Page History

...

• Käyttäjälähtöinen suunnittelu (User-Centered Design, UCD)
• Toimintalähtöinen suunnittelu
• Järjestelmän suunnittelu
• (Activity-Centered Design, ACD)
• Järjestelmälähtöinen suunnittelu (Systems Design)
• Suunnittelijalähtöisyys (Genius Design)ns. genius design

Käyttäjälähtöinen suunnittelu (UCD)

...

Toimintalähtöinen suunnittelu (Activity-Centered Design)

• keskittyy tiettyjen toimintojen tai tehtävien ympärille muodostuvaan käyttäytymiseen
• monet käyttämämme tuotteet on suunniteltu toimintalähtöisesti, kuten autot, monet työkalut ja soittimet
• suunnittelussa keskitytään käsillä olevaan yksittäiseen tehtävään, ei käyttäjän tavoitteisiin ja toiveisiin
• olennaista on tuotteen käyttötarkoitus (purpose) tavoitteen (goal) sijaan
• käyttötarkoitukset ovat konkreettisempia kuin tavoitteet (vrt. pihan haravointi)
• joskus tavoite ja käyttötarkoitus ovat sama asia

• Toiminta (activity) koostuu yksittäisista teoista ja päätöksistä, joista muodostuu tehtävä (task)
• tehtävän tavoitteena on toiminnan loppuun vieminen
• esimerkkejä tehtävistä: buttonin painaminen, villapuseron neulominen, kirjan tilaaminen verkosta

• Käyttäjien toiminnan havainnointi ja tutkimus ovat olennaisia myös toimintalähtöisessä suunnittelussa
• Suunnitttelijat tarkkailevat sitä. miten käyttäjät toimivat, eivätkä yritä selvittää heidän tavoitteitaan
• Äärimmillään tämä suunnittelumalli antaa suunnittelijoille mahdollisuuden keskittyä vain yksittäisiin toimintoihin ja niitä tukeviin tekoihin (tyyliin: jos käyttäjän pitää lähettää lomake, hänellä täytyy olla "Lähetä" -painike)
• siis toiminta, eivät ihmiset, ohjaavat suunnittelua

• Ongelmia voi tulla siitä, että suunnittelijat eivät pian näe metsää puilta, ja kokonaisuus unohtuu.
• kaikkien tehtävien automatisointi ei myöskään onnistu: pianosta tai sellosta voi tehdä helpommin soitettavan, mutta siihen liittyvä soittamisen ja sen oppimisen nautinto ei välttämättä toteutuisi sen jälkeen

Lue myös Don Normanin artikkeli:
Human-Centered Design Considered Harmful http://www.jnd.org/dn.mss/human-centered.html^{Image Removed}

Toimintalähtöisen suunnittelun sovellus: AOF-malli

• Sosiaalisen median sovellusten suunnittelussa käyttäjälähtöinen suunnittelumalli ei toimi, koska kohderyhmä on niin valtava (kaikki verkon käyttäjät)

...

Substantiivi: Aikatauluttaminen
Verbit: tehdä merkintä kalenteriin, muistuttaa, katsoa kalenteria, katsoa aikajanaa, muokata aikajanaa, luoda aikajana

Järjestelmälähtöinen suunnittelu (Systems design)

• Järjestelmälähtöisyys on hyvin analyyttinen tapa lähestyä suunnittelua
• Suunnittelussa käytetään tiettyjä komponentteja, joiden avulla tuotetaan erilaisia suunnitteluratkaisuja
• Itse järjestelmä on suunnittelun keskipisteessä käyttäjän tai toiminnan sijaan
• järjestelmä voi koostua ihmisistä, objekteista, tavaroista tai laitteista. Se voi olla yksinkertainen, kuten kuten talon lämmitysjärjestelmä, tai hyvin monimutkainen, kuten jonkin valtion hallintojärjestelmä.

• Järjestelmälähtöinen suunnittelu tarjoaa strukturoidun suunnittelumenetelmän ja kokonaisvaltaisen näkökulman suunnitteluun sekä toimii hyvin monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa
• käyttäjien toiveet ja tavoitteetkin otetaan huomioon, mutta ne käsitellään osana järjestelmän kontekstia.
• Suunnittelija katsoo koko käyttökulttuuria ja käyttöympäristöä, ei yksittäisiä toiveita

Suunnittelijan tärkeimpänä tehtävänä on määrittää ne komponentit, joista järjestelmä koostuu:

• Tavoitteet: nämä eivät ole käyttäjän tavoitteita vaan kokon järjestelmän tavoite. Jos kyseessä on esimerkiksi lämmitysjärjestelmä, sen tavoite voidaan asettaa siten, että sen on pidettävä talo 20 asteen lämpotilassa koko ajan

• Ympäristö: missä järjestelmä sijaitsee? Esim. lämmitysjärjestelmä sijaitsee talon sisällä

• Sensorit: kuinka järjestelmä reagoi ympäristön muutoksiin? Esim. jos ympäristön lämpötila kylmenee yhtäkkiä 30 asteella?

• Häiriöt: ympäristön muutoksia kutsutaan häiriöiksi, kun ne muuttavat ympäristöä odottamattomalla tavalla

• Vertailu: järjestelmän tavoitetta verrataan jatkuvasti järjestelmän tilaan. Jos niiden välillä on ero, järjestelmä on tehnyt virheen, jonka se pyrkii korjaamaan.

• Toteuttaja: Jos huomataan virhe, toteuttajalle lähetetään viesti. Toteuttajalla on keino tehdä muutoksia järjestelmään (esim. lämmitysjärjestelmässä tieto lähetetään boilerille, joka lisää tai vähentää lämpöä tarpeen mukaan)

• Palaute: Palaute kertoo, saavutettiinko tavoite vai ei

• Ohjaimet: käyttäjän mahdollisuus vaikuttaa järjestelmään manuaalisesti (kuten painikkeet, käyttöliittymä)

Suunnittelijalähtöisyys (Genious design)

• Suunnittelijalähtöisyydessä luotetaan suunnittelijan kokemukseen ja osaamiseen
• Suunnittelija tekee suunnitteluratkaisut ja arvioi, mitä käyttäjät kulloinkin tarvitsevat.
• Käyttäjät yleensä otetaan mukaan prosessiin, se tapahtuu loppuvaiheessa, jolloin suunnittelijan tekemiä valintoja testataan käytännössä

• Valtaosa käyttöliittymäsuunnittelusta tehdään nykyisin tällä periaatteella joko siksi, ettei testaamiseen ole aikaa tai sitä ei koeta tarpeelliseksi, tai siksi, ettei tuotetta haluta esitellä ennen julkaisua (Apple)
• monet yritykset eivät tarjoa suunnittelijoille mahdollisuutta tehdä käyttäjätutkimusta, joten suunnittelijat jäävät ratkaisuineen yksin

• Suunnittelijalähtöisyys ei tarkoita sitä, etteikö suunnittelija ajattelisi käyttäjää. Hän ajattelee kyllä, mutta ei joko halua tai voi mennä käytännössä tekemään tutkimusta.

• Suunnittelijalähtöisyys voi tuottaa vaikuttavia tuotteita, kuten Applen iPod, tai suuria flooppeja, kuten Applen ensimmäinen mobiililaite Newton (lisätietoa Wikipediasta)

• tuotteen menestys riippuu vahvasti suunnittelijan osaamisesta ja kokemuksesta
• menetelmä toimii todennäköisesti parhaiten, kun suunnittelija on yksi potentiaalisista käyttäjistä, jolloin hän voi ymmärtää käyttäjien tarpeita

• Suunnittelijalähtöisyydessa on kuitenkin vaaransa: se on helpompi suunnittelutapa kuin em. kolme muuta, joten etenkin kokemattomat suunnittelijat kokeilevat sitä mielellään. Suunnitteluvaistot saattavat kuitenkin pettää.
• kokeneelle suunnittelijalle lähestymistapa tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden löytää oma, joustava työskentelytapa, joka mahdollistaa innovatiivisen ja vapaan suunnitteluprosessin