...
Meillä on jo runsaasti laitteita ympäri maailma ajoissa maailmaa joissa on erilaisia antureita ja mittareita. Miettikää minkälaista uskomatonta tietoa voisimme saada jos nämä kaikki jakaisivat kaiken tämän datan keskenään ja sitä tulkitsisi jonkinlainen keinoäly.
Web of Thingsissä (WoT) kyse ei ole ihmisten julkaisemasta datasta, kuten Web 1.0 tai Web 2.0, vaan kyseessä on jotain uutta. WoT on yhtä kuin Internet of Things (termejä käytetään ristiin, vaikka Internet viittaa enemmän http ja ip -protokollaan, siinä missä Web termissä on enemmän tiedonjaosta kyse).
Liikumme tällä hetkellä verkossa koneiden luoman sisällön suuntaan.
Mahdollinen kaupallinen sovellus WoT:lle voisi olla esim. sähköverkot. Olisi mahdollista seurata tarkkaan paljonko sähköä kuluu missä ja milloin. Tästä olisi kaikenlaista hyötyä yrityksille ja tutkijoille. Lisäksi ihmiset voisivat esim. seurata etänä kotinsa sähkönkulutusta ja optimoida sitä.
Muita keissejä:
- Usean kaupungin liikenneverkkoja on monitoroitu projektissa ja optimoitu liikenteen kulkua
- Singaporessa seurataan vedenkulutusta (minulle epäselvää miten tieto hyödynnetään)
- Logistiikka: esim. mahdollisuus seurata kalakuljetuksen lämpötilaa koko reitin varrella kalastajalta sushiravintolaan
- Ympäristöälyn keräämistä (environmental intelligence), kerätään ympäristödataa yhteen paikkaan esim. maakosteus, lannoitteidne käyttö, hyönteisten esiintyminen, jne. ja hyödynnetään niitä. Tämän tapaista kokeillaan esim. alpeilla Sveitsissä.
- Britit puolestaan seuraavat rannikkoa tuhansilla sensoreilla, veden korkeus, laivojen määrä & liikkuminen jne.
Mikä voi olla WoT:n thing? Mikä tahansa jossa on sensori. Katupylväs (joss avalosensori), mobiilikännykkä (koska siinä on kaikenlaisia sensoreita), jne. Yleisimmin käytetyt sensorit ovat lämpösensorit, esim. kamera on paljon harvinaisempi. Kuka tahansa voi rakentaa sensorilaitteen ja liittää sen verkkoon. Tarvitset
- laitteen
- sensorin
- mikroprosessorin
- ipv6 verkkokortin (vaikka toistaiseksi suurin osa toimii yhä ipv4:ssa)
Pikaisen hardware hintavertailun perusteella suositellaan Arduinoa, halvimpana ja saavutettavimpana tapana rakentaa sensoriesine verkkoon.
Tällaisia itse rakennettuja esineitä kutsutaan "sensor nodes":ksi, toisin kuin esim. henkilökohtainen elektroniikka, joka myös on verkossa, mutta on erilainen koska sill on muukin funktio / tarkoitus.
Verkon rakenne on tyypillinen mobiiliverkon rakenne jossa jokainen solmu (node) juttelee lähimpien solmujen kanssa. Keskussolmuja ei ole vaan tieto siirtyy eteenpäin solmusta toiseen.
Ennen oman projektin aloittamista kysy seuraavat kysymykset
- Kuinka laajan projektin aiot tehdä
- mikä on skenario / käyttöympäristö & tulos
- millä ohjelmointikielellä toteutat tämän
- mikä on julkaisun infrastruktuuri
Kommenttini: Tämä esitelmä menee turhan paljon käytännön tekniselle puolelle, olin toivonut enemmän yleistä keskustelua mahdollisuuksista / uhista jne. Esim. osa elektroniikkajutuista menee mulla ohi.
Marko hyppää mukaan ja aloittaa osuutensa
Miksi tarvitsemme WoT? Esim. tehdäksemme ympäristön huomioimisen ja sitä kautta päätöksenteon helpommaksi. Pelkästään ympäristön lisätty tarkkailu ei riitä, vaan pitää myös ymmärtää data (ei niin helppoa aina.)
Nyt esitellään sensoriverkon softan arkkitehtuuriehdotusta.
Jos käytetään monimutkaista XML-pohjasta ontologiamallia tämän WoT -verkon päällä, niin kaikki WoT-verkossa kulkevalla datalla on myös merkitys mukanaan. Tämä lisää siis keinoälyille mahdollisuutta vetää datasta johtopäätöksiä. Näin projektisa voidaan esim. helpommin suoraan esittää kerätystä datasta johtopäätöksiä luonnollisella kielellä.
Softana tapahtumien keräämiseen, datan siirtoon jne. käyttävät Microsoftin StreamInsightia: http://msdn.microsoft.com/en-us/library/ee362541.aspx
Kahvitauko on 15.30-16 ja sen jälkeen siirryn muualle, koska on ihan turha yrittää siirtää loogisia verkkorakenteita ja tietorakennekaavioita tänne. Laitan tänne linkin siitä mitä löydän.
Jatkan täällä: http://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageId=46270367