...
Julie Uldam (London School of Economics): Contesting the depoliticisation of climate change: activism and the mediation opportunity structure
Keskeisenä teemana on ilmastonmuutos, epäpolitisoituminen ja aktivismi.
Aloittaa taustoittamalla Kööpenhaminen ilmastokokouksesta, jossa aktivismi oli todella merkittävää. Lontoossa puolestaan lähes olematonta viime vuonna. Emmeline Pankhurst (1911) väittää , että nykypäivän politiikan arvokkain argumentti on väittää ja sanoa lasikattojen romahtamisesta ( tarkoitta siis ettei enää ole tarvetta aktivismiin)
Poinntina kai tässä on se, että ilmastonmuutosaktivismi on saatu kuihtumaan, koska ainakin puheissa myös politiikot ovat samalla kannalla kuin aktivistit.
Stefania Milan (University of Toronto): Cloud Protesting. How is protest changing in times of social media
Taas puhutaan tosi hiljaa. Tää tila on älytön ja täällä ei mitään äänentoistoa
Haluaa tuoda esille pilviprotestoinnin piirteitä ja sitä miten se vaikuttaa kollektiiviseen identiteettiin ja identifioitumiseen ja voisiko tällaisia ilmioita olla ilman sosiaalista mediaa.
Pilbvemn märitelömä "kuviteltu online tila", jonne talletetaan resursseja. Resurssit ovat mausteita mobilisoinnissa (koleektiivinen identiteetti, tarinat, know-how, asiantuntijuus) ja nämä resurssit tulevat kesteettömiksi kaikkien käyttöön.
Pilvi metaforana. vaiheet - sosiaaliisten kliikeekiden organisointi 60-luvulla, verkostoitumisvaihe 90-luvulla ja henkilökohtaisten verkosteojen luominen 200x eteenpäin.
Kollektiivinen identieteetti on aina "me" ja "ne" - jakoa. Sosiaalisen median kautta tuota identitettia voidaan rakentaa varsin tehokkaasti. Sosiaalinen media on luonteeltään välittäjänä toimija, sillä sen kautta monet toimenpiteet voidaan tehdä tosi nopeasti ja pilvi on meidän akikkien jokapäiväisessä teknologiassa hyödynnettäväissä.
Olis mielenkiintoinen esitys, jos kuuluvuus olis ollut parempi. Täytynee kaivaan esiin hänen presiksensä
Marco Bräuer, Jens Wolling (Ilmenau University of Technology): Voices and noises from the periphery: rural protest in Germany
Casena on maaseudun protesti voimalinjojen lisärakentamista vastaan. Toteutettu kyselytutkimuksena, jonka olennaiset kysymykset esittelee ja perustelee. Yhtenä keskeisenä asiana oli myös selvittää josko protestiryhmät maaseudulla toimivat itseohjautuvasti vai johdetaanko heitä keskuksesta (esim. Greenpeace).
Oli rakentanut tutkimukseensa ns. Tentative- mallin eli jonkinlaisen hypoteesin, joka oli mallinnettu. Tutkimus tehtiin Thuringenissa
Keskeisiä huomioita mm
- - paikallisilla protestiryhmisllä niin moniarvoiset ja - puoliset vaatimukset, että usein ristiriidassa keskenään
- - jokaisessa ryhmässä katalyyttihenkilö ja protestin kanavoija
- - toimijoilla voimakas informaali verkosto
- - radikaalisuuden asteesta ei päästy yhteisymmärrykseen
Hyviä huomioita vielä lisää ja tässä paerissa paljon perehdyttävää
Paneeli (kysymyksiä ja vastauksia)
Sessio eteni vauhdilla ja lopuksi presentoijat asettuivat paneeliksi ksymys-vastaus -keskusteluun yleisön kanssa
Keskustelussa nousi esiin mm. se kuinka pitkälle Saksan maaseudulla tehdystä protestoinnista voidaan vetää johtopäätöksiä kaupungeissa järjestettävään toimintaa eli onko niillä yhteneväisyyksiä toimintatavoissa
Käytiin pitkä keskustelu termeistä politisointi ja depolitisointi, ilman selkeää lopputulemaa
| Include Page | ||||
|---|---|---|---|---|
|