Kevään 2012 toiminta ja aikataulut
- HSPACE 2012 - aikataulu
- Lainattavat tarvikkeet
- Facebook-ryhmä (laita kutsu jäsenyydestä)
- Aloituspäivän esitykset ja materiaalit
- Ensimmäiset yksityisen tilan demot
- Ensimmäiset julkisen tilan demot
- Protojen havainnointi ja jatkokehitys (tehtävän palautus alasivulle)
- Designthinking bootcamp
- Lopulliset ryhmät
Valmiit konseptit
Kevään 2011 toiminta ja aikataulut
- Ryhmien projektisivut ja mikropäiväkirjat
- Kevään 2011 teemat
- Tehtävät opiskelijoille ennen 4.3.2011
- Linkkejä - tulevaisuuden opetustilat ja pedagogiikka
- 18.2. starttipäivä - Maijan slidet, Reettan slidet (ks. loput Reettan materiaalit starttipäivän ohjelmasta
- Aikataulut kevät 2011
- Projektiperjantaiden rakenne
Materiaalit
Hankehallinto
Muuta
| Widget Connector | ||
|---|---|---|
|
Muuta
- DISPLAX, http://www.displax.com/index.php
- Tulevaisuuden opetustiloja pohditaan Utalla: http://www.uta.fi/tietohallinto/strategia/tvtope/valmistelu/tilat/index.html
Hankehakemus Helsingin kaupungin innovaatiorahastolle
Hakija: Metropolia ammattikorkeakoulu
Hankkeen nimi: HSPACE - Hybriditilat tulevaisuuden kouluissa
Haettava määräraha vuodelle 2010: 38 200 €
Kokonaisuudessaan haettava määräraha vuosille 2010-2012: 194 400 € (ks. vuosittainen jakauma projektisuunnitelmasta)
Tavoitteet ja perustelut:
tähän pitäis saada tehdä tiivistemä
Liitteet: Projektisuunnitelma, aiesopimukset.
Helsingissä 25.3.2010
Riitta Konkola
rehtori
Metropolia ammattikorkeakoulu
*****
Projektisuunnitelma: HSPACE - Hybriditilat tulevaisuuden kouluissa
Taustaa
Metropolia Ammmattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan alan klusteri on jo useammassa hankkeessa tehnyt tuloksellista yhteistyötä Helsingin kaupungin toimijoiden kanssa tunnistamalla ja kehittämällä kaupungille strategisesti tärkeitä kohteita. Esimerkiksi AMP-, edu.parvi- ja Urbaani luovuus -hankkeet sekä EAKR rahoituksella käynnissä olevat Kulttuurisilta ja Kansalaisnavigointia metropolissa -hankkeet ovat mahdollistaneet rikkaan kehittämisyhteistyön ja vuoropuhelun Metropolian ja pääkaupunkiseudun eri toimijoiden välillä.
Tutkimus- ja kehitystoiminta on Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterissa ennen kaikkea kehittävää hanketoimintaa. Peruslähtökohtana on näkemys siitä, että yhteiskunnan luovuuspotentiaalin ja innovaatiohakuisuuden vahvistamisessa kulttuuri- ja taidealoilla tulee olemaan yhä keskeisempi rooli. Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterissa koulutetaan taiteilijoiden ohella kulttuuri-, media-, musiikki- ja elokuvatuottajia, digitaalisiin ja perinteisiin medioihin keskittyneitä viestijöitä ja muotoilun ja vaatebisneksen ammattilaisia. Luovuus käsitetään klusterissa sosiaalisena ilmiönä, jolle ammattikorkeakoulun kulttuurialan toimijoista koostuva monialainen koulutusohjelmien kokonaisuus luo toimintakentän.
Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterin kehittävässä hanketoiminnassa on jo usean vuoden ajan kokeiltu ja kehitetty uusia sosio-teknisiä ratkaisuja yhteistoiminnalle. Tavoitteena on ollut luoda innostavia ja avoimia työskentely-ympäristöjä, jotka mahdollisvat luottamukseen perustuvan yhteistoiminnan. Kehittävän hanketoiminnan ytimessä on ollut koulutusorganisaation ymmärtäminen tietointensiivisen työn organisaationa, jonka toimintamalleja tulisi uudistaa paremmin tietointensiivistä työtä ja oppimista tukevaksi. Aiemmat kehittämisprojektit ovat tarkastelleet tietointensiivisen työn muutosta erityisesti sosiaalisen median ja digitaalisen ulottuvuuden hyödyntämisen näkökulmasta. Tämä on tehnyt näkyväksi myös fyysisen ja aidon kohtaamisen merkityksellisyyden yhteisöllisyyden ja tiedon yhteisomistajuuden syntymisessä. Toisin sanoen digitaalinen toiminta vaatii avukseen ja vastapainokseen fyysistä tilaa ja satunnaisia kohtaamisia. Yhteistoiminnallisuuden kehittäminen koulutusorganisaatioissa vaatiikin digitaalisten toimintamallien kehittämisen ja käyttöönoton lisäksi erityistä huomiota tietointensiivisen työn ja oppimisen tilasuunnitteluun.
Kouluorganisaatioilla on yksityistä sektoria pienemmät mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa kokeilemalla ja kehittämällä erilaisia tilaratkaisuja. Tämän vuoksi tilojen mahdollisuuksiin perustuva kehitystoiminta jää usein pintapuoliseksi (esimerkiksi olemassa olevien kalusteiden järjestyksen muuttamiseksi). Kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen on harvemmin resursseja. Tämän johdosta koulutusorganisaatiot eivät kykene uudistamaan toimitilojaan muuttuvien tarpeidensa mukaisiksi.
Tekniikkaa ja sovelluksia, joilla jäljitellään perinteisiä toimintamalleja on jo olemassa. Tällaiset mallit ovat kuitenkin kankeita ja tuskin muuttavat totuttuja toimintamalleja tai antavat opetukseen uutta sisältöä, koska yleensä esimerkiksi vanha liitutaulu on luotettavampi ja tutumpi käyttää kuin digitaalinen versionsa.
Suomi on ollut perinteisesti niin opetuksen kuin teknisen infrastruktuurin tasonsa puolesta edelläkävijämaa. Sellaisten sovellusten, jotka mahdollistavat olemassa olevan huipputekniikan hyödyntämisen opetuksessa, luomisessa ja kehittelyssä suomalaiset taas ovat jääneet jälkeen tämän hetkisestä globaalista kärkitasosta. Huomattavaa on myös se, että tekniikan ja laitteiden trivialisoituminen ja vakiintuminen kotikäytössä on luonut tilanteen, jossa koulun opetusympäristön tekninen taso ei aina vastaa yhteiskunnallista yleistä tasoa. Tästä syystä uusien oppimisympäristöjen soveltaminen tämän hetkisellä varustuksella voi olla käytännössä jokseenkin mahdotonta.
Kouluissa on pääsääntöisesti nopeat tietoliikenneyhteydet, jotkamahdollistavat reaaliaikaisen toiminnan verkossa. Tukeutuen nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin perustuviin sovelluksiin voidaan opiskelumotivaatiota rakentaa ja tukea sekä parantaa kouluviihtyvyyttä.
HSPACE pyrkii etsimään ratkaisua tämän ongelmakentän ratkaisemiseksi. Hanke tutkii tulevaisuuden laite-, ohjelmisto ja tilaratkaisuja, jotka olisivat hyödynnettävissä suhteellisen huokeasti laajemminkin kouluorganisaatioissa.
Hankeidea
HSPACE-hankkeen lähtöajatuksena on, että tulevaisuudessa oppiminen ja koulutusorganisaatioiden toiminta on lähtökohtaisesti avointa ja yhteistoiminnallisuuteen pohjautuvaa. Tässä hankkeessa yhteistoiminnallisuudella viitataan Paul Adlerin ja Charles Heckscherin määritelmään yhteistoiminallisesta yhteisöstä (Adler & Heckscher (2006): Towards Collaborative Community), jonka he näkevät tulevaisuuden tietointensiivisen organisaation toimintamallina. Yhteistoiminnallisessa yhteisössä jokainen yksilö toimii kohti yhteistä päämäärää itse parhaaksi katsominsa keinoin. Ihmiset hakeutuvat sellasiin ryhmiin ja yhteistyöhön, jonka he katsovat kulloinkin tarkoituksenmukaisimmaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyö perustuu itseorganisoituvalle, luottamukseen perustuvalle yhdessä toimimiselle, jonka muodot ja mallit elävät koko ajan. Tietointensiivisessä työssä tällainen organisoitumismalli luo aivan uudentyyppisiä haasteita tilasuunnittelulle. Tarvitaan tiloja, joita voidaan helposti muokata erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tavoitteena on luoda tiloja, joissa toisaalta erilaiset ihmiset (osin sattumanvarainenkin) voivat kohdata ja toisaalta tietointensiivisen työn vaatima keskittyminen on mahdollista. Koska koulutusorganisaatiot toimivat useassa eri maantieteellisessä paikassa, on myös näiden eri tilojen yhdistäminen erilaisten digitaalisten sovellusten avulla tärkeä kokeilukenttä. HSPACE-hankkeen testitiloissa on myös tarkoitus luoda luonteva yhteys fyysisen tilan ja netissä toimivien yhteiskirjoituspalveluiden ja muun yhteiseen tiedonrakentamiseen liittyvien apuvälineiden kanssa.
Tietoliikenneyhteyksien nopeutuminen mahdollistaa jo nyt reaaliaikaisen liikkuvan kuvan ja äänen siirron verkossa. Nopeilla yhteyksillä voidaan jo siirtää interaktiivisia sisältöjä reaaliajassa. Nämä mahdollistavat esimerkiksi osallistumisen opetustilanteeseen sijainnista riippumatta. HSPACE tutkii, suunnittelee ja toteuttaa yksilö- ja yhteistoiminnallisia oppimistilamalleja. Hankkeessa keskitytään tulevaisuuden koulutusorganisaation käyttöön soveltuviin ja helposti eri käyttötarkoituksiin muokattaviin työtiloihin ja välineisiin. Hankkeessa toteutettavissa pilottitiloissa kokeillaan erilaisten päällekkäisten toiminnallisuuksien yhdistämistä samassa fyysisessä tilassa. Tiloissa kokeillaan muun muassa maantieteellisesti hajautetun yhteistyön helppokäyttöistä upottamista osaksi fyysistä tilaa (so. digitaalinen todellisuuskerros osana fyysistä todellisuutta). Hankkeessa luodaan avoimeen toimintamalliin soveltuvia tiloja ja testataan, opitaan ja jatkokehitetään niiden toimivuutta, muokattavuutta ja kestävyyttä osana alati muuttuvaa tietointensiivistä opetus-, oppimis-, tutkimus- ja kehitystoimintaa. HSPACE pyrkii käytännöllisiin ja kohtuuhintaisiin ratkaisuihin ja näin monipuolistamaan koulutusorganisaatioden toimintaa. Vaikka erilaista monityötilakehittelyä on tehty paljon yritysmaailmassa on varsinainen implementointi koulutusmaailmassa jäänyt pieneksi. Tämän hankkeen tavoitteena on löytää koulutusorganisaatioille toimivia tulevaisuuden hybriditilaratkaisuja.
Hanketoimijoiden tiloissa (Vuosaaren peruskoulussa ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa) valitaan hankkeen teemaan soveltuva tila, jonka toiminnallisuutta kehitellään yhdessä tilan käyttäjien kanssa. Hankkeessa luodaan useita yhteistoiminnalliselle koulutusorganisaatiolle sopivia toimintakonsepteja. Osaa näistä testataan alustavissa toimintakokeiluissa, joissa niiden toiminnallisuudesta ja toimivuudesta kerätään käytännön tietoa. Tarkoituksena on jalostaa tilakonsepteja iteroiden eli perustamalla kehittämistoiminta kokeilujen, analysoinnin ja jatkojalostamisen alati pyörivälle hermeneuttiselle kehälle. HSPACE-hankkeen pääkehitysmetodina on kokeilemalla oppien. Tämä metodi perustuu Fail Quikly -ajatteluun eli nopeaa, pienimuotoisesta toiminnasta käynnistyvään kokeilemiseen, jossaa ei pelätä epäonnistumista. Kehittely etenee ja saa voimansa siitä, että erilaiset käytännön ongelmat tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollisimman pienen mittakaavan kokeiluissa.
Lähtökohtia Vuosaaren peruskoulun tilasuunnitteluun
Vuosaaressa käydyn keskustelun perusteella tunnistettiin kolme pääkohtaa, joiden kehittäminen tuntuu luontevalta tavalta aloittaa toiminta:
1. Luokkatilojen ja perusopetustoiminnan tukeminen sekä kehittäminen. Esimerkiksi englannin kielen tunti voidaan pitää yhdessä reaaliaikaisesti toisaalla englantia opiskelevan ryhmän kanssa. Opetuskokonaisuuden voivat opettaja suunnitella halunsa mukaan yhteistyönä.
2. Läheisten alakoulujen ja Vuosaaren yläasteen yhteistoiminnan kehittäminen. Esimerkiksi luodaan yhteys kahden toisistaan erillään olevan koulurakennuksen välille (esim. ruokala ja aulatilat) , jolloin voidaan tutustuttaa ja sitouttaa oppilaita.
3. Häiriökäyttäytymisen vähentäminen välituntitoimintaa kehittämällä. Esimerkiksi luodaan kiinnostavia interaktiivisia sisältöjä (vrt. peli), jotka samalla myös kehittävät motoriikkaa ja kognitiivisia kykyjä.
Lähtökohtia Metropolia Ammattikorkeakoulun tilasuunnitteluun
"Moni asia onnistuisi paremmin kun oltaisiin kasvotusten, mutta siirtymisiin menee paljon aikaa eikä yhteisiä aikoja ole helppo järjestää". Metropolian tapauksessa HSPACE tarjoaa/luo uudenlaisen tavan käsitellä arkisia asioita. Metropolia on levinnyt laajalle pääkaupunkiseudulla ja jakautunut moneen maantieteellisesti hajautuneeseen toimipisteeseen. Eri koulutusklusterien ja koulutusohjelmien tekemiset eivät ole tuttuja toisilleen. Kuitenkin viimeistään koulusta valmistumisen jälkeen työelämässä pitää olla monialaisia kontakteja ja monialaista osaamista. Metropoliassa olisi tarvetta mahdollisuudelle kohdata naamakkain ilman maantieteellistä siirtymistä. Tällaisesta toimintakonseptista ollaan HSPACE:n sisällä keskusteltu nimikkeellä "puhelinkoppi". Puhelinkoppi on paremminkin ovi yhteiseen tilaan, jossa voidaan kohdata. Tila, välineet ja taustalla olevat ohjelmistot mahdollistavat monitasoisen kommunikoinnin ja yhteistyön.
Rauhoittumista, teeseremoniaa ja yhteistä hyvää oloa. Tilan ja ympäristön mahdollisuuksien näkeminen on tilaa käyttäville hankalaa -aistit turtuvat nopesti emmekä enää noteeraa meita aiemmin häirinneitä tekijöitä. HSPACE voisi olla tiivistettynä verrattavissa raikkaaseen tuulen vireeseen, joka tuo uudenlaisia toimintamalleja ja mahdollisuuksia rakentaa uusia malleja toimia yhteisöllisesti. Yhdessäolo -yhteisten hetkien jakaminen ja toisten ymmärtäminen ovat avaintekijöitä ihmistenvälisessä toiminnassa. Esimerkiksi yksilöliikuntaharjoitteessa on tärkeää ohjaajan ja muiden osallistujien vuorovaikutus suoritukseen, tämän kaltaisia vuorovaikutusmalleja voitaisiin rakentaa HSPACE:n ääni ja kuvamaailmojen jakamisen avulla.
Digitaalinen infotaulu. Mitä, missä ja milloin? Tiedon jakaminen oikeaan aikaan ja paikkaan on keskeistä, tässä suhteessa Hybriditilamalli toimii välittäjänä. Metropolian toimijat voisivat kertoa omasta tekemisetään ja osaamisestaan sekä hakea yhteistyökumppaneita.
"Tiedon kaivo". "Tiedon kaivo" on myös mielenkiintoinen käsite joka voisi mahdollistaa tiedon tarkastelun aikajanalla sekä asiayhteyksistä(semanttisesti). HPSACE:ssa voisi tietoa kaataa virtuaaliseen kaivoon joka järjestäisi asiayhteyksien pohjalta esimerkiksi samoista aiheista kiinnostuneet ihmiset yhteisten asioiden äärelle. Esimerkiksi innovaatioden jakamisen ja jatkokehittelyn pohjalta realisoituisi oikeita hankkeita luontaisesti samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten välille.
Hankkeen tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on:
- luoda yhteistoiminnallisen koulutusorganisaation toimintakonsepteja
- konseptoida tilaratkaisuja, jotka ovat laajasti ja suhteellisen huokeasti hyödynnettävissä laajemminkin koulutusorganisaatioissa
- luoda käytännön tietoa monikäyttötilojen ja niiden osien toimivuudesta alustavissa toimintakokeiluissa
- luoda muokattava, toimiva, viihtyisä ja kestävä yhteistoiminnallinen tila Vuosaaren yläasteelle ja Metropolia Ammattikorkeakouluun
- luoda tietoa ja ymmärrystä eri koulutusasteiden toiminnan eroista ja yhtäläisyyksistä suhteessa tulevisuuden tilasuunnitteluun
Hankkeen lopputuloksia on tarkoitus esitellä vuonna 2012 osana Maailman design-pääkaupunki ohjelmaa.
HSPACE:n mahdollisuudet 2012:
- pystyy toimimaan digiaalisena päivitettävänä ja ylläpidettävänä näyteikkunana. Näyteikkunan mahdolliset interaktiiviset toiminnot antavat mahdollisuuden tarjota näyteikkunaa tarkastelevalle taholle ja lokaatiolle räätälöityjä sisältöjä. Tässä voisi olla hyvä mahdollisuus saada esimerkiksi Microsoft Windows sponsoriksi(sponsoroivat jo Design Week-tapahtumaa)
- toimia autenttisena, realiaikaisena näkymän tarjoajana sekä yhdistäjänä designpääkaupungin ja valittujen lokaatioiden välillä. Avajaistilaisuuksista ja tapahtumista saataisiin yhtäaikaisia tapahtumia valituissa lokaatioissa
- syventää ja reaaliaikasistaa yhteistyötä. Maailman design-pääkaupunki valinnan kautta monet tahot haluavat tehdä yhteistyötä, tällaisia tahoja on jo alustavasti ilmoittautunut muun muassa Hollannin Eindhoven ja Ranskan St. Etienne
- HSPACE:n interaktiivisten toimintojen käyttö opetukseen liityvissä tehtävissä luo mahdollisuuden uusiin pedagokisten metodeiden kehittämiseen. 2012 tapahtumavuosi on erinomainen kanava kertoa Suomen osaamisesta sovellus- ja toimintaympäristökehittäjänä
Hanketoimijat
Metropolia Ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuvat muotoilun (teollinen muotoilu, sisustussuunnittelu) ja viestinnän (digitaalinen viestintä) koulutusohjelmat. Muotoilun koulutusohjelman vahvuuksia ovat Design for All-ajattelu, ergonomia-, käytettävyys- ja materiaaliosaaminen sekä hahmo-, testaus- ja nollasarjamallit. Metropolian digitaalisen viestinnän tutkimus- ja kehitystyön painopisteitä ovat maantieteellisesti hajautettu yhteistoiminnallisuus, sosiaalisen median soveltava käyttö sekä digitaalisen ja fyysisen ulottuvuuden yhteiskäyttömallit.
Hanke integroidaan Metropoliassa muotoilun ja digitaalisen viestinnän koulutusohjelmien opetukseen. Niin Vuosaaren peruskoulussa kuin myös Metropoliassa opiskelijat, opettajat ja hanketoimijat toimivat yhdessä tilojen käyttökohderyhmien kanssa. Hankkeen aikana muodostetaan useita koostumukseltaan aina tarkoituksenmukaisia kehitystiimejä, joiden toimintaan osallistuvat kaikki edellä mainitut osapuolet. Kehitystiimit konseptoivat, toteuttavat ja analysoivat tehtyjä tila- ja toimintaratkaisuja nopealla syklillä ja pyrkivät jakamaan saavuttamansa tiedot, taidot ja oivallukset kaikkien muiden kehitystiimien kesken.
Metropolian keskeiset toimijat:
- Anna-Maria Vilkuna, kuttuurin ja luovan alan kehityspäällikkö
- Mika Ihanus, teollinen muotoilu
- Pasi Pänkäläinen, sisustusuunnittelu
- Maarika Kortelainen, kuraattori
- Juhana Kokkonen, digitaalinen viestintä
Yhteistyökumppanina hankkeessa on Vuosaaren yläaste, jonka perusparannustyö ajoittuu hankkeen ajalle. Hankkeen suunnitteluvaiheessa ollaan oltu myös yhteydessä Opetusviraston Tila- ja hankintapalveluihin, jonka toimijat suhtautuivat hankkeeseen postitiivisesti. Hanke voidaan siis toteuttaa yhteistyössä perusparannustyön kanssa.
Vuosaaren peruskoulun keskeiset toimijat:
- Janne Kettunen, titteli
- Olli-Pekka Autere, titteli
- Ritva Lappalainen, titteli pitää varmistaa mitä organisaatiota edustaa
Hankkeen muut toimijat:
- Marketta Savelainen, Helsingin kaupungin opetusviraston tila- ja hankintapalvelut ?
- Pekka Talonpoika, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus ?
Hankkeen käynnistymisen jälkeen on tarkoitus neuvotella ja luoda yhteistyösuhteita erilaisiin toimijoihin pääkaupunkiseudulla, mutta myös kansainvälisesti. Ohessa lista mahdollisista esimerkkiyhteistyökumppaneista:
- VTT, näyttö ja tunnistustekniikat
- Exiformat Oy, Timo Koho, näyttö ja tunnistustekniikat, sovellussunnittelu
- Samsung, näyttäelementit ja projisointilaitteet
- SECURITAS tai vastaava turva-alan toimija, uudet tilanteiden hallintaa auttavat ja vastuullista yhteisöllisyyttä edistävät toimintamallit
- Berner Fachhochschule, Sveitsi. Mahdollinen etätyöskentelykumppani, johon Metropolia on luonut jo tiiviit yhteistyösuhteet
Aikataulu
Kevät 2010
- hankkeen valmistelu
- osaprojektien tarkempi aikataulutus
- osaprojektien alustava ideointi
- idearikastus (ks. lisää https://wiki.metropolia.fi/x/IAfg)
- tematiikkaan tutustuminen
Syksy 2010
- tilakonseptointi
- ensimmäiset toimintakokeilut
- iterointikohteiden löytäminen
Kevät 2011
- toimintakokeilut jatkuvat
- tilakonseptien toteutus
- käyttökokemusten ja toimintallisen tiedon keruu
Syksy 2011
- toimintakokeilut jatkuvat
- tilakonseptien toteutus ja jatkokehittäminen
- käyttökokemusten ja toimintallisen tiedon keruu
Kevät 2012
- tilojen viimeistely
- osallistuminen design-pääkaupunki-toimintaan
- kokemusten ja saavutetun tiedon analysointi
Syksy 2012
- kokemusten ja saavutetun tiedon analysointi
- hankkeessa saavutetun tiedon ja taidon jakaminen analyysien, artikkelien ja/tai oppaiden muodossa
Budjetti
Vuosi 2010
Henkilöstömenot sivukuluineen (€/h x htt) | Yhteensä |
|---|---|
Projektipäällikkö (35 € x 160) | 3 600 |
Substanssiopettajat (35 € x 160) | 3 600 |
Kehittämisassistentit (15 € x 200) | 3 000 |
Henkilömenot yhteensä | 10 200 |
Muut kulut | Yhteensä |
Laite- ja materiaalihankinnat | 18 000 |
Tiedotus | 1 000 |
Matkat | 1 000 |
Muut kulut yhteensä | 20 000 |
Kaikki kulut yhteensä | 38 200 |
Vuosi 2011
Henkilöstömenot sivukuluineen (€/h x htt) | Yhteensä |
|---|---|
Projektipäällikkö (35 € x 400) | 14 000 |
Substanssiopettajat (35 € x 800) | 28 000 |
Kehittämisassistentit (15 € x 540) | 8 100 |
Henkilömenot yhteensä | 50 100 |
Muut kulut | Yhteensä |
Laite- ja materiaalihankinnat | 20 000 |
Tiedotus | 4 000 |
Matkat | 4 000 |
Muut kulut yhteensä | 28 000 |
Kaikki kulut yhteensä | 78 100 |
Vuosi 2012
...
Henkilöstömenot sivukuluineen (€/h x htt)
...
Yhteensä
...
Projektipäällikkö (35 € x 400)
...
14 000
...
Substanssiopettajat (35 € x 800)
...
28 000
...
Kehittämisassistentit (15 € x 540)
...
8 100
...
Henkilömenot yhteensä
...
50 100
...
Muut kulut
...
Yhteensä
...
Laite- ja materiaalihankinnat
...
20 000
...
Tiedotus
...
4 000
...
Matkat
...
4 000
...
Muut kulut yhteensä
...
28 000
...
Kaikki kulut yhteensä
...