Page History

3. Luento 19.11.2012 Luentomuistiinpanot (osa 1, esitykset):

Teema 2: Yksilö ja yhteiskunta

- lukekaa ennakkoon Kuneliuksen teksti
- tutustukaa ryhmänne tapausesimerkkiin
- ensi kerralla työstetään 10min presikset (viestintä - yksilö - yhteiskunta - vallankäyttö)
Ryhmä 1: Kiina ja “50 cent army”
Ryhmä 2: Anonymous -hakkerikollektiivi
Ryhmä 3: Aung San Suu Kyi
Ryhmä 4: Flash mob (ja flash rob)
Ryhmä 5: Venäjä ja Pussy Riot

Ryhmätyönä luennolla tehtävä presentaatio

Tiivistelmä aiheesta:

Flash mob

Odottamaton, tarkoitukseton teko.

Tapahtuma, jossa ryhmä ihmisiä suorittaa samanaikaisesti tietyssä paikassa ennalta sovittua lyhytaikaista toimintoa. Ryhmällä on yleensä yksi tai useampi toimeenpanija, joka jakaa useimmiten sosiaalisessa mediassa tiedon tulevasta tapahtumasta ja kerää ennestään toisille tuntemattomia yksilöitä osallistumaan. Odottamattomalla ja päällisin puolin tarkoituksettomalta vaikuttavalla toiminnalla on tarkoitus yllättää, hämmentää ja kiinnittää huomiota. Ryhman suuri koko luo turvallisuudentunteen osallistujille, jotka voivat toimia toisin kuin yksilöinä.

Lieveilmiö: Flash rob

Flash mobin kaltaisen toiminnan hyväksikäyttäminen materiaalisen edun haltuunotossa. Toiminnalla on siis selkeä päämäärä, erona flash mobiin. Flash rob suunnitellaan etukäteen yhden tai useamman henkilön toimesta, ja tapahtumaan osallistujat eivät välttämättä tunne toisiaan etukäteen. Suuri joukko varkaita luo tunteen uhasta, jolloin henkilöstö tai sivulliset eivät pidä mielekkäänä ryhtyä vastarintaan. Ryhmän koko mahdollistaa nopean toiminnan ja paikalta poistumisen ennen viranomaisten tuloa.

Presentaatio:

Katso esimerkkivideo 1 ninjoista: DARE TO FIGHT!?

Katso esimerkkivideo 2 näkymättömistä koirista: Invisible Dogs

(Slidet ei välttämättä toimi, en saanut koulun koneella Outin tikulta filua auki tarkistaakseni :/ )

(Outi: Powerpoint-tiedosto tosiaan on korruptoitunut, enkä keksi tälle selitystä. Olen ERITTÄIN tarkka muistitikkujen käsittelyn kanssa. D: )

3. Luento 19.11.2012 Luentomuistiinpanot (osa 2, luento-osuus):

Teema 2: Yksilö ja yhteiskunta

Ensi luennolle tulee Aalto-yliopiston vieraileva opettaja pitämään iltapäivän osuuden. Seuraava luento ei ole viikon päästä 26.11., vaan on siirretty pidettäväksi 10.12.

Yksilö ja yhteiskunta

Sisällöt, otsikot aiheille mitä tällä luennolla käsitellään:

1. Tarkastelunäkökulmia viestintään
2. Lyhyt katsaus historiaan
3. Vaikutuksia
4. Tapausesimerkkejä
5. Viestinnän vaikutukset ja tehtävät
6. Monikanavaisuus (ei käsitellä tänään, siirretty Eeva Meltiolle ensi luennolle)

1. Tarkastelunäkökulmia viestintään, esim.

• Historia - nykyisyys - tulevaisuus
• Talous, tuotanto, kulutus (tästä tulee ensi luennon isompi teema)
• Teknologia: mainittu VHS, nauha-aika
• Funktiot l. tehtävät, vaikutukset - viestinnän tehtävä ylläpitää yhteiskunnan järjestystä ja valtaa
• Valta, suhteet (valittu tärkeäksi aiheeksi käsitellä tällä kurssilla)
• Merkitykset, tulkinnat: semioottinen näkökulma. Minkälaisia tulkintoja maailmasta viestintä edesauttaa?

Mitä enemmän joukkoviestintä on kehittynyt, sitä hallitsemattomampi siitä on tullut. Historiassa on rajoitettu sitä kuka puhuu, viestintä liittynyt hallintaan. Kirjapainotaidon keksiminen oli tärkeä muutos tähän, sillä sitä ennen lukutaito oli vain pienen eliitin (esim. papiston) hallussa. Nykyään yhä useammalla on yhä nopeampi mahdollisuus viestiä, eikä nykyaikana meidän yhteiskunnassamme ole viestinnällistä monokulttuuria. (Ida: esim. kehitysmaissa yms. erilaisissa kulttuureissa asia on toisin. Ks. Kiina ja luennolla ryhmä 1:n esittämä 50 cent army)

Nykyään on mahdollisuus viestiä yksilöinä, alamaisen jäseninä (Ida:? epäselvä ilmaus? mitä se sanoi) (Outi: Tulee mieleen se tapaus, jossa valtion-X viralliset viestintäkanavat eivät pitäneet mitään ääntä yhteen kaupunkiin iskeneestä maanjäristyksestä, mutta paikalliset asukkaat uutisoivat asiasta netissä, minkä seurauksena tieto katastrofista saavutti kansainväliset viestimet... Olenkohan oikeilla linjoilla lainkaan?) (Ida: Outi, sä ajattelet Sichuania, alempana tapausesimerkki 2.). Kaikki tämä lisää viestinnän hallitsemattomuutta. Ei ole selvästi rajattuja massoja jotka kukin seuraisivat jotain tiettyä viestintävälinettä. (Ida: Tarkoittaa sitä, ettei tiettyä haluttua massaa voida saavuttaa valitsemalla jotain tiettyä viestintävälinettä. Youtuben katselijat saavutetaan tietty käyttämällä Youtubea, siinä mielessä tietyn massan voi saavuttaa, mutta tässä haettiin sitä ettei esim. jokaikistä Helsinkiläisiä kissanomistajia voi mitenkään saavuttaa vain valitsemalla jokin tietty oikea kanava.)

2. Lyhyt katsaus historiaan

Viestintä on avainasemassa taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä: Kuka hyötyy milloinkin siitä, että yhteiskunta hyötyy?

Assosiatiivisuuden aikaisempi kasvu, ja sen jatkuva kasvaminen: Ihmiskunnan historiassa on uskomaton määrä aikaisempaa viestintää, johon assosioida. Nykyaikana ympäristön voimakas kuvallistuminen ja symbolistuminen liittuu assosiivisuuteen. (Ida: Tämä tarkoittaa siis ilmeisesti sitä, että jos näemme karkeasti seinään piirretyn punaisen kuvan, se saattaa muistuttaa luolamaalauksesta sillä tiedämme sellaisia olleen, ja täten näköaistimus synnyttää tietynlaisia mielikuvia. Assosioimme siis asioita kun koemme jonkin muistuttavan jotain. Tuntematon mies jolla on mustat hammasharjaviikset saattaa synnyttää negatiivisen tunteen jos assosioimme hänet Adolf Hitleriin, mutta esimerkiksi vanhojen elokuvien ystävälle sama mies saattaa synnyttää positiivisen tunteen hänen muistuttaessaan Charlie Chaplinia.)

Aika ja paikka, reaaliaikaisuus: Viestintäaktit ennen kirjoitustaidon keksimistä olivat sidottuja aikaan ja paikkaan, tässä ja nyt. Tekstin avulla voidaan ylittää ajan ja paikan rajoja, sillä painotuotteet tarjosivat uudenlaisia levitysmahdollisuuksia (Ida: -ja säiliön tallettaa viesti, joka aikaisemmin olisi kadonnut fyysisestä maailmasta puhutun lauseen loputtua.)Marshall McLuhan kehitti ilmaisun Global Village, joka sisältää idean sähköisen viestinnän aiheuttamasta maailman kutistumisesta. Digitaalisesti on mahdollista viestiä lähes täysin irrallaan ajasta ja paikasta, vaikka silläkin on omat ongelmansa.

Kuvitteelliset yhteisöt, tiivistymistä ja hajautumista (esim globaalisuus): Digitaalinen viestintä mahdollistaa isot tiettyjen aihealueiden ympärille syntyvät yhteisöt ajasta ja paikasta riippumatta. Verkossa syntyy toisaalta myös löyhempiä, pienempiä yhteisöjä, joihin sitoutuminen on väljempää: pelkkä "tykkää" -nappulan klikkaus riittää liittämään sinut tiettyyn yhteisöön. Comme ci comme ça. (Ida: tämä viimeinen kappale jäi epäselväksi, tarkennusta?) (Outi: Viittaa ilmeisesti siihen, että internetin myötä on tullut sivustoja, jotka julkaisevat tiettyyn aihepiiriin liittyvää informaatiota ja sisältöä (videopelisivustot, urheilufoorumit, muotiblogit), joita ihmiset seuraavat säännöllisesti. Ja - Facebook-esmerkkiä käyttääkseni - nykyään on myös mahdollista liittyä esimerkiksi. yhden elokuvan, artistin tai näyttelijän omaan Facebook-yhteisöön, jota seurataan löyhemmin.)

3. Vaikutuksia

Viestinnän välineistön kehittyessä yksilöiden järjestäytyminen nopeasti ja joustavasti mahdollistaa valta-asemassa olevien instituutioiden haastamisen: kuka tahansa voi perustaa blogin! Kynnys haastaa instituutioita on ollut vielä muutama vuosikymmen sitten paljon korkeampi. Asenneilmapiiri palautteen antamiseen on muuttunut, ja viestintä ei ole enää vain ammattilaisten käsissä.

Viestinnän kuluttajilla on nykyään runsaudenpula valita ainekset maailmankuvaansa. Viestinnän nopeutuminen asettaa ammattiviestijöille uusia haasteita vastata kysyntään nopeammin kuin siviiliviestijät. Esimerkiksi journalistien paineet uutisoida tapahtumista nopeasti ennen bloggareita aiheuttaa uutisen tason heikentymistä. Viestinnän laatu, tässä tapauksessa uutisen faktat, saattavat jäädä vaillinaisiksi tai jopa virheellisiksi.

Valtasuhdetta selvitettäessä:

1. Kenellä on valtaa (kuka on valtasubjekti?)
2. Kuka on vallan kohde (kuka on valtaobjekti?)
3. Mikä on vallan perustana (Vallan käyttämät keinot?)
4. Kuinka suurta valtaa (Määrä?)
5. Kuinka laajaa valta on ( Käyttöalue?)
   Mikä on valtasubjektin ja valtaobjektin keskinäissuhde, alistuuko valtaobjekti aktiivisesti?

4. Tapausesimerkkejä

Tapaus 1, John Geoghan:

• Lähtökohtana The Boston Globen julkaisema reportaasi vuonna 2002, joka toi esille katolisen kirkon sisällä vaiettua lasten hyväksikäyttöä
• Syntyi järjestö VOTF, jonka tavoitteena oli muuttaa kirkon toimintatapoja
• Järjestö kasvoi räjähdysmäisesti 30:stä jäsenestä 25000:aan puolessa vuodessa
• Järjestö pakotti kirkon reagoimaan tilanteeseen

Kymmenen vuotta aikaisemmin 1992 Boston Globe oli jo julkaissut samankaltaisen artikkelin, jonka vaikutukset olivat huomattavasti vähäisemmät. Tapaus jäi paikalliselle tasolle, ja sekä 90-luvun että 2000-luvun tapauksissa kirkko halusi pitää asian sisäisenä ja käsitteli ensisijaisesti tapauksen seurauksia eikä syitä. Näitä kahta uutista ja niiden aiheuttamaa reaktiota erottaa kymmenen vuoden aikana tapahtunut ajattelutavan muutos, kun yleisön kynnys puuttua asioihin on alentunut. On tapahtunut selkeä kulttuurinen muutos viestintätavoissa, kun ihmisten osallistumisesta on tullut hyväksyttävää ja suorastaan oletettavaa. Aikaisemman tapauksen aikana vuonna 1992 tiedon levittäminen on vaatinut enemmän fyysistä aktiivisuutta, kun uudempi digitaalinen viestintä on vaivattomampaa ja nopeampaa. Nykyiseen uudempaan kulttuuriimme liittyy järjestäytymisen helppous.

Tapaus 2, Sichuanin maanjäristys 12.5.2008:

• Satoja rakennuksia romahti, erityisesti kouluja
• 69 195 kuollutta
• 18 392 kadonnutta
• 374 643 loukkaantunutta
• 4,8 - 11 miljoonaa koditonta

Luvut enganninkielisestä wikiartikkelista 2008 Sichuan earthquake. Lue kohta Collapse of schoolhouses ja erillinen artikkeli Sichuan schools corruption scandal.

Maanjäristyksen uhreista erikoisen suuri osa oli lapsia. Syynä oli erityisesti koulujen romahtaminen, kun samalla alueella olevat virastorakennukset säilyivät vaurioitta. Valtamedia lähinnä vaikeni tapauksesta. Aktiivisina toimijoina olivat paikalliset vanhemmat, jotka olivat menettäneet ainoan lapsensa. Sosiaalisen median välityksellä tapauksesta levisi tieto välittömästi järistyshetkellä, kun aiheesta keskusteltiin Twitterissä. Neljänkymmenen minuutin päästä järistyksestä yksityishenkilöt olivat perustaneet Wikipediaan sivun, ja jo seuraavana päivänä sosiaalisessa mediassa alkoi avustusten järjestelmällinen keräys. Syynä nopeaan reagointiin sosiaalisessa mediassa on henkilökohtaisten suhteiden aktivoituminen kriisitilanteen iskiessä.

Sosiaalisen median avulla aloitettiin tutkimus siitä, miksi nimenomaan koulut romahtivat muttei hallintorakennukset. Tutkimuksessa selvisi laajaa korruptiota rakennusvaiheessa, jonka johdosta koulut olivat rakennettu systemaattisesti vastoin maanjäristysalueiden standardeja. Kiinan hallitus ei tiennyt mitä tehdä, joten se ei tapansa mukaisesti reagoinut tapaukseen mitenkään ja odotti kohun laantuvan nopeasti. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Vasta 21.5., yli viikko järistyksen jälkeen hallitus julisti kiellon rakennuskorruption uutisoinnista, ja kielsi tuhoutuneiden rakennusten lähestymisen. Hallitus yritti vaientaa lapsensa menettäneitä vanhempia tarjoamalla rahaa vastineeksi kirjallisesta vaikenemissopimuksesta. Vuonna 2010, kaksi vuotta järistyksen jälkeen yhtäkään virkamiestä ei ole vielä asetettu syytteeseen.

Tapaus 3, Kemikaalicoctail ja guacamoledippi:

• Ensimmäinen blogikirjoitus: Musta lista: Pirkka guacamoledippi
• Tarkempi kirjoitus aiheesta ja maininta Yhdysvaltojen tapauksesta jossa Kraft Foods haastettiin oikeuteen: Guacamole, jossa on 0.7% avokadoa
• Blogikirjoitus jossa kerrotaan Pirkan vaihtavan dipin nimen sekä Eviran viesti: Pirkka vaihtaa guacamoledippinsä nimen
• Extra, fun fact! Jälkipyykkiä ja Keskon erilainen tiedoite tapahtumien kulusta: Mamoilua

Blogi Kemikaalicoctail by Noora Shingler otti aiheekseen Pirkan guacamoledipin jossa on 0,7% avokadojauhetta, kun avokadon on tarkoitus olla kyseisen nimisen ruokalajin pääraaka-aine. Bloggari kirjoittaa: "Tässä on kyse siitä, että jos homma saa jatkua tällä mallilla, on meillä pian maitoa, jossa on vain prosentti maitojauhetta" (ks. toinen linkeistä). 4.9.2012 Pirkka vaihtaa dippinsä nimen - vaati bloggausta, puheluita muutamalle juristille, kuluttaja-asiamiehelle, Eviraan, Keskolle, 42 FB-jakoa ja 119 tykkäystä.

• Kliktivismi ei vielä yksinään johda mihinkään (tarkennusta?)
• Blogin käyttäminen ryhmäpaineen luomiseen (tarkennusta?)

5. Viestinnän vaikutukset ja tehtävät (kaipaa tarkennusta ja syventävää tekstiä)

Keneen tai mihin vaikutus kohdistuu ja millä tasolla?

• Yksilö, ryhmä, suuri yleisö, yleinen mielipide (arvot, asenteet, normi), yhteiskunta ja yhteiskunnalliset toimintamekanismit

Missä viestinnän aiheuttama muutos tapahtuu?

• Yksilön asenteet, tiedolliset muutokset, uudenlaiset käyttäytymistavat

Vaikutus = muutos?

• Tietojen / asenteiden / käyttäytymisen muuttuminen, muutospaineen torjuminen, aiempien asenteiden vahvistaminen

Millä aikavälillä vaikutus tapahtuu / vaikutuksia tarkastellaan?

• Lyhyen aikavälin muutokset, kasautuvat muutokset ajan kanssa - pitkän aikavälin kulttuuriset / yhteiskunnalliset vaikutukset

Altistuminen medialle - sosiaalisen todellisuuden läpikotainen medioituminen

Vaikutus - (symbolinen) valta

Vallan medioitunut sisäistyminen osaksi yksilön maailmankuvaa

4. Luento 10.12.2012 Luentomuistiinpanot:

Teema 3: Tarinakulttuuri

Monikanavaisuus tällä hetkellä

Eri laitteita käytetään eri tilanteissa

• Kännykät: kommunikointi, navigointi ja paikkatieto, akuutti tietotarve tsekkailu
• Tabletit: jaetut käyttötilanteet, seuraaminen (some), lukeminen, selailu, ajan kulutus, lyhyet tekstit, demonstrointi
• Tv: uppoutuminen, selailu, jaetut käyttötilanteet
• PC/läppäri: pidemmät työjaksot

Yksilö, valta ja monikanavaisuus

Yksilö ja monikanavaisuus:

• Digitaaliset mediaympäristöt luovat uusia olemassaolon tapoja ja muotoja: Monikanavaisuuden kautta olemme läsnä ja saavutettavissa useissa ympäristöissä samaan aikaan

= Multilineaarinen olemassaolo

• Tietoa ei voi ohjailla tai hallita keskitetysti

Monikanavaisuus ja valta

Yksilöt, ryhmät ja yhteisöt ovat ratkaiseva muutosvoima: koskaan aikaisemmin käytössä ei ole ollut yhtä paljon lähes reaaliajassa päivittyvää yksilöä koskevaa dataa (mielipiteet, aikomukset jne)

Kuka hallinnoi meidän itsestämme tuottamaa tietoa?

Kuka käyttää valtaa monikanavaisessa, verkottuneessa, fragmentoituneessa mediaympäristössä?

Mikä on tarina?

Ei ole olemassa yhtä määritelmää

• Laain määritelmä: sarja tapahtumia ajassa, tapahtumien kronologinen järjestys
• Fiktiivinen tai ei-fiktiivinen kertomus teosta, tapahtumasta tai tapahtumien kulusta
• Onko raportti siis tarina?

Tarinankerronta

Tarinat ovat aina olleet olennainen osa ihmisten kulttuuria

• Säilyttävät että välittävät tietoa
• Palvelevat monia ihmisten tarpeita viihteessä, opetuksessa, uskonnossa

Silti tarinankerronnan mahdollisuuksia ei ole kokonaan tutkittu, vaan uusia kerronnan muotoja ja tapoja kehitetään jatkuvasti

• Mistä tämä johtuu?

Miksi tarinat kiehtovat meitä?

Aristoteleen mukaan tarinan tarkoituksena on puhdistua säälin ja pelon tunteista (katharsis)

• Tarinoiden (tai teatterin) tarkoitus on imitoida todellista elämää (mimesis)

Tarinoiden avulla voimme kokea asioita, jotka eivät muuten olisi meille mahdollisia

• Miten se vaikuttaa meihin?

 Tarinoilla vaikuttaminen

Aristotelinen tarinankerronnan perinne vaikuttaa samaistumisen kautta

ns. eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieraannuttamisen kautta:

• pyritään siihen, että katsoja ei eläydy, vaan tietää kokemuksen olevan tarinaa
• Pyritään vetoamaan järkeen, ei tunteisiin
• Kehittäjänä Erwin Piscator ja Bertolt Brecht 1930-luvulla

Tarinan rakenteista

• Tarina voidaan nähdä myös erilaisten elementtien kudelmana tai verkostona
• Tarinasta muodostuu kokonaisuus, kun se sen elementit sommitellaan sopivalla tavalla (dramaturgia)
• Vrt. Keith Johnstone

5. Luento 14.1.2013 Luentomuistiinpanot (osa 1):

Teema 3: Tarinakulttuuri

(Jatkoa edellisen tunnin aiheesta, ilmeisesti ei ehditty käsittelemään.)

Tarinaverkosto

• Sosiaalinen media rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinoista
• Mikä on tarina?
• Toiminnan jäljet voidaan nähdä ketjuttuvana, jatkuvasti kehittyvänä tarinaverkostona

Edellisellä tunnilla: Suuria tarinoita ei enää ole, toisin sanoen ei ole enää tiettyjä ratkaisuja yksilöille kuinka elää jotta tuloksena olisi hyvä elämä. Ks. kommunismi. Nykyajan tarina on sirpaleinen, esimerkiksi Facebook -sivut luovat tarinaa, tällöin voidaan ajatella että "minä" on tarina jota julkaistaan sivulla. Global Campfire, nykyään SoMen äärellä tehdään niitä asioita joita ennen tehtiin nuotion ääressä.

Tarinaverkosto:

• Meitä koskevia tietosirpaleita voidaan tulkita missä tahansa järjestyksessä ajasta ja paikasta riippumatta. Nämä sirpaleet muodostavat lineaarisia ja ei-lineaarisia tarinoita
• Tahdomme liittää itsemme toisiin, itsemme kannalta mielekkäisiin ja kiinnostaviin tarinoihin.

Tarinat ja valta

• Näkökulmat valitaan eli käytetään valtaa
• Todistamisen funktio, esim Suomalaisuuden kansallisidentiteetin rakentaminen
• Määrittää, keitä me olemme

Teema 4: Talous ja tuotanto

Mediatekstit kulttuuriteollisuuden tuotteina

• Kulttuuriteollisuutta koskeva keskustelu alunperin kriittistä, vrt. Frankfurtin koulukunta
• Kulttuurin ja teollisuuden vastakkainasettelu, molemmat kuitenkin usein pitkälle standardisoituja
• Riskialtista liiketoimintaa: yritykset riippuvaisia toisistaan, eivät voi kontrolloida täysin julkisuutta, arvaamaton yleisö

Viestinnän tuotanto

Nivoutuu kysymyksiin taloudesta, mediateollisuudesta ja vallasta. Ammatilliset käytännöt ja ammattiryhmät sekä amatöörituotanto menevät nykyään sekaisin. Amatöörit, fanit, otetaan mukaan ammatilliseen tuotantoon. Rajan veto vaikeaa, mikä määrittelee ammatillisen tuotannon?

Mediadiversiteetti

Median monimuotoisuus. Kytkeytyy omistuspohjan, työvoiman, lähteisen, sisältöjen ja vastaanoton monipuolisuuteen.

Mediakonvergenssi

Yhteensuuntautuminen ja läheneminen mediassa, jotka muuttavat mediakenttää. Liittyy sisältöjen, teknologian ja talouden/omistuksen yhdentymiskehitykseen.

Taloudelliset sidokset

Taloudellisilla sidoksilla vaikutuksia viestinnän:

• Tuotantorakenteisiin
• Levitysjärjestelmiin
• Sisältöihin

Vaikutus vastaanottajaan:

• Makujen, arvojen, normien säätäminen
• Vaikutus kulutukseemme / kulutustavaratuotannon tarpeet / tavaroiden kierto

Medioiden sisällön määrittäjät

• Omistus ja kontrolli
• Mediainstituutiot
• Valtio ja lainsäädäntö
• Medioiden itsesäätely ja kontrolli
• Taloudelliset määrittäjät
• Mainostajat
• Yleisöt (=kysyntä/tarjonta)
• Mediatyöntekijät
• Lähteet

(Masterman -89)

Kahdet markkinat - kaksi tuotetta

Ensimmäisen tuotteen menestys tuottaa toisen tuotteen, joka myydään edelleen.

Markkinaehtoistuminen

• Markkinaehtoistumisen seurauksena media viihteellistyy
• Asiajournalismin suhteellinen osuus mediassa pienenee ja viihteen suhteellinen osuus kasvaa: kulttuurin tabloidisaatio, iltapäivälehtien tyyli leviää
• Asian ja viihteen raja mediasisällöissä hämärtyy
• Voimakkainta tämä kehitys on sähköisessä mediassa

70-luvulta sosiaalisen vastuun diskurssi

Rakenteellisia muutoksia

• Muutokset kilpailutilanteissa
• Muutokset omistussuhteissa
• Liiketaloudellisen ajattelun kehitys ja muutokset

Meritokratia: työskentelemällä, kouluttautumalla voi nousta yhteiskunnassa omilla kyvyillään tiettyyn asemaan

Esim. musiikkiala

Suomalaisen musiikkialan taloudellinen arvio vuonna 2011 on 817,7 miljoonaa euroa.

• Elävä musiikki 414 milj. euroa
• Koulutus 264,2 milj. euroa
• Tekijänoikeuskorvaus 77,9 milj. euroa
• Äänitemyynti 66,5 milj. euroa

Ala työllistää Suomessa arviolta noin 30 000 hklö. Jopa puolet koko markkinaosuudesta koostuu elävästä musiikista: kokemusyhteiskunta

Ryhmätehtävä:

Kahdet markkinat, kaksi tuotetta?

1. Lukekaa Naomi Kleinin kirjasta No Logo sivut 107-118 (jaettu monisteina)
2. Valitkaa sen jälkeen ryhmässä yksi suosimanne tuotemerkki (vaate, juoma, teknologiatuote jne)
3. Miettikää, miten esimerkki suhteutuu markkinoinnin kahden kierron malliin. Missä medioissa se esiintyy? Mitä viestintäkanavia käytetään?
4. Kuka myy, mitä mielikuvia hyödynnetään, mitä myydään?
5. Kuka käyttää valtaa?

5. Luento 14.1.2013 Luentomuistiinpanot (osa 2):

Vieraileva luennoitsija Milla Laasonen

Talous ja tuotanto: muutamia huomioita muutoksesta, rahasta ja vallasta

Produsage?

Käyttäjälähtöinen sisällöntuotanto vai tuottaja-käyttäjä? Ennen media oli informaatiota kuluttajille, nykyään kuluttaja voi olla muutakin kuin vastaanottaja. Entinen nimi oli Prosumer, vallankumouksellinen ajatus 90-luvulla jossa kuluttaja voi valita millaisen tuotteen haluaa, esim. nettisivu t-painatuksesta jossa kuluttaja valitsee paitaan kuvan, tekstin yms.

Wikipedia: kuluttaja on myös tuottaja. Yhteistoiminnallista sisällön luomista, järjestelyä, päivittämistä, selkiyttämistä. Kaikkien tekijöiden summa vaikuttaa lopputulokseen.

Ks. Eric von Hippel: Democratizing Innovation

Produsage: hyödyntäminen mediassa, yhteiskunnassa, yksityiselämässä

Käyttäjän luoma sisältö & blogosfääri

Bloggarit:

1. Perusbloggaaja (kirjoittelee silloin tällöin, sisältö lähinnä päiväkirjamaista)
2. Vakavasti otettava harrastaja tai ammattilainen
3. Yritys tai yrittäjä

Mikä tekee menestyneen blogin? Lukijämäärän lisäksi muita tekijöitä, kuten uusien bisneskontaktien saaminen yms.

Blogit ja ansaintalogiikat: Mitä menestyneitä blogeja tunnette? Minkä toimialan edustajia ne ovat? Usein lifestyle-blogit ovat suosituimmissa.

Vertaisrahoitus: Rahoituksen saaminen riippuu siitä, kuinka kiinnostava, tärkeä yms. projekti on, ja kuinka avoimesti rahoitusta pyytävä kommunikoi.

6. Luento 21.1.2013 Luentomuistiinpanot (osa 1):

Teema 5: Joukkoviestintä ja journalismi

Niklas Meltio, freelance kuvareportteri vierailevana opettajana
http://niklasmeltio.org/blog/
http://vimeo.com/niklasmeltio
Tunnilla aiheena miltä kuvareportaasit voivat näyttää ja mitä Meltio on kuvareportterina viime aikoina tehnyt
Viime vuodet syyriassa, sieltä kuvareportaaseja sekä Suomeen että ulkomaille
Kuvareportaasissa on kuva, ja ehkä enintään kuvateksti. Kuvajournalismissa kuva on pääosassa, tukee täysin kuvakerrontaan

Mustavalkoinen video, sisältää still-valokuvia ja liikkuvaa kuvaa:
http://vimeo.com/54767277
May in Syria
jabal al zawiya
al muhajerin

http://en.wikipedia.org/wiki/Syrian_civil_war

Onko kuvajournalismi todellista, voiko siihen luottaa? "Kuva on totta, jos sen esittää todenmukainen ihminen."
Journalismi ei ole koskaan objektiivista, vaan aina subjektiivista.
Videossa arkea on näytetty kapinallisten ja kansan näkökulmasta.
Kuvajournalismi on hyvin pieni osa todellisuutta, joka muotoillaan oman näkökulman mukaiseksi.
Kuvat vaativat yleensä jonkinlaisen kontekstin, joten kuvatekstit ovat usein tärkeitä kuvan avaamisen kannalta.
Suomessa kuvajournalismi on uusi asia, vasta viime aikoina kuvareportaasit ovat alkaneet myymään, aikaisemmin julkaisijat ovat vaatineet lähes aina tekstiä kuvan lisäksi.

Näytetty video May in Syria on mustavalkoinen kypäräkameran huonon valkotasapainon takia, editoinnin helpottamiseksi. sama video on julkaistu myös useana painettuna kuvareportaasina lehdissä, jolloin kuvat ovat olleet myös värillisiä.

Seuraava pätkä muotoitui frustraatiosta, kun mediasensuurin takia oli vaikeaa saada julkaistuksi tiettyjä asioita
Salahedin under fire
http://vimeo.com/50013749
(videossa huomattavan painostava ambientti ääniraita ja hyvin intiimejä kuvia haavoittuneista, ruumiista ja kaupungin raunioista. Ääniraidalla ampumiskomentoja ja tulitusta)
dar al shifa hospital
osuudessa englantia murtaen puhuva mies kertoo ääniraidalla sairaalan tilanteesta, ei taustamusiikkia eikä ambienttia. Videolla pyörii stillkuvia enimmäkseen sairaalalta.
back to salahedin, three weeks later
samanlainen osuus kuin ensimmäinen, välipuhe sairaalasta vain avannut katsojalle paremmin tilanteen vakavuutta.
Two families killed by helicopter (nimi oikein?)
perheiden kuolleita jäseniä, useita lapsia
fade mustaan

Miten kuvajournalismi ja kirjoitettu teksti eroaa?
Kuvajournalismissa kuvaaja, reportteri on itse henkilökohtaisesti paikan päällä siellä missä tapahtuu, siksi hyvin välitön median muoto. Kirjoitettaessa voi kertoa hyvin laajoja asioita, kuvatessa keskitytään paikallisuuteen ja siihen missä kuvaaja itse juuri on.
Kuvaa ja tekstiä voidaan käyttää hyvällä tavalla samassa reportaasissa kombinaationa, ilman että kuva ja teksti vain toistavat toistensa sisältöä. Meltiolla joskus mukana myös toimittaja, joka kirjoittaa tekstiosuuden.

Hesarissa reportaasi broadsheettinä kuvareportaasina, "Aleppon etulinjassa". Kuvareportaasi vaatii paljon tilaa, harvoin puolikkaalla sivulla saa aikaiseksi sellaista laajuutta kuin puolen sivun tekstillä saisi. Kuvien määrä ei ole silti itseisarvo, kuvareportaasi nojaa narratiiviin.

new york timesilla lens blog, joka julkaisee hyviä kuvareportaaseja toimivassa formaatissa.

suomessa ja skandinaviassa ongelmana sensuuri, esimerkiksi hesarin em. artikkeli venytti rajoja hyvin pitkälle. skandinavia ei halua julkaista rankimpia kuvia jolloin narratiivi kärsii. sensuroinnin syynä ihmisten suojelu. Meltiolla tavoitteena saada kuvareportaasin lukijalle mahdollisimman paha olo, silloin reportaasin kuvaama tilanne todella välittyy.
graafisuus ei ole kuvien itseisarvo, vaan tarinankerronta sellaisena kuin asia on. tavoitteena saada tunne siitä, että lukija on todenmukaisen tapahtuman keskellä.

hesarilla on ainakin jossain vaiheessa ollut sääntö, ettei kuvia ruumiista yksinkertaisesti julkaista. nykyään tilanne on hieman muuttunut jopa suomessa, missä ei ole juuri sanomalehdissä kilpailua julkaisuista.

kirjoittavan toimittajan on helpompi tuoda tilanteen rankkuutta esille liiallisella mässäilyllä, kun tekstillä ei ole samalla tavalla todisteita kuin kuvalla.

Keskustelua kuvajournalistien traumatisoitumisesta, miten helposti vieraantuu normiyhteiskunnasta ja osa reporttereista elää sodasta sotaan, ilman kykyä palata arkeen. Kuvajournalismi ei ole työ, vaan identiteetti. "Jos joku tekee kuvajournalismia rahasta (ei tällä rikastu), on päästään pahasti vialla." Kuvaajalla on intohimo vaikuttaa ja kertoa tapahtumista todenmukaisesti. Kuvaajalla on myös valta muokata maailman mielipidettä tapahtumista, joita kuvaa.

Kolmas video (ei (vielä?) vimeossa)
Aleppo gone cold
Videolla stillkuvaa samasta em. sairaalalta. Ei ääniraitaa. Sairaala ainoa toimiva sairaala jonka kautta haavoittuneita saatiin siihen kuntoon, että potilaat voitiin siirtää maasta ulos. Konflikti muuttunut videon aikaan, oppositiolla oli loppunut tai vähentyneet ammukset ja aktiivinen linjojen siirtyminen oli loppunut. Kaksi vastakkaista ryhmää parinsadan metrin päässä toisistaan ja tarkka-ampujat yrittivät ampua toisiaan. Pommituksia oli satunnaisesti, mutta muuten tilanne oli hyvin staattinen.
Kapinallissota hyvin erilaista kuin järjestäytynyt valtion toiminta, paikalla pätee täysin eri lait.
Meltio on ollut paikalla ennen kuin suurin osa toimittajista saapui, joten kuvattavat ihmiset olivat vielä hyvin kiitollisia siitä että joku tuli, että ulkomaita kiinnostaa. Nykyään esimerkiksi al-qaedan takia toimittajilla on vaikeaa ja vaarallista saada työskentelymahdollisuuksia.

Hesariin julkaistut artikkelit elo-syyskuussa, syys-lokakuussa ja viimeinen 2.12.2012.

31.2 polttoväli lähes aina, jotta kuvakieli pysyisi samankaltaisena
tabloidi mahdollistaa tarinan jakamisen teemoihin (avaus, siviilit, sotilaat) helpommin kuin broadsheet
jako mahdollista myös niin, että kuvat kertovat yhtä tarinaa ja teksti toista. Esimerkkiartikkelissa (kuvapainotteinen reportaasi), reportaasia kuva edellä
kuvajournalistin ja lehtikuvaajan ero: kertooko kuvatarinaa vai kuvittaako tekstiä.

kuvareportaasi vaatii aikaspektrin ja diversiteettiä

jos kuvareportaasissa polttoväli muuttuu vahvasti kuvien välillä, kuvien lukeminen on raskasta ja reportaasi vaikuttaa sekavalta

kuvaajan tulevaisuus
enemmän painetta ammattilaiselle tuottaa jotain parempaa kuin kännykkäkuvat
kuvaa on nykyään niin paljon, ja huonoa kuvaa, tuottaa kysynnän laadukkaan kuvaan.
kasvattaa kuvaajan omaa tuotantoa ja tarvetta aktiivisuuteen lähteä hakemaan keikkoja
kuvajournalismi ja kredibiilit kuvaajat tulevat saamaan paremman arvon
kuvajournalismi on siirtymässä image-tyyppisiin coffee-table sunnuntaijulkaisuihin
digitaalinen ei pysty korvaamaan printtiä, printtikuva on aina edukseen

6. Luento 21.1.2013 Luentomuistiinpanot (osa 2):

Teema 5: Joukkoviestintä ja journalismi

joukkoviestintä:

-välitön palaute perinteisesti harvinaisempaa
-julkista (ainakin teknisessä mielessä)
-portinvartijaorganisatorisuus (?) (valta medialla määrittää mitä itse julkaisee)
-yleisö massana: sekä todellisten että kuvittellisten joukkojen luominen (sosiaalisessa mediassa helppo saada aikaiseksi illuusio kansan mielipiteestä)

Vallan näkökulmasta perinteisessä joukkoviestinnässä useimmiten joukkoviestintä ajaa sellaisten ryhmien etuja joilla on valtaa, (taloudellista valtaa)
joukkoviestintä vaatii pääomaa, joten rahoittajilla on valta
"vallan vahtikoira, sylikoira, rakkikoira"
neljäs valtionmahti



joukkoviestinnän perinteiset tuntomerkit:

viestintäaktin osapuolet eivät läsnä samassa ajassa/paikassa
tarvitaan joukkotiedoitusvälineitä (tekniset apuvälineet kanavana)
painottuu yksisuuntaiseksi (epäsymmetria, usein ainakin lyhyellä aikavälillä)



journalisti: ajankohtaista ja faktapohjaista (?):

viestinnän nopeutuminen, joukkoviestintä ei enää vain päiväkohtaista
sanomien arvo suhteutuu tuoreuteen
kaupallisenkin journalismin ytimessä ajatus siitä että journalismi kertoo siitä mitä maailmassa tapahtuu parhaillaan/on juuri tapahtunut
faktapohjaisuus melko väljästi ymmärrettävissä (viittaus kaupallistumiseen ja markkinaehtoisuuteen: mikä myy, mikä näyttää hyvältä)

uutisointi toimii syklisesti, uutiset saavat aikaan uutisoitavia tapahtumia. Hyvin yleistä poliitikan uutisoinnissa.

journalismi: itsenäistä ja edustavaa (?):
journalismi edustaa toisaalta yleisöä, toisaalta toimii journalistisen harkinnan perusteella
toimituksellisen työn ja harkinnan merkitys - lisää luotettavuutta?
yleisön äänen/näkökulman edustaminen julkisuudessa: ketä journalismi edustaa edustaessaan ns. suurta yleisöä? Journalismi saattaa usein puhua "me" -muodossa kansasta, kuka silloin on "me"?

epäluulon aikakaudet
paljonko journalismiin enää luotetaan?
 kaikkia tiedotusvälineitä kohtaan tunnettu epäluulo suhteellisen uusi ilmiö
 ns- ensimmäinen ja toinen epäluulon aikakausi (ignacio Ramonet: median tyrannia 2001)

=(outi, muotoile tunnilla mainitsemasi asia vastaamaan paremmin ajatustasi:) epäilys median totuudenmukaisuutta kohtaan herännyt mahdollisesti iphonen aikakaudella, kun asioista uutisoidaan nopeasti ennenkuin taustoja tai faktoja on tarkistettu. ihmiset saavat puolikypsää tietoa, ja oppivat epäilemään mahdollisia epätarkkuuksia.=

ks. watergate http://fi.wikipedia.org/wiki/Watergate-skandaali
järjestelmällinen vallan väärinkäyttö

vielä 80-luvun lopulla reporttereita ja mediaa kohtaan ei ollut yleistä epäilyä
1. aikakausi 80- luvun lopulla, 90-luvun alussa liittyy suurten diktaattoreiden ja kommunismin romahtamiseen (pinochet)
2 aikakausi meneillään, ajatus siitä ettei (mikään) ole uskottavaa

persianlahden sota ensimmäinen suuri tiedoitussota, lupaus ihmisille näyttää sota todellisena
haluttiin luoda mielikuvia, omista tappioista ei raportoitu ja haluttiin luoda kuva inhimillisestä sodasta jossa siviilit eivät kokeneet vahinkoa täsmäaseiden vuoksi
saddam hussein käyttänyt mediaa samalla tavalla kuin persianlahden sodassa

toisin kuin diktatuurissa, media on ensimmäinen valtionmahti, ensisijaisesti viestintää ja toissijaisesti toimintaa
ks. tapaus romanian lavastetuista joukkohaudoista, median häikäilemätön käyttäminen poliittisiin tarkoituksiin


elämmekö demokraattisessa sensuurissa?
aikaisemmin sensurointi on ollut myös näkyvää, lehtijulkaisuussa esimerkiksi mahdollisesti jätetty kuvan kohta tyhjäksi tarkoituksella
tietoja kasataan ja tarjotaan liikaa, jolloin ihmiset eivät pysty vastaanottamaan
toimittajakin luottaa valmiina tarjoittuihin raportteihin ilman resursseja tehdä omaa tutkimusta
infopaljouden keskellä vastaanottaja ei edes huomaa muun tiedon puuttumista (persianlahden sota, informaatiota niin paljon ettei osan puuttumista (omat tappiot) huomata)

lehdistö, valta ja demokratia
-joukkoviestintävälineet kytkeytyvät toinen toisiinsa, toistavat ja jäljittelevät toisiaan
-länsimaisessa demokratiassa valta on enemmän kommunikointia kuin toimintaa
-on kysyttävä, miten uutiset toimivat ja mikä on niiden koneisto, millaisiin rakenteisiin ne vastaavat?
viimeiseen kysymykseen on koko ajan vaikeampaa antaa vastausta median koneiston runsauden ja monimutkaisuuden takia. tuloksena kyynisyys ja epäily kaikkea uutisointia kohtaan.

ks. ruandan kansanmurha, median vähäinen kiinnostus samanaikaisen cannesin filmifestivaalin takia. uutisointi jälkikäteen oli vaikeaa kuvamateriaalin puuttumisen takia
ihmisen median käsittely vaikeaa tarinankerrollisista syistä, ihminen kaipaa hyvä-paha -asetelmaa ja on vaikeaa käsitellä asiaa joka on sekä hyvä että paha