Micro/Macro Readings Yksinkertainen on pahasta ja tylsää. Monimutkainen on ehkä väärä sana, mutta monitahoinen ja tiheä informaatiografiikka on miellyttävämpi ja kiinnostavampi. Liian pelkistetty saattaa herättää kysymyksiä, kuten "mitä on jätetty pois" tai "onko tuo kaikki mitä he tietävät". Ehkä, mutta en tuota ihan pureksimattakaan niele. Toisaalta taas vertaus typographiaan oli järkeenkäyvämpi. Se mitä modernistit typografistit julistivat, että yksinkertainen kirjasin on helpommin luettavissa (en ole ihan varma julistetaanko sitä edelleen, tuskin). Kuten kirjassakin mainitaan, että ihminen ei lue kirjainta vaan sanan ja jos kirjaimet ovat liian samankaltaisia toistensa kanssa kuten groteskin versaalit (sama leveys, korkeus ja viivan paksuus) on lukeminen hankalaa ja hidasta. Mitä enemmän on eroavaisuuksia, eli mitä monitahoisempi kirjasin on sitä helpommin se hahmotetaan. Antiikvaa sen olla pitää. |