Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.
Comment: Migrated to Confluence 4.0

Aloitus

Kurssin rakenteen läpikäynti
Jakaudutaan ryhmiin

Internetin ja hypertekstin kehittyminen

Käsitteet: Internet, WWW, hyperteksti

Hyperteksti ja Web

...

Marcel Proust kirjoitti elämäntyönään hypertekstuaalista kirjaa jo 1871-1922. Kirja ei koskaan valmistunut. Sivuja ja erilaisia lappusia kertyi kuitenkin noin 3000 kappaletta.

Jäsennellymmin hypertekstin ajatus kehittyi vuodesta 1945 eteenpäin

...

. Tuolloin tutkija Vannevar Bush julkaisi artikkelin As We May Think

...

, jossa hän ennusti massamuistit ja nopean tiedonsiirron.

Artikkelissa kuvataan myös Memex-niminen laite, joka mahdollistaisi kirjojen ym. dokumenttien tallentamisen ja jakamisen toisten koneiden kesken.

...

Vannevar Bushia pidetään hypertekstin isänä.

Ks. Youtubesta: Memex Animation

60-luvulla kehiteltiin alkeellisia hypertekstiohjelmia.Ted Nelson visioi maailmanlaajuista hypermediavarastoa Xanadua, jota kehitellään edelleen. Nykyisin projekti kehittyy eri periaatteella kuin Internet.

Ks. Youtubesta: Ted Nelson demonstrates Xanadu Space

Termi hyperteksti otettiin käyttöön 1965. 

1980-luvulla Tim Berners-Lee kehittää ensimmäisen hypertekstiohjelman CERNille. 

Vuosina 1985-87 kehiteltiin henkilökohtaisissa koneissa käytettäviä hypertekstiohjelmia, jotka toimivat esikuvina multimediakehittimille ja web-selaimille. 1987 julkistettiin Applen suosittu hypertekstiohjelma HyperCard, joka toimi esikuvana ensimmäisille www-selaimille.

Vuonna 1989 Tim Berners-Lee kehittelee hypertekstijärjestelmää CERNin käyttöön.

Vuonna 1990 termi "World Wide Web" lanseerataan. 

Ks, Youtubesta: The Invention of the World Wide Web

1990-luvulla hypertekstiin perustuvien web-selainten käyttö lisääntyi räjähdysmäisesti, koska helppokäyttöiset ja monipuoliset selaimet yleistyivät

...

  • Ensimmäiset HTML-selaimet perustuivat SGML-standardiin
  • TIm Berners-Lee, "webin isä"

. Ensimmäiset suomalaiset web-sivut julkaistiin 1993.

Vuonna 2004 Tim Berners-Lee sai suomalaisen Millennium-palkinnon webin kehittämisestä.

Miten HTML

...

-merkkaus keksittiin?

HTML on merkkauskieli, joka on kehittynyt tekstin merkkauskielistä kirjapainoladonnassa

...

. Alun perin pelkkää tekstin muotoilua, nykyisin

...

sisältää jo paljon muutakin

Aikoinaan typografi piirsi tekstin muotoilua koskevan suunnitelman ja ohjeet latojalle

...

. Latoja kokosi kokosi tekstin ohjeiden mukaan käsin kuumaladontaa käyttäen.

Valoladontalaitteet yleistyivät 40-50 -luvulla, 70-luvulta lähtien ne olivat tietokoneohjattuja

...

. Tällöin tekstin muotoilua varten kehitettiin erityinen merkkauskieli, markup language, jonka avulla tietokone osasi muotoilla tekstin oikealla tavalla

Alun perin typografin tekemistä merkinnoistä otettiin mallia ensimmäisiä ladontaohjelmia laadittaessa

...

. Samat merkinnät ovat periytyneet edelleen html-kieleen

...

.

...

html-merkkauksen perusajatus

  • html-kielessä ei käytetä komentoja, vaan tekstin osia merkataan ns. tageilla
  • tagien avulla html-dokumentille luodaan rakenne, jota kutsutaan puurakenteeksi
  • html on loogiselta rakenteeltaan puumainen, vaikka se kirjoitetaan peräkkäistekstinä
  • Lisätietoa kiinnostuneille: Jukka K. Korpelan opas Merkkauskielten idea verkossa

Tyylitiedostot

  • tyyliohjeen idea ja käytön hyödyt, lyhyt historia
  • miten ulkoasua voi säädellä?
  • mitä css:llä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä?

Miksi on tärkeää opiskella HTML:ää ja CSS:ää systemaattisesti?

html-sivujen tekeminen

Käsitteet: Palvelin ja selain

Tavoite

  • kohderyhmä
  • käyttötarkoitus
  • käyttäjien tekniset valmiudet
  • rajattu vai yleinen käyttö?
  • vuorovaikutteisuuden määrä

Sivujen teko

  • WYSIWYG-ohjelmat: sivu nähdään muotoiltuna
  • editorit
  • muunnosohjelmat

Apuohjelmat

  • FTP-ohjelmat
  • grafiikkaohjelmat

Tarkistukset ja testaus

Esimerkkejä ja projektiesittelyitä

Lähteet

Lähteet

Jukka K. Korpela ja Tero Linjama: XHTML-käsikirja
Jukka K. Korpela: CSS verkkosivujen muotoilussaJukka K. Korpela ja Tero Linjama: XHTML-käsikirja