Organisational strategies and social media (Chair: Ana Duarte Melo, University of Melo)
Eli täällä yhdessä esityssessiossa on aina useampi esitys. Kirjaan kaikki yhden session esitykset aina yhdelle sivulle. Toistaiseksi täällä pikkusalissa on verkko toiminut tosi hyvin, pidetään peukkuja että jatkuu yhtä hyvin! Onneksi tulin ajoissa paikalle, sain läppärin pistokkeeseen ja hyvän paikan, Nyt alkaa olla sali täynnä.
Internal Crisis Communication in a Golbal World: companies' Strategies and Emplyee Communicative Actions
Alessandra Mazzei Milanon yliopistosta (abstrakti)
Tehty tutkimus sisäisestä kriisiviestinnästä yhteistyössä yliopiston ja yritysten kanssa.
...
Reint Jan Renes, Bas van den Putte, Joost Loef. Esityksen pitää Reint Jan Renes. (abstrakti)
Tutkittu julkisia kampanjoita. Niihin käytetään paljon rahoja, mutta voivatko ne vaikuttaa ihmisten käytökseen ja muuttaa sitä?
Puhuja näyttää eismerkkejä toteuteneista kampanjoista ja arvioi niiden toimivuutta. Vaikuttaminen ei ole helppoa. Esim. kampanja, jossa bussipysäkeille on "mainoksena" läpinäkyvä suuri laatikko, johon laitetaan roskia, tehdään näkyväksi bussipysäkin ympäristöstä kerätyt roskat. "näin paljon te roskaatte ympäristöä". Toimiiko tämän tyyppinen kampanjointi vai käykö päinvastoin.
tutkimuksen tuloksena campaign strategy model.
- ensin määritellään mitä ei haluta ja mita halutaan ihmisten tekevän
- mikä impulssi saa ihmisen toimimaan jollain tavalla (impulsiivista, pitkäaikainen käytösmalli yms.)
- onko toiminta tiedostamatonta? tämäkin tulee arvioida
- nämä kaikki tekijät otettava huomioon kun suunnitellaan viestintästrategia.
Esimerkkinä terveykamppis, jossa haasteena se, että ihmiset syövät liikaa perunalastuja. ratkaisu: perunalastuputkeen laitettiin tietyin välein punaisia lastuja, jotka viestivät STOP. Tämä kampanja on vähentänyt lastujen kulutusta.
Päätelmänä on keskittyä toimintaan ja on määriteltävä miten paljon se on impulsiivista ja miten paljon opittua.
Innovation in public campaigns: the Campaign Strategy Instrument
Anita van Essen, Joost Loef, Babs Westenberg. Esityksen pitää Anita van Essen (abstrakti)
Tämä tutkimus on jatkoa edelliselle tutkimukselle. Kuinka edellä esitettyä mallia voidaan käyttää eli miten viedä malli teoriasta käytäntöön. Asetettu kaksi tavoitetta: millainen lähestymistapa tarvitaan, jotta viestintäammattilaiset pystyvät käyttämään mallia ja millainen kriteeristö mallille pitäisi asettaa. Toteutettiin viestintäalan ammattilaisten kanssa yhteistyössä neljässä vaiheessa.
- määriteltiin tilanne ja haasteet
- visioning
- suunniteltiin työkalu
- valmisteltiin seuranta
Kun ministeriöistä tulee toimeksianto tehdä julkinen kampanja, ne ovat hyvin laajoja eivätkä aina käytännön läheisiä. viestintäihmiset, jotka suunnittelevat kampanjan on monia ja hiukan eri rooleissa. Heidän tulee lisäksi briiffata kampanja mainostoimistolle, joka kehittää konseptin kampanjalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tehdä tästä prosessista toimiva ja tehokas.
- keskitytään toimintaan eli käytökseen ja pyritään mitattavuuteen
- pitää tukea päätöksentekoprosessia
- pitää aueta kaikille; poliitikot, viestijät, mainostoimistot
Luotiin keskustelumalli, kyselylomake ja kuvattiin worksflow (suomi on nyt hukassa). Keskustelumalli rakennettiin kronologiseen järjestykseen ja siinä selivtettiin syitä ja teoriaa sekä kartoitetaan viestintästrategiaa. (Tämä näytti minun mielestäni briiffilomakkeelta, jota itse käytän töissäni, kun briiffaan jonkun kampanjan mainostoimistolle. Eli käydään läpi kaikki asiaan liittyvät taustat ja perustiedot sekä hiukan tavoitetta ja raameja.)
Collaborative narratives - representations of Finnish corporations in Wikipedia
Merja Porttikivi, Maaria Laaksonen, vuorosssa siis suomalaisia esiintyjiä Aalto yliopistosta sekä Helsingin yliopistolta. (abstrakti)
He ovat tutkineet miten suomalaiset yritykset näkyvät Wikipediassa. Wikipedia valittiin, koska se on niin paljon käytetty tiedonhakukanava (38 miljoonaa yksittäistä kävijää/ kk). Wikipedia päivittyy ja muuttuu jatkuvasti mikä tekee siitä haastavan, mutta käyttäjät näkevät kaikki muutokset ja päivitykset. Wikipedian luotettavuutta sivuutettiin hieman ja he olivat sitä mieltä, että pitkässä juoksussa se on luotettava.
Tutkimuksessa käytiin läpi ensin top 100 suomalaista yritystä ja niistä valittiin laadulliseen tutkimukseen 14. Tyypilliset osiot. historia, info talousasiat, organisaatiorakenne ja myös osio kritiikille. Wikipediassa on muutamia aktiivisia käyttäjiä, jotka päivittävät ahkerasti. Esim. yksi sama henkilö vie aina uudet talousluvut kaikille näille 14 yritykselle joka vuosi.
Ensimmäisellä tasolla info ja talous, historia ja organisaatio
Toisella tasolla logo ym. kuvat, mainonta sekä paikalliset asiat
Kolmannella tasolla maine ja kriisit yms.
Tuloksena tasot, jotka yrityksistä löytyvät: talous, neutraalit faktat, "sankari yritys" (tekee hyvää maalle/paikkakunnalle yms. miksi yritys on hyvä), paikallisuus ja sosiaalinen taso.