kuvailla. Alla kuvia joilla pääset tunnelmaan 
| Include Page | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Maanantai 3.11
Kuten kuvasta näkyy rekisteröityminen on nyt hoidettu etukäteen. Sain myös varmistettua kaksi haastattelua, joista molemmat näillä näkymillä torstaina. Huomenna päästään sitten tositoimiin :>
Tiistai 3.11
Tiistain vietin ohjelman osalta pääasiassa Summitin Marketing Stagella. Jostain syystä ennakolta mielenkiintoisimmat esitykset löytyivät täältä.
Capitivology
Aamun aloitti Ben Parr aiheesta, josta punainen lanka jäi hieman epäselväksi. Epäselväksi ei kuitenkaan jäänyt, että herralta on tulossa kirja, jossa kerrotaan aiheesta lisää.
Oli hän esitykseen saanut mielenkiintoistakin sisältöä. Hän puhui asiantuntijoiden käyttämistä luottamuksen luomisen keinona verkossa. Esimerkiksi lääkärit esillä flunssaan liittyvässä artikkelissa. Hän esitti väittämän, että asiantuntijat vähentävät kriittistä ajattelua. Tueksi hän toi antoi esimerkin tutkimuksesta, jossa pelkkä lääkärin takin pukeminen henkilön päälle vaikutti kritiikin määrään. Tästä voi siis päätellä, että ulkonäöllä on väliä: Pelkästään se riittää alkuun, että vain näyttää asiantuntijalta. Ilmiön käyttämisestä verkossa hän antoi esimerkiksi yrityksen asiantuntijablogit.
New business model for news
Seuraavaksi oli vuorossa paneelikeskustelu digimediassa julkaistavien uutisten rahastusmalleista. Keskustelemassa olivat Guardianin Tanya Cordrey ja NY Timesin Emily Steele. Aluksi keskustelu keskittyi siihen, että vaikka paljon puhutaan lehtien kriisistä, uutisia luetaan enemmän kuin koskaan. Syyksi tähän esitettiin seuraava käyttötapaus: "I'm bored". Todettiin myös, ettei mainoksista tai vanhoista business-malleista kannata luopua, vaan käyttää useamman eri tavan yhdistelmää. Samaan hengenvetoon todettiin myös, ettei yhtäkään uutissivustoa rahoiteta mainoksilla. Keskustelussa oltiin yhtä mieltä siitä, että lukijat ovat valmiita maksamaan syventivästi uutisista liittyen omiin kiinnostuksen kohteisiin. Sen lisäksi Guardianissa oli tutkittu mitä ihmiset kaipasivat digilehteen. He olivat tehneet huomion, että siihen kaivattiin konkreettisuutta ja olivat lähteneet ratkaisemaan ongelmaa luomalla maksullisen jäsenyyden. Jäsenyyden edut jäivät hieman epäselviksi, mutta käsittääkseni kyseessä oli jonkinlaiset "tosielämän tapahtumat", joihin jäsenillä olisi exsklusiivinen pääsy. NY Times oli enemmän sillä kannalla, että hyvin kirjoitetut tarinat ovat ne, jotka myyvät. Tässä vielä korostettiin sitä, että he käyttävät uutisia, joiden avulla lukija voi selkeästi saada esim. rahallista hyötyä. Sitä kautta niiden arvoa ostajalle voidaan helpommin perustella. Tästä ei kuitenkaan saatu esimerkkejä. Kaiken kaikkiaan keskustelu jäi hieman pinnalliseksi. Olisin kaivannut syvällisempää keskustelua uutisten tulevaisuuden businessmalleista.
Programmatic advertising "Ohjelmallinen mainostaminen"
Loppupäivän ohjelma kulki vahvasti seuraavan teeman ympärillä: Programmatic advertising. Yksinkertaisimillaan kyse on siitä, että kun käyt kerran katselemassa kenkiä verkkokaupassa, näet kenkämainoksia seuraavan kuukauden.
Lähtökohta on se, että tietoa ihmisistä kerätään monien eri laitteiden ja kanavien kautta. Tiedon määrä on kasvanut samalla räjähdysmäisesti. Ohjelmallinen mainostaminen käyttää tätä tietoa mainosten kohdentamiseen ja muokkaamiseen. Samaan hengenvetoon esitettiin siitä, että mobiililaitteiden osuus mainonnasta nousisi 70% lähivuosina.
Tässä kohtaa tuotiin esille termi hypertargeting: Käytännössä kyse on siitä, ettei oleteta että ihmiset jotka pitävät porkkanoista tykkäävät myös perunoista. Ulotetaan tiedon keruu useaan eri laitteeseen ja kanavaan. Tällä yhdistetyllä tiedolla sitten tiedetään markkinoinnin kohteesta kaikki tietämisen arvoinen ja enemmän.
Esille tuotiin myös kuinka voidaan hyödyntää reaalaikaista tietoa. Esimerkiksi jos käyttäjä on työmatkallaan ja liikkeessä, esitetään mainoksesta lyhyt ja ytimekäs versio. Jos käyttäjä on paikallaan seudulla, jossa on liikenneruuhkia samasta mainoksesta näytettään enemmän asiaa sisältävä muunnelma. Eli yhdistetään sijainti, liike ja asiayhteys. Esille tuli myös, kuinka erilaisille käyttäjille voidaan näyttää erilaisia arvolupauksia: Mikä ketäkin puhuttelee parhaiten. Seuraava videota käytettiin esimerkkinä. Siinä mainoksessa olevan naisen hiukset heiluvat metrojunan ajaessa ohi.
| iFrame | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||
|
Esille tuli myös huoli siitä, että luovuus katoaa mainoksista ohjelmallisen suunnittelun kautta. Verkkomainontaa voitaisiin ajatella enemmän osana brandin luomista, kuin vain konversioiden tuottajana. Tulevaisuuden markkinoinnissa nähtiin tärkeänä luovuuden yhdistäminen tekniseen ymmärrykseen ja sitä kautta uusien markkinointikeinojen syntymiseen. Toivottiin myös keskustelun siirtymisestä pelkästä tehokkuuden parantamisesta luovuuden "pohjatyöksi": Miten "Big data" toimii luovuuden inspiraationa?
Seuraavaksi keskustelu siirtyi siihen kuka omistaa tiedon. Tässä tultiin siihen tulokseen, että kyse on yhteisomistuksesta käyttäjän ja mainostajan välillä: Käyttäjä luo ja markkinoija kerää ja myy.
Kyseessä siis yhteinen sopimus, johon kuuluu:
- Luvan kysyminen:
- Luodaan luottamukseen pohjaava suhde
- Eduista puhuminen:
- Suodatetaan tuhansista päivän aikana tulevista viesteistä ne, jotka ovat käyttäjälle kiinnostavimmat
- Henkilökohtaisempi käyttökokemus
- Tässä kohtaa mainostajalla on siis vastuu tunteä kenelle mainosta tyrkyttää
Mainostajan etuna on tietenkin se, että käytetyt rahat tulee käytettyä paremmin.
Keskustelun aikana tuli kuitenkin rivien välissä esille, ettei ihan kaikille lavalla olleille tämä vastuukysymys ollut ehkä kovinkaan tärkeää.
Ohjelmallisen mainonnan kaikkivoipaisuutta myös kyseenalaistettiin. Tässä kohtaa korostettiin ihmisten elämän ymmärtämisen tärkeyttä: Eli "big datan" ja "small datan" yhdistämistä:
- Mikä on motivaatio käyttäytymisen takia
- Miksi ostat suklaata
- Luodaan segmentti
- Ketkä ostavat suklaata
- Sulautetaan segmentti "big dataan"
- Mitä havaintoja voidaan tehdä?
Keskusteltiin myös siitä, miten mainoksen internetissä nähneen käyttäjän ostos supermarketissa voidaan yhdistää em. mainokseen. Tähän ei juurikaan tullut konkretiaa, mutta seuraava ajatus nousi esille:
- Luotto- tai kanta-asiakaskortilla tehtävät ostokset
Lopuksi otettiin vielä esille miten "markkinointisuppilo" (funnel) on muuttunut. Aikaisemmin suppilo nähtiin putkena, jossa alku ja loppu, sekä selkeästi vaiheittainen eteneminen. Suppilon lineaarisuus hasteettiin ja esitettiin, että suppilo kaikkea ja kaikkialla (mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakin =) ) Kuluttajat eivät enää ajattele missä ja milloin he tekevät ostoksia: Asiakkaat voivat tulla mukaan missä tahansa ostoprosessia.
Esimerkki suppilosta:
- Koska ihmiset pohtivat viikonlopun suunnitelmia?
- Koska on oikea aika lähettää ehdotus viikonlopusta?
- Milloin on paras aika konversioiden kannalta?
- Mikä kanava/laite on paras konversioiden kannalta?
Keskiviikko 5.11.2014
Tänään olen koko päivän Googlen startup-workshopissa. Tietenkin käydään monipuolisesti läpi Googlen tuotteita. Aloitetaan AdMob monetisaatiolla Appseissä. Eli kyse on siis mainoksista.