...
Kollektiiviset muistiinpanot
5.11.2012: Mitä viestintä on
-vaikuttamista, sanomien siirtymistä A:sta B:hen, ...
- Avainsanajuttuja: viestintä on tulkintaa, havainnointia ja vuorovaikuttamista.. kuvallista, äänellistä, sanatonta.. ei sidonnaista aikaan eikä paikkaan?
viestinnän näkemyksiä:
-prosessuaalinen viestintä: lähettäjäkeskeinen, lineaarinen
-semioottinen eli yhteisyydellinen viestintä: orgaaninen, huomioi vastaanottajan ja lähettäjän sekä niitä ympäröivät vaikutustekijät
Juhan loistokas linkki: https://docs.google.com/document/d/1X3TcPbS7hvnQZMMDOza0VBulPKUlCdiVZGb2C0oKpA8/edit
Muistiinpanot kerralta numero 3: https://docs.google.com/document/d/18PMU4VHreiqTjIergSByt3Mh7AjW5MLOa9tCZ8fC15M/edit
Ja kerralta 4: https://docs.google.com/document/d/1SPPzTRg0htceQXjLGQ49IJPtz7r-gPi5kCKT_u7QRSk/edit
Maijan rästityöt poissaolojen korvaamiseksi: http://dl.dropbox.com/u/62640245/Viesti_maija.doc
12.11.2012: Esitykset
Ryhmä1
-tiedotus tarkoitti alunperin tien näyttämistä
-newcord(?)-malli: toisistaan pitävillä osapuolilla suurempi tarve ymmärtää toisiaan kuin toisistaan välinpitämättömät
Ryhmä2 (hyvä me!)
- häly voi vaikuttaa viestin merkitykseen
-eri kulttuureissa merkeillä on erilaisia merkityksiä
Ryhmä3
-tieto on valtaa siinä missä sen pimittäminenkin
Ryhmä4
-ennen tiedon jakaminen lineaarista
-nykyään tietokantoja, joissa tieto sijaitsee irrallisina paloina
-kategoriointi: tieto on mahdollista järjestää
-ennen irrallisista ajatuksista lineaariseksi tiedoksi
-nykyään irrallisista paloista lineaarisiksi ajatuksiksi
Ryhmä5
-shannonin malli kommunikaatioprosessista (kaavio)
Informaation lähde - lähetin - signaali (hälynlähde) - vastaanotin - määränpää
-Portinvartija säännöstelee tiedonjakoa
-esim. karsii tietoa, jos sen jakamiseen ei ole tarpeeksi aikaa
-esim. jakaa vain tietoa, jota vastaanottaja osaa tulkita oikein
10.12.2012
Ryhmän viestintämalli
...
monikanavaisuus: 'useiden päättölaitteiden käyttö', monikanavaisuudessa hallintaa on vaikea keskittää, yksilön samanaikainen läsnäolo useissa ympäristöissä (fyysinen ja virtuaalinen maailma)
lähes reaaliaikaista yksilöä koskevaa dataa on nyt saatavilla enemmän kuin koskaan aiemmin, monikanavaisuuden vallankäyttö on siirtynyt valtiolta yrityksille
Tarinat ja tarinakulttuuri
tarina: 'tapahtumien kronologinen esitys', miten tarina eroaa raportista?
tarinat ovat osa kulttuuria ja ne saavat arvonsa esimerkiksi opetuksen välineenä; selityskertomukset, myytit, etc.
tarinat rakentavat identiteettiä
Aristotelinen perinne, tarinoilla vaikutetaan tunteisiin, samaistuminen
eeppinen tarinankerronta pyrkii vaikuttamaan järkeen, vieraannuttava vaikutus
Erwin Piscator, Bertolt Brecht, 1930-luku, tarinan rakenne
Keith Johnstone, improteatterin tekijä
postmoderni maailma ja identiteetin fragmentoituminen
Lyotard, Derrida
”ei isoja tarinoita”, jäljelle jää vain ”language games”, kielipelit: 'tyhjää retorista helinää'
epäsuoran viestinnän tehokkuus, esimerkiksi mainosmaailmassa tärkeä hallita epäsuoran viestinnän metodit, laajemman kohdeyleisön tavoittaminen
14.1.2013
Mediakulttuurin tutkimus
Frankfurtin koulukunta: oli kulttuuriteollisuuden suhteen kriittinen
talous ja yksilö: ihmissuhteet käsitettiin olevan pohjimmiltaan vaihtosuhteita
jälkiteollisen aikakauden merkittävä kehitys massatuotannossa, viestintä nopeutuu
Adorno kritisoi kaupallista kulttuuria ja koki korkeakulttuurin vastavoimaksi massakulttuurille,
häntä kritisoitiin elitismistä
Viestinnän tuotanto
produser: 'tuottaja-kuluttaja'
produsage: 'tuottaja-käyttäjä'
yksilö voi olla samanaikaisesti sisällön tuottaja ja käyttäjä, kuluttaja
ammattikäytännöt vastakohtanaan amatöörituotanto, nykyhetkelle ominaista on ollut amatöörituotannon kasvu ja tuotantotapojen muutos
mediadiversiteetti: 'median monimuotoisuus'
mediakonvergenssi: 'median yhdensuuntaisuus tai läheneminen'
markkinaehtoistuminen, asiajournalismin määrä ja arvostus laskee, viihteellisyyden arvo kasvaa, muutos voimakasta erityisesti sähköisessä mediassa
nykyajan yksilö elää meritokratiassa: 'työ ja koulutus yhteiskunnallisen aseman nousun takana'
21.1.2013
Kuvajournalismi
kuvareportaasi, eroaa lehtikuvaamisesta, kuvajohtoinen ilmaisutapa
tabloidimainen julkaisu tukee kuvien käyttöä, visuaalinen yhdenmukaisuus, tarjoaa tarpeeksi tilaa kuville
Huomaa kuvareportaasin ja lehtikuvaamisen ero: Lehtikuvaaminen "kuvittaa tekstin", kun kuvareportaasi on enempi kuvakerrontaa.
Suomessa kuvajournalismi on vasta nouseva ilmiö toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa kuvajournalismilla on pitkät perinteen ja kuluttajilla on parempi tietoisuus laadusta
muutos lehdissä julkaistujen kuvien alkuperässä, käyttäjä- ja amatöörikuvaaminen, todennäköisesti ammattikuvaaminen ei koskaan ole täysin tarpeeton
amatöörikuvaajien luoma kilpailu kehittää myös ammattikuvaamisen osaamista vaikka ammattikuvaajien määrä laskisi
Joukkoviestintä
nopeutuva tempo, uutiset eivät ole päiväkohtaisia vaan ajankohtaisia
suuri arvo uutisten tuoreudella
faktapohjaisuus on höllä määritelmä, luottamus uutisiin vähenee, epäluuloisuus uutena ilmiönä
(Ignacio Ramonet, Median tyrannia, 2001)
demokraattinen sensuuri luodaan informaatioähkyllä, tutkimuksesta tingitään
Ryhmän viestintämalli
http://dl.dropbox.com/u/62640245/briiffi_2.jpg
Avainsanat:
- Viestin Lähettäjä
- Viestin vastaanottaja
- Häly (ulkoiset vaikuttajat)
- Fyysinen, Psyykkinen ja Aatteellinen (sisäiset vaikuttajat)
- Viestin paketointi
- Paketin avaus
- Tulkinta
