...
Osaprojekteista FLOSS Manuals oli jo luonteeltaan kansainvälinen verkosto. Vuonna 2009 m-cultin Minna Tarkka kävi Amsterdamissa ja esitteli osaprojektia FLOSS Manualsin verkostolle. FLOSS Manualsin Manuals -verkostossa m-cult osallistui opaskirjaston uuden Booki-verkkoalustan kehittämiseen suunnittelemalla toteuttamalla alustan lokalisointia lokalisoinnin Suomen FLOSS Manualsiin alkuvuodesta 2011, jolloin Tuukka Hatstrup matkusti Zagrebiin työskentelemään verkoston pääkehittäjän kanssa.
Vuonna 2010 HKT:n Kari Rentola kävi esittelemässä Noodia Shanghain maailmannäyttelyssä Suomen paviljongissa pidetyssä esittävien taiteiden Finnish snowball-tapahtumassa. Kaupunginteatteri käynnisti myös yhteistyön berliiniläisen Theater an der Parkauen kanssa, ryhmä suomalaisia ja saksalaisia nuoria kirjoittaa v.2012 näytelmän Noodilla englanniksi. Näytelmät käännetään suomeksi ja saksaksi ja molemmat teatterit valmistavat niistä esityksen, jotka vierailevat kummassakin teatterissa. Noodi-kouluttaja Jarkko Suhonen esitteli Noodia kansainvälisessä luovan kirjoittamisen seminaarissa Oriveden Opistossa 22.11.2010. Noodia myös esiteltiin kansainväliselle yleisölle Tampereen Filmifestivaalien yhteydessä pidetyllä luennolla. Noodin kansainvälinen hyödyntäminen onnistuu helposti, sillä se on käännetty englanniksi ja ruotsiksi.
...
M2HZ- ja Stadi.TV -verkkokanavat toimivat julkaisualustoina sekä m-cultin pajatuotoksille että digitarinoille. Lasten open source -animaatioille löytyi hieno esityskonsepti ja lisänäkyvyyttä Lasipalatsin aukion ja Kontulan ostarin ulkoilmaprojisoinneissa, joissa animaatiot esitettiin joulukalenterina 1.-24.12. Erillisprojektina m-cult toteutti avoimen lähdekoodin tabloidimuotoisen tietopaketin, joka sisälsi myös FLOSS Manualsin esittelyn ja jaeltiin Voima-lehden 7-8/2010 erikoisliitteenä 70.000 kpl:n painoksena. Lisäksi FLOSS Manuals järjesti julkistamistilaisuuden 30.3.2011 ja lähetti osaprojektin tuloksia kokoavan tiedotteen projektin päättyessä.
Hankehakemuksesta poiketen emme ole julkaisseet kuukausittaista tiedotuskirjettä emmekä järjestäneet projektin omia seminaareja aloitusseminaaria lukuun ottamatta. Ensimmäiseen meillä eivät henkilöstöresurssit riittäneet, sillä projektissa ei ollut tiedottajaa. Jälkimmäiseen emme nähneet syytä, sillä oli tarkoituksenmukaisempaa mennä mukaan muiden järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja markkinoida siellä projektiamme. Tällöin paikalla oli jo valmiiksi aiheesta kiinnostuneita ihmisiä ja sopivaa kohderyhmää. Noodin osalta Free Hugsin ensi-ilta ja Noodin julkistus korvasivat hyvin oman seminaarin.
...
2009: Edistystä tapahtui kaikissa osaprojekteissa. Vaikka hetkittäin olimmekin aikataulusta jäljessä, aika saatiin kurottua umpeen ja vuoden lopussa todettiin että projekti teki pitkälti sen minkä oli hakemuksessa luvannutkin.
Käsikirjoitusprojektissa kehitettiin yhteisöllinen käsikirjoitustyökalu, joka sai nimen Noodi. Sen testaus suoritettiin Metropolian esittävän taiteen opiskelijoiden kanssa syksyllä ja sen jälkeen työkalua paranneltiin ja rekrytoitiin nuoret varsinaiseen käsikirjoitusprosessiin.
FLOSS Manuals -osaprojektissa avattiin suomenkieliset verkkosivut ja oppaiden käännös lähti käyntiin kesällä. Vuoden loppuun mennessä oppaita oli käännetty yhdeksän, jotka kaikki löytyivät FLOSS manualsin suomenkielisiltä sivuilta. Koulutustoiminta oli vuoden lopussa jäljessä aikataulusta, sillä oppaiden käännökset ja ohjelmistojen testaus oli tärkeää tehdä ennen työpajojen käynnistämistä.
Digitarinaprojektissa järjestettiin koulutuksia/työpajoja seuraavasti:
- Metropolia Sosiaali- ja terveysala (3 työpajaa): avoin koulun opettajille ja alan opiskelijoille (vapaaehtoinen)
- Metropolia Kulttuuriala (4 työpajaa): 1 työpaja Mediakasvatuksen rästiopiskelijoille (vapaaeht., ei suosiota), 2 työpajaa Kulttuurintuotannon opiskelijoille (pakollinen, 2 eri ryhmää=2 työpajaa), 1 työpaja Esittävän taiteen vaihto-opiskelijoille (pakollinen)
- Opetusviraston Mediakeskus (1 pitkä työpaja): avoin peruskoulujen ja keskiasteen opettajille
- Laurea, Sosiaali- ja terveysala, Espoo (1 työpaja): avoin koulun opettajille
- Tikkurilan lukio (1 työpaja): IB-luokkalaiset (vapaaehtoinen) + Havurastin/Myyrastin työntekijöitä
- Mannerheimin Lastensuojeluliitto (1 työpaja): avoin MLL:n työntekijöille ja vapaaehtoistyötä tekeville nuorille
- Pääkaupunkiseudun kirjastot (1 työpaja): avoin kirjastojen työntekijöille
Edellämainittujen toimien kautta syntyi uusia toimintamalleja, jotka edelleen kehittyessään edistivät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä koulutus- ja työelämäorganisaatioissa.
...
Digitarinaprojektissa järjestettiin koulutuksia/työpajoja seuraavasti:
- Metropolia Sosiaali- ja terveysala (2 työpajaa): avoin sosiaalialan opiskelijoille (vapaaehtoinen)
- Metropolia Kulttuurintuottajat (2 työpajaa): 1 lyhyt työpaja Tuottaja 2020-hankkeen opettajille + kahden päivän paja projektissa "opiskeleville"
- Opetusviraston Mediakeskus (1 pitkä työpaja): avoin peruskoulujen ja keskiasteen opettajille
- Novia ammattikorkeakoulu (1 työpaja): Kulttuurintuottajapuolen opettajille ja loppuvaiheen opiskelijoille
- Cobweb-projekti (1 työpaja): Hankkeen työntekijöille
- Tikkurilan lukio (1 työpaja): IB-luokkalaiset (vapaaehtoinen) + Havurastin/Myyrastin & Havukosken nuorisotalon työntekijöitä
- Mellari (1 työpaja): avoin Mellarin työntekijöille
- Pääkaupunkiseudun kirjastot (2 työpajaa): avoin kirjastojen työntekijöille
- Hyvinkää Way-projekti (1 työpaja): projektin työntekijöille ja projektiin läheisesti liittyville henkilöille
Noodista saatiin kehitettyä toimiva versio, jonka avulla nuoret kirjoittivat yhteisöllisesti dramaturgi-opettajan vetämänä näytelmän, joka sai nimekseen Free Hugs. Esityksen tuottivat näyttämölle Metropolian esittävän taiteen opiskelijat. Sekä käsikirjoitys että esitys valmistuivat aikataulussa. Molemmat saivat ensi-iltansa 26.8. Studio Pasilassa. Noodin saama huomio oli yllättävän suurta. Yksittäisiä käyttäjiä oli vuoden loppuun mennessä kirjautunut n. 800 ja kirjoittavia ryhmiä yli 150. Noodia kehitettiin loppuvuosi palautteen ja omien ehdotusten pohjalta. Kehityksessä edettiin erityisesti Noodi-yhteisön ja oppimateriaalin alueella. Julkistamisen jälkeen Noodista on esitelty erilaisissa seminaareissa, tapahtumissa sekä järjestetty pitempiä Noodin käyttöön perehdyttäviä koulutuksia. Noodi myös käännettiin sekä englanniksi että ruotsiksi.
...
2011: Projekti ei kuihtunut kokonaan viimeisten kuukausien aikana, vaan toiminta jatkui vielä kaikilla osa-alueilla. Suurin osa toimista oli jo tehty, mutta Noodin kehitys jatkui edelleen ja digitarinapajoja järjestettiin. Noodin osalta kehitystyötä tapahtui vielä itse työkalun osalta, kuin myös oppimateriaalin päivittämisessä ja yhteisö-sivuston kehittämisessä. Merkittävä toimi oli alkuvuonna 2011 toteutettu opettajien syventävä Noodi -koulutus osana Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyötä. Koulutuksen aikana syntyi neljä käsikirjoitusta, jotka esitettiin lukudraamana Kaupunginteatterin näyttelijöiden esittäminä maaliskuussa 2011. Projektin päättyessä Noodin oli kirjautunut yli 1100 henkilöä ja 230 kirjoittajaryhmää. Digitarinoita oli valmistunut projektin aikana yli 200, joista alle puolet on nähtävissä projektin sivuilla. Seuraavat työpajat pidettiin vielä 2011 alussa:
- Metropolia Kulttuuriala, Voimaa-projekti (1 työpaja): Voimaan koulutukseen valmentavien opintojen opiskelijoille ja opettajalle
- Sosiaalivirasto / SOCCA (1 työpaja): SOCCAn kautta tulleille sosiaalialan työntekijöille
- Roihuvuoren palvelukeskus (1 työpaja): palvelukeskuksen, nuorisotalon ja Helsingin kaupunginmuseon työntekijöille
- HUMAK (1 työpaja): HUMAKin opettajille ja loppuvaiheen opiskelijoille, eri aloilta
FLOSS-osaprojektin osalta isoin alkuvuoden työ oli uuteen Booki-alustaan siirtyminen. Koodaustyö ja oppaiden siirto uudelle alustalle vei pari kuukautta, ja uusi sivusto lanseerattiin vähän ennen projektin päättymistä. Samalla valmisteltiin valmistettiin Avoin mediatuotanto -oppaan painatusta oppaasta pieni painos Kirja kerrallaan -palvelussa sekä kehitettiin projektissa luoduista työpajoista sovelluksia uusiin yhteyksiin. Suomenkielisiä oppaita oli projektin päättyessä julkaistu 30.
Koko projektin ajan menetelmiä kehitettiin vastaamaan paremmin kohderyhmien tarpeita ja kohderyhmien edustajiin otettiin aktiivisesti yhteyttä, jotta tavoitteet tultaisiin saavuttamaan. Projektin päättyessä voimme todeta että hanke on onnistunut kehittämään osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, joita on hyödynnetty ja pystytään hyödyntämään eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioissa. Hanke on myös koonnut yhteen eri alojen osaajia (esimerkiksi digitarinan kehitystiimi), mistä molemmat osapuolet ovat hyötyneet. Me saimme heiltä asiantuntijatietoa siitä miten menetelmiä kannattaa kehittää eteenpäin heidän aloillaan, ja he toimivat linkkinä työpaikoilleen menetelmien jalkauttamisessa ja markkinoinnissa.
...
Halusimme projektissa kehittää menetelmiä ja työkaluja, joista on hyötyä työelämässä. Esimerkiksi digitarina-osaprojektia testattiin kolmessa eri koulutusohjelmassa vuoden aikana, mutta olisi liioiteltua sanoa että koulutus tämän jälkeen olennaisesti vastasi paremmin työelämän tarpeita. Toisaalta, esim. sosiaalialan koulutusohjelmissa, työkalu koettiin hyödylliseksi ja suurin osa työpajoihin osallistuneista arvioi käyttävänsä menetelmää myöhemmin työelämässä. Noodin osalta sekä esittävän taiteen että elokuvan ja tv:n opiskelijat saivat konkreettista kokemusta ja koulutusta verkossa tapahtuvasta yhteisöllisestä käsikirjoittamisesta, mikä on uutta alan opinnoissa, ja voi näin ollen tuoda lisähyötyä opiskelijoille heidän siirtyessään työelämään. Noodin käyttöä ja samalla yhteisöllistä käsikirjoittamista opetettiin myös monille ammattiryhmille, kuten opettajille ja teatterialan ammattilaisille, jotka voivat soveltaa oppimaansa suoraan työelämässä. FLOSS Manuals -projektin osalta tavoitteet olivat realistiset: suomennettuja oppaita julkaistiin yli 30 ja vuoden 2010 aikana järjestettyjen koulutusten ja työpajojen tavoite oli laajentaa oppaiden käyttäjäkuntaa ja soveltaa niitä uudenlaisissa yhteyksissä.
...
2009: Edistystä tapahtui kaikissa osaprojekteissa. Vaikka hetkittäin olimmekin aikataulusta jäljessä, aika saatiin kurottua umpeen ja vuoden lopussa todettiin että projekti teki pitkälti sen minkä oli hakemuksessa luvannutkin.
Käsikirjoitusprojektissa kehitettiin yhteisöllinen käsikirjoitustyökalu, sen testaus suoritettiin Metropolian esittävän taiteen opiskelijoiden kanssa syksyllä ja sen jälkeen työkalua paranneltiin ja rekrytoitiin nuoret varsinaiseen käsikirjoitusprosessiin.
FLOSS Manuals -osaprojektissa avattiin suomenkieliset verkkosivut ja oppaiden käännös lähti käyntiin kesällä. Vuoden loppuun mennessä oppaita oli käännetty yhdeksän, jotka kaikki löytyivät FLOSS manualsin suomenkielisiltä sivuilta. Työpaja/koulutustoiminta oli vuoden lopussa hieman jäljessä aikataulusta, sillä m-cult halusi panostaa mieluummin oppaisiin kuluneen vuoden aikana.
Digitarinaprojektissa järjestettiin koulutuksia/työpajoja seuraavasti:
- Metropolia Sosiaali- ja terveysala (3 työpajaa): avoin koulun opettajille ja alan opiskelijoille (vapaaehtoinen)
- Metropolia Kulttuuriala (4 työpajaa): 1 työpaja Mediakasvatuksen rästiopiskelijoille (vapaaeht., ei suosiota), 2 työpajaa Kulttuurintuotannon opiskelijoille (pakollinen, 2 eri ryhmää=2 työpajaa), 1 työpaja Esittävän taiteen vaihto-opiskelijoille (pakollinen)
- Opetusviraston Mediakeskus (1 pitkä työpaja): avoin peruskoulujen ja keskiasteen opettajille
- Laurea, Sosiaali- ja terveysala, Espoo (1 työpaja): avoin koulun opettajille
- Tikkurilan lukio (1 työpaja): IB-luokkalaiset (vapaaehtoinen) + Havurastin/Myyrastin työntekijöitä
- Mannerheimin Lastensuojeluliitto (1 työpaja): avoin MLL:n työntekijöille ja vapaaehtoistyötä tekeville nuorille
- Pääkaupunkiseudun kirjastot (1 työpaja): avoin kirjastojen työntekijöille
Edellämainittujen toimien kautta syntyi uusia toimintamalleja, jotka edelleen kehittyessään edistivät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä koulutus- ja työelämäorganisaatioissa.
...
Digitarinaprojektissa järjestettiin koulutuksia/työpajoja seuraavasti:
- Metropolia Sosiaali- ja terveysala (2 työpajaa): avoin sosiaalialan opiskelijoille (vapaaehtoinen)
- Metropolia Kulttuurintuottajat (2 työpajaa): 1 lyhyt työpaja Tuottaja 2020-hankkeen opettajille + kahden päivän paja projektissa "opiskeleville"
- Opetusviraston Mediakeskus (1 pitkä työpaja): avoin peruskoulujen ja keskiasteen opettajille
- Novia ammattikorkeakoulu (1 työpaja): Kulttuurintuottajapuolen opettajille ja loppuvaiheen opiskelijoille
- Cobweb-projekti (1 työpaja): Hankkeen työntekijöille
- Tikkurilan lukio (1 työpaja): IB-luokkalaiset (vapaaehtoinen) + Havurastin/Myyrastin & Havukosken nuorisotalon työntekijöitä
- Mellari (1 työpaja): avoin Mellarin työntekijöille
- Pääkaupunkiseudun kirjastot (2 työpajaa): avoin kirjastojen työntekijöille
- Hyvinkää Way-projekti (1 työpaja): projektin työntekijöille ja projektiin läheisesti liittyville henkilöille
Noodista saatiin kehitettyä toimiva versio, jonka avulla nuoret kirjoittivat yhteisöllisesti dramaturgi-opettajan vetämänä näytelmän, joka sai nimekseen Free Hugs. Esityksen tuottivat näyttämölle Metropolian esittävän taiteen opiskelijat. Sekä käsikirjoitys että esitys valmistuivat aikataulussa. Molemmat saivat ensi-iltansa 26.8. Studio Pasilassa. Noodin saama huomio oli yllättävän suurta. Yksittäisiä käyttäjiä oli vuoden loppuun mennessä kirjautunut n. 800 ja kirjoittavia ryhmiä yli 150. Noodia kehitettiin loppuvuosi palautteen ja omien ehdotusten pohjalta. Kehityksessä edettiin erityisesti Noodi-yhteisön ja oppimateriaalin alueella. Julkistamisen jälkeen Noodista on esitelty erilaisissa seminaareissa, tapahtumissa sekä järjestetty pitempiä Noodin käyttöön perehdyttäviä koulutuksia. Noodi myös käännettiin sekä englanniksi että ruotsiksi.
...
2011: Projekti ei kuihtunut kokonaan viimeisten kuukausien aikana, vaan toiminta jatkui vielä kaikilla osa-alueilla. Suurin osa toimista oli jo tehty, mutta Noodin kehitys jatkui edelleen ja digitarinapajoja järjestettiin. Noodin osalta kehitystyötä tapahtui vielä itse työkalun osalta, kuin myös oppimateriaalin päivittämisessä ja yhteisö-sivuston kehittämisessä. Merkittävä toimi oli alkuvuonna 2011 toteutettu opettajien syventävä Noodi -koulutus osana Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyötä. Koulutuksen aikana syntyi neljä käsikirjoitusta, jotka esitettiin lukudraamana Kaupunginteatterin näyttelijöiden esittäminä maaliskuussa 2011. Projektin päättyessä Noodin oli kirjautunut yli 1100 henkilöä ja 230 kirjoittajaryhmää. Digitarinoita oli valmistunut projektin aikana yli 200, joista alle puolet on nähtävissä projektin sivuilla. Seuraavat työpajat pidettiin vielä 2011 alussa:
- Metropolia Kulttuuriala, Tuottaja 2020-projekti (1 työpaja): Projektiin osallistuvien kulttuurintuottajien koulutus
- Metropolia Kulttuuriala, Voimaa-projekti (1 työpaja): Voimaan koulutukseen valmentavien opintojen opiskelijoille ja opettajalle
- Sosiaalivirasto / SOCCA (1 työpaja): SOCCAn kautta tulleille sosiaalialan työntekijöille
- Roihuvuoren palvelukeskus (1 työpaja): palvelukeskuksen, nuorisotalon ja Helsingin kaupunginmuseon työntekijöille
- HUMAK (1 työpaja): HUMAKin opettajille ja loppuvaiheen opiskelijoille, eri aloilta
FLOSS-osaprojektin osalta isoin alkuvuoden työ oli uuteen Booki-alustaan siirtyminen. Koodaustyö ja oppaiden siirto uudelle alustalle vei pari kuukautta, ja uusi sivusto lanseerattiin vähän ennen projektin päättymistä. Samalla valmisteltiin Avoin mediatuotanto -oppaan painatusta sekä kehitettiin projektissa luoduista työpajoista sovelluksia uusiin yhteyksiin.
...
Mahdollisesti innovatiivisinta projektissamme oli wikin käyttö sisäisessä (ja ulkoisessa) tiedottamisessa ja projektihallinnossa. Projektin wikisivuilla Wikisivuilla on edelleenkin lähes kaikki materiaali myös ulkopuolisten nähtävissä ja kommentoitavissa. Asiakirjoja ym. voi koko projektihenkilöstö muokata sivuilla vapaasti, tämä säästi monta sähköpostiketjua ja paljon aikaa ja teki kaikki projektin toimet läpinäkyviksi kaikille. Wikipohjaisia Wikiajattelun pohjalta kehitettyjä työkaluja olivat projektissa kehitetty Noodi sekä FLOSS Manualsin booki-julkaisualusta.
...
Projektissa tuotettiin Noodi, yhteisöllinen käsikirjoitustyökalu, verkkoon kaikkien saataville suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tällaista Vastaavaa palvelua ja tuotetta ei ole ollut aikaisemmin saatavilla, ainakaan ennakkotutkimustemme perusteella. Työkalu oli suunnitteluvaiheessa wikipohjainen, mutta tästä luovuttiin eri vaihtoehtoja tarkasteltuamme. Työkalu mahdollistaa usean ihmisen samanaikaisen kirjoittamisen. Työkalun rinnalle kehitettiin oppimateriaali kirjoittamisen tueksi sekä Noodi-yhteisö -osio.
FLOSS Manuals (m-cult) käytti oppaiden tuotantoon ohjelmistokehityksestä (code sprint) sovellettua book sprint -menetelmää, jossa alaa tuntevat ihmiset kokoontuvat intensiiviseen, yhteiseen kirjoitustyöhön. Suomennoksen lisäksi tuotettiin kaksi täysin uutta opasta. Suomen FLOSS manuals -sivuilla otettiin maaliskuussa 2011 otettiin sivustolla käyttöön uusi Booki-alusta, joka oli alustan ensimmäinen kansainvälinen lokalisointi. m-cultin kehittämät työpajat sovelsivat onnistuneesti yhteisöllisen median ja avoimen lähdekoodin menetelmiä kansalaismedian tuotantoon.
...
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Päätoteuttajan T&K-tutkimus- ja kehitys(T&K) -tiimin toimesta kehitettiin tiimitoimintaa projekteissa työskenteleville. Tämä TosiPro:n nimellä kulkeva ryhmittymä kokousti noin kerran kuussa tai kahdessa ja käsitteli kaikkea projekteihin liittyvää. Varsinkin aluksi tapaamisista sai hyvin apua ja neuvoja oman projektin käynnistämiseen. Kokouksissa kävi sekä organisaation T&K-vastaava että eri projektien projektihenkilöstö. Se oli siis samalla tietynlaista vertaistukitoimintaa. TosiPro-ryhmä kirjoitti ja julkaisi myös vuoden 2010 aikana oman Metropolian sisäisen projektikäsikirjan, josta on hyötyä kaikille talon uusille projektityöntekijöille.
Digitarinaosaprojektissa otettiin käyttöön palautelomakkeet työpajojen arviointiin. Menetelmän voimaannuttavaa vaikutusta ja hyödyllisyyttä pyrittiin mittaamaan lomakkeilla. Aluksi käytössä oli pelkästään loppupalaute, mutta syksyllä 2009 otettiin käyttöön myös alkupalaute, joka osoittautui hyödylliseksi. Näin näemme näimme jo etukäteen millaisia odotuksia osallistujilla oli työpajalta. Alkupalautteesta selvisi myös motivaatio; esim. yhdessä työpajassa uudelle ryhmälle alkubriiffaus oli aivan vääränlaista, mikä selvisi alkupalautteesta. Näin ollen pystyimme vielä työpajan aikana muuttamaan näkökulmaa ja lähestymistapaa, jolloin loppupalaute olikin positiivisempaa kuin mitä alkupalautteen perusteella olisi voinut olettaa. Seuraavalle saman tahon ryhmälle muutimme myös alkubriiffausta ja tämän ryhmän alkupalautekin oli aivan päinvastaista kuin ensimmäisen.
...
Projektin sisäisessä ja aika pitkään ulkoisessakin tiedottamisessa käytettiin päätoteuttajan omaa wikisivuawikialustaa, johon luotiin projektille oma sivuomat sivut. Wiki oli alustana erittäin helppokäyttöinen, kuka tahansa projektihenkilöstöstä voi muokata muistioita, tiedotteita ym. eikä niitä tarvitse lähetellä erikseen sähköpostilla kaikille. Sivuilla lähes kaikki projektin paperit dokumentit olivat kaikkien, myös ulkopuolisten nähtävillä. Ainoastaan jotkut arkaluontoiset asiat (palkkaukset ym.) oli suojattu, joten vain tietty rajattu käyttäjäkunta pääsi katsomaan niitä. Toiminta oli siis hyvin avointa ja wikin käyttö säästi aikaa.
M-cult otti käyttöön uuden tavan kääntää opaskirjoja suomeksi. Maailmalla avoimen lähdekoodien ohjelmien oppaiden kääntämisessä käytetty vapaaehtoismenetelmä rantautui nyt myös Suomeen. Tarkoitus oli kasata yhteen joukko asiasta kiinnostuneita ihmisiä, jotka sulkeutuivat tietyksi aikaa johonkin paikkaan, jossa käännöstyö tehtiin jakamalla kullekin oma osansa käännettävästä tekstistä. Ryhmä ei saanut työstä palkkaa, mutta ruokailu järjestettiin "talon" puolesta ja nimet tulivat näkyviin käännökseen.
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
Kirjapyrähdyksissä joukko asiaa tuntevia ihmisiä sulkeutui tietyksi aikaa intensiiviseen yhteistyöhön oppaan kirjoittamiseksi. Toinen hyvä käytäntö oli avoin media -työpajoissa kehitetty matalan kynnyksen tuotantomalli.
HKT sovelsi menestyksekkäästi Noodia omaan yleisötyötoimintaansa. Peruskoulun ja lukion oppilaat kirjoittivat Noodilla äidinkielen opettajien johdolla näytelmiä, jotka ammattinäyttelijät esittivät lukudraamana teatterin näyttämöllä.
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
Hyviä käytäntöjä ei ole ollut ensisijaisesti tarkoitus levittää eteenpäin vaan parantaa niillä projektin laatua ja kehittää toimintaa. Vuonna 2011 projektipäällikkö sai kuitenkin "myytyä" wikin käyttöidean Sykselle (Suomen ympäristökasvatuksen seura) toimiston ja hallituksen käyttöön. WikinEtenkin projektin loppuvaiheessa on rakennettu pohjaa hyvien käytäntöjen levittämiselle.
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
...
Kaikki fyysiset tuotokset ovat pysyviä ja jäävät verkkoon kaikkien käyttöön, kuten Noodi ja FLOSS manualsin suomenkielinen sivusto. Näiden ylläpidosta vastaavat Metropolia ja HKT (Noodi) ja m-cult (FLOSS manuals). Noodia tuskin olennaisesti kehitetään eteenpäin projektin jälkeen, mutta sivuston ylläpito ja toimivuus varmistetaan. Noodia tullaan käyttämään jatkossakin sekä Metropoliassa opetustarkoitukseen että HKT:ssa yleisötyössä. HKT laajentaa Noodin käyttöä omien kansainvälisten kontaktiensa kautta. Monipuolisuutensa vuoksi Noodi soveltuu myös muuhun kuin kirjoitustarkoitukseen, esim. pelkän oppimateriaalin hyödyntäminen. FLOSS manuals -sivuston kehitys jää m-cultin vastuulle. Opaskirjasto päivittyy jatkossa sekä m-cultin että muiden asiasta innostuneiden tahojen toimesta. Työpajoista tulee osa m-cultin ja yhteistyökumppaneiden säännöllistä toimintaa (osana mm. Stadi.TV-yhteisömediakoulutusta) ja niitä myös kehitetään eteenpäin kysyntäpohjaisesti. Tärkeää tulosten kestävyyden kannalta on myös m-cultin oman toimintakulttuurin muutos open source -pohjaiseksi. Molemmat sivustot (FLOSS ja Noodi) ovat täysin avoimesti ja ilmaiseksi kenen tahansa kiinnostuneen hyödynnettävissä. Merkittäviä Noodin ja FLOSS manualsin käytön levittäjiä ovat projektin aikana koulutetut henkilöt, mm. opettajat ja opiskelijat.
Digitarinamenetelmä jää henkiin koulutettujen kouluttajien kautta: nämä voivat joko opettaa menetelmää muille ja/tai käyttää sitä itse työssään. Jotkut tahot ovat jo omaksuneet digitarinoiden teon osaksi omaa ammatillista toimintaansa, osalla sopivan käyttötarkoituksen löytäminen saattaa kestää kauemmin. Myös itse digitarinatyöpaja oli toimiva kahden päivän kokonaisuus, joka kehittyi projektin aikana palautetietoa hyödyntäen. Näin ollen osaprojektista vastannut projektipäällikkö voi jatkossakin tarjota työpajoja halukkaille tilaajille. Kyselyitä tästä on jo ollut.
...
2011: Projekti ei kuihtunut kokonaan viimeisten kuukausien aikana, vaan toiminta jatkui vielä kaikilla osa-alueilla. Suurin osa toimista oli jo tehty, mutta Noodin kehitys jatkui edelleen ja digitarinapajoja järjestettiin. Noodin osalta kehitystyötä tapahtui vielä itse työkalun osalta, kuin myös oppimateriaalin päivittämisessä ja yhteisö-sivuston kehittämisessä. Merkittävä toimi oli alkuvuonna 2011 toteutettu opettajien syventävä Noodi -koulutus osana Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyötä. Koulutuksen aikana syntyi neljä käsikirjoitusta, jotka esitettiin lukudraamana Kaupunginteatterin näyttelijöiden esittäminä maaliskuussa 2011. Projektin päättyessä Noodin oli kirjautunut yli 1100 henkilöä ja 230 kirjoittajaryhmää. Digitarinoita oli valmistunut projektin aikana yli 200, joista alle puolet on nähtävissä projektin sivuilla. Seuraavat työpajat pidettiin vielä 2011 alussa:
- Metropolia Kulttuuriala, Voimaa-projekti (1 työpaja): Voimaan koulutukseen valmentavien opintojen opiskelijoille ja opettajalle
- Sosiaalivirasto / SOCCA (1 työpaja): SOCCAn kautta tulleille sosiaalialan työntekijöille
- Roihuvuoren palvelukeskus (1 työpaja): palvelukeskuksen, nuorisotalon ja Helsingin kaupunginmuseon työntekijöille
- HUMAK (1 työpaja): HUMAKin opettajille ja loppuvaiheen opiskelijoille, eri aloilta
FLOSS-osaprojektin osalta isoin alkuvuoden työ oli uuteen Booki-alustaan siirtyminen. Koodaustyö vei pari kuukautta, ja uusi sivusto saatiin lanseerattua vähän ennen projektin päättymistä.
...
Projektin tuloksia hyödynnettiin koko projektin ajan, sitä mukaa kun uutta käyttökelpoista materiaalia syntyi. Sekä digitarinamenetelmästä että Noodista valmistuivat myös opinnäytetyöt, jotka ovat projektin sivuilta luettavissa.
YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA
Medios-hakemuksessa todetaan, että "hankkeen tavoitteena on kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien
viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä media-, kulttuuri-, kirjasto-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa." Konkreettisina tavoitteina oli kehittää yhteisöllisen median menetelmiä ja työkaluja ja edistää näiden käyttöä edellämainituilla aloilla.
1.12.2008-31.3.2011 aikana projektissa luotiin verkkoon yhteisöllinen käsikirjoitustyökalu Noodi, lokalisoitiin kansainvälisen FLOSS Manualsin avoimen lähdekoodin ohjelmien opaskirjasto Suomeen sekä kehitettiin digitarina-menetelmää ja laajennettiin sen käyttäjäkuntaa.
Noodi-osaprojektissa olivat mukana päätoteuttaja Metropolian lisäksi Helsingin Kaupunginteatteri (HKT). Loppuvuodesta 2009 Noodista saatiin kehitettyä toimiva versio, jonka avulla tehtävään rekrytoitu ryhmä nuoria kirjoitti yhteisöllisesti dramaturgiopettajan vetämänä näytelmän, joka sai nimekseen Free Hugs. Esityksen tuottivat näyttämölle Metropolian esittävän taiteen opiskelijat. Molemmat saivat ensi-iltansa 26.8.2010 HKT:n Studio Pasilassa. Noodi on nyt verkossa kaikkien käytettävissä ilmaiseksi osoitteessa http://noodi.metropolia.fi.
FLOSS Manuals -osaprojektista vastasi Mediakulttuuriyhdistys m-cult. Osaprojektissa avattiin suomenkieliset sivut osoitteeseen http://fi.flossmanuals.net ja sivustolle lisättiin suomennettuja oppaita n.30 kpl. Projektin aikana kehitettiin ja järjestettiin avoimen lähdekoodin ohjelmiin perustuvia työpajoja, kuten kansalaisreportteripaja ja lasten animaatiopaja. Työpajatoiminnan pohjalta luotiin myös oma Avoin mediatuotanto -opas. Opaskirjasto on wiki, joten kuka vaan voi käydä päivittämässä oppaita.
Metropolian vastuulla oli digitarina-osaprojekti. Näitä muutaman minuutin, still-kuviin perustuvia videoita on alun perin käytetty omien tarinoiden kertomiseen. Tällä idealla menetelmää vietiinkin sosiaalialalle, johon se käy hyvin esim. voimaantumisen välineeksi. Tämän lisäksi ideaa kehitettiin vielä pidemmälle: digitarinoita voi käyttää myös opettamisen ja oppimisen välineenä kouluissa ja koulutuksessa, sen avulla voi luoda tulevaisuuskuvia tai sillä voi markkinoida erilaisia tapahtumia, kirjoja tms. Projektin aikana järjestettiin yli 20 työpajaa ja valmiita digitarinoita valmistui noin 200. Osa näistä on nähtävillä projektin sivuilla http://medios.metropolia.fi.