Crisis communication and reputational risks
Crisis management as a balancing act: paradoxes of crisis management in complex orgasations
...
Sensemaking of risks: the amplification of the E-coli outbreak by organisations and by news media in Germany
Juliana Raupp (abstrakti)
Tutkimus siitä miten e-coli -bakteeri epidemiasta Saksassa on uutisoitu ja kenen taholta. Puhuja esittelee laajasti tutkimusmenetelmää ja soveltamiaan teorioita. Sitä miten asiasta on uutisoitu on jaettu osioihin: public health, medicine, political frame ja economic frame.
Crisis resilience and communication in organsations
Daniel Simonsen (abstrakti)
Tutkimuksen lähtökohtana Wildavskyn aloittama keskustelu/väittely siitä, pitäisikö kriiseihin varautua/miten niitä pitäisi käsitellä; proaktiivisesti vai reagoida tapahtuneeseen. Tutkimusessa haettu sanoilla resilience ja crisis tietokannoista tekstejä ja analysoitu niiden sisältö. Jaettu kahdella tasolla: resiliance as feature – resiliance as function sekä actor level - system level. En ihan ymmärtänyt miten sinnikkyys liittyy kriisinhallintaan ja viestintään. Silloin kun esityksissä mennään kovin kauas käytännöstä ja enemmän viestinnän tutkimukseen ja teorioihin, niin minä alan aina pudota kärryiltä
...
Inga Crecelius, Sabine Einwiller, Sascha Himmelreich (abstrakti)
Tutkittu lähinnä asiakkaiden (myös joitakin osakkeen omistajien tms.) valituksia/reklamaatioita yritysten Facebook-sivuilla. Puhuja näytti esimerkkejä mm; grey houndin sivuilta valitus miten bussit olleet tunteja myöhässä. Mikä vaikutus on näillä valituksilla? Käytiin läpi yleensä reklamaatioita ja reklamaatioprosesseja teoriapohjana. Somen mukana valituksista tullee julkisia ja ne voivat herättää myös muiden kiinnostuksen ja levitä verkossa, eikä yrityksillä edelleenkään ole varmuutta/kykyä miten tällaiset reklamaatiot tulisi hoitaa.
...
Finn Frandsen, Winni Johansen (abstrakti)
Puhuttiin tosi laajasta tutkimuksesta, jossa käydään läpi kaikkien Tanskan vähän vajaan sadan kunnan hätätilannesuunnitelmat ja kriisisuunnitelmat (EMP:t eli Emergancy Management Plans ja CMP:t eli Crisis Management Plans). Tutkijoita oli monia ja kaikki keskittyivät vähän eri näkökulmasta aiheeseen. Toisilla kunnilla oli useita erilaisia suunnitelmia (Köpenhaminalla 25 kappaletta), toisilla ei sitten ollut yhtä kattavia suunnitelmia. (Tähän en oikeen enää jaksanut keskittyä, sorry.)