Page History

Yleistä CSS:n käytöstä

CSS:n muoto ja rakenne

(Lainaus: Vuokko Nurmesniemi: http://myy.helia.fi/~vanvu/html/tyylisivut.html)

CSS on muotoa:

No Format
selektori { ominaisuus: arvo; } esim. p { color: blue; }*

Tällaista kokonaisuutta kutsutaan deklaraatioksi.

...

No Format
h1 {font-family: arial, sans-serif; font-size: 12pt;}

Tyylimäärittelyn liittäminen html-sivuun

Tyylimäärittely voidaan liittää HTML-dokumenttiin kolmella tavalla:

1. HTML-elementtiin upottaminen

Määrittely kirjoitetaan HTML-dokumentissa sen elementin alkutunnisteeseen, jonka ulkoasua halutaan muokata

Määrittely ohittaa kaikki muut määrittelyt

No Format
<p style="font-size: 12px">Tämän tekstin fonttikoko on 12 pikseliä</p>

2. HTML-dokumenttiin upottaminen

Määrittely kirjoitetaan HTML-dokumentin HEAD-lohkoon
No Format
<style type="text/css"> p {font-size: 12px;} </style>

3. Erillinen tyylitiedosto

Ulkoasu määritellään erilliseen tyylitiedostoon
Tiedosto liitetään HTML-dokumenttiin HEAD-lohkossa LINK-tunnisteella
Suositeltava tapa, koska sama tyylitiedosto voidaan helposti liittää mihin dokumenttiin tahansa

Tyylitiedoston linkittäminen:

No Format
<head> <link rel="stylesheet" type="text/css" href="mystyle.css" /> </head>

Määrittelyiden vaikutus html-sivuun:
Jos ulkoasun määrittely on tehty eri kahdella tai useammalla tavalla, ne vaikuttavat ulkoasuun tässä järjestyksessä:
1. Ensisijaisesti huomioidaan yksittäisen html-elementin tyyli (kohta 1)
2. Toiseksi HEAD-lohkossa määritetty tyyli (kohta 2)
3. Kolmanneksi ulkoisessa tyylitiedostossa määritelty tyyli (kohta 3)

Tärkeimmät selektorit

Selektori on css:llä määriteltävä kohde. Selektoreiden avulla deklaraatiot yhdistetään html-dokumentissa sijaitseviin kohteisiin.

Yleistietoa selektoreista: http://www.w3.org/TR/CSS2/selector.html

Yleisselektori (Universal selector)

Elementin nimi selektorina

Luokkaselektori class

Tunnisteselektori id

Kontekstiselektori, esim. sisalto ul li

Selektoreiden yhteenveto

CSS ja selainten tuki

Sivujen toimivuus on välttämätöntä tarkistaa etenkin IE 6 ja 7 -versioilla, joita valtaosa käyttäjistä käyttää.

Vanhat selaimet tukevat vain CSS 1.

Firefox ja Opera tukevat CSS:n uusimpia ominaisuuksia paremmin kuin IE. Siksi niillä voidaan kokeilla ja kehitellä sivuja, jotka hyödyntävät CSS:ää monipuolisesti.

Lisäksi on hyödyllistä kokeilla ja tuntea myös muita käytössä olevia selaimia, vaikka niiden käyttäjäkunta onkin pienempi kuin em. selainten.

Tärkeimmät CSS-ominaisuudet