Page History

/**TODO Tarkista 


- musiikki
- projektiopinnot
- "paikkaopintojen" hallinnointi opintohallintojärjestelmässä ja opintojen suhde opetussuunnitteluun 
	(vapaasti valittavat projektit, opiskelijan projekti, toimipisteen projekti)
- itsenäinen opiskelu
- AHOT ja korvaavat opinnot


*/

1 Suunnitteluvaihe alkaa

Opetussuunnitelmia ylläpidetään tällä hetkellä koulutusohjelmatasolla.

...

Opintojen rakenne kuvaa sitä miten opinnot ryhmitellään opintokokonaisuuksiksi ja -jaksoiksi. Opintojen rakenteita voi olla useita yhdessä opetussuunnitelmassa. Muita rakenteita on nykyisessä mallissa kutsuttu "jäsennyksiksi". Jäsennyksiä voi olla useita.Yksi opintojakso voi sisältyä useampaan kuin yhteen kokonaisuuteen. Opintojakso voidaan sisällyttää rakenteeseen kolmella jäsennystyypillä:  "kuuluu rakenteeseen ja kuuluu vain yhteen",  "kuuluu rakenteeseen ja voi kuulua useaan" ja "kuuluu rakenteeseen, osuus opintopisteistä" Yksi opintokokonaisuus voi kuulua vain yhteen jäsennykseen. Jäsennyksen  

• Jäsennyksen rakenteen puutteena (?) on ettei jäsennyksen sisällä sallita sisäkkäisiä rakenteita, kuten sallitaan opetussuunnitelman oletusrakenteessa (opintokokonaisuus, -jakso)
• osa jäsennyksistä on "erikoismerkityksellisiä" ja niiden sisältö tulisi voida pakotetusti määritellä täytettäväksi (esim. amk asetuksen mukainen opetussuunnitelman rakenne)
• erikoismerkitykselliset jäsennykset tulee voida erotella muista jäsennyksistä

Ajoitussuunnitelmassa kuvataan taulukkona opintojen sijoittuminen aikaan. Aikayksikkönä voidaan käyttää lukuvuotta, lukukautta tai periodia. Jos yksikkönä käytetään periodia, periodien lukumäärän voi määritellä. Lukuvuosien ja -kausien määrä lasketaan perustiedoissa määritellystä tutkinnon kestosta.

...

• Epäselvää toimintatavoissa: opetussuunnitelmat kiinnitetään saapumisryhmää = "jokaisella saapumisryhmällä on opetussuunnitelma". Oikeammalta (katso alempaa lisää) tuntuu toimintatapa, jossa tutkinnolla, koulutusohjelmalla, aineella ja/tai organisaatioyksiköllä on yksi opetussuunnitelma ja eri saapumisryhmät voivat käyttää (eri versioita) em. opetussuunnitelmasta. Kopiointi saapumisryhmälle vaikuttaa kummalliselta?

• _Epäselvää toimintatavoissa:_ Yksi opetussuunnitelma voi sisältää toisen opetussuunnitelman tai yksi opetussuunnitelma voi liittyä moneen opetussuunnitelmaan

...

• puutteellisesti tallennetun opetussuunnitelman sisällön siirron herjat tulevat pääkäyttäjälle eivät henkilhenkilölle joka tiedot omistaa. Pääkäyttäjä ei ole sisällön asiantuntija, mutta saattaa joutua hyväksymisvaiheessa tekemään sisällöllisiä ratkaisuja (opetussuunnitelmat siirtyvät vastuuhenkilöltä pääkäyttäjälle ja sieltä hallinnollisen hyväksynnän tekijälle. Hallinnollisen hyväksynnän jälkeen opetussuunnitelma siirtyy koulutuksen suunnittelijalle. Opetussuunnitelman omistaja on mielestään tehnyt kaiken tarvittavan ja odottaa opetussuunitelman siirtyvä ilman välivaiheita automaattisesti koulutuksen suunnittelijalle. Jos opetussuunnitelma sisältää nyt varoituksia tai blockerin niin niihin on reagoitava "väärän pöydän äärellä").

Opetussuunnitelman siirron jälkeen vuosisuunnittelussa/toisussa (toimintasuunnittelujärjestelmä) kiinnitetään ryhmälle opetussuunnitelman sisältö. Em. toimenpiteen jälkeen vuosisuunnittelulla ovat opinnot, opetussuunnitelman rakenne ja suunniteltu ajoitus käytettävissään.

• Virhe toimintatavoissa: hämärä vaihe, koska informaatio ryhmä-ops liitoksesta on jo olemassa; miksi tämä tehdään?

Poikkeukset

Opetussuunnitelman tunnus on pakollinen tieto editorissa. Tunnus on avaintieto, jolla opiskelija- ja opetushallintojärjestelmän opetussuunnitelmat yhdistetään. Opetussuunnitelmien ja ryhmien perustiedot omistaa opiskelija- ja opetushallintojärjestelmä WinhaPro. Syntyy tilanteita, joissa opetussuunnitelman perustietoja ei ole tallennettu on WinhaPro:n mutta opetussuunnitelman sisältöä suunnitellaan editoriin.

Opetussuunnitelman tallennusvaiheessa opintojaksoa tai opintokokonaisuudella ensimmäisen kerran tallennettaessa opintojaksolla ei ole välttämättä tunnusta tai laajuutta tai lopullista nimeä.

Säännöt siirron tarkistuksessa

Siirron tarkistukset ovat tyyppiä blocker (estää) error (herjaa)

...

Puutteet  ja virheet  toimintatavoissa

Opetussuunnitelma liittyy tutkintoon eikä koulutusohjelmaan. Koulutusohjelmalla tarkoitetaan "koulutuksen järjestäjää" ja opetussuunnitelmalla "opintoja joilla tutkinnon osaaminen saavutetaan". Yksi koulutusohjelma voi sisältää useita tutkintoja.

...

Edellisten kappaleiden (virheellinen) ajattelumalli tulee ottaa tässä huomioon: mitään perustetta sille että opetussuunnitelma on "saapumisryhmän" tai "koulutusohjelman" ei ole olemassa. Jos toimitaan johdonmukaisesti niin voidaan ajatella että on "aineen - tieteenalan" opetussuunnitelma, "organisaatioyksikön opetussuunnitelma", "ammattikorkeakoulun opetussuunnitelma" ja vielä samanaikaiseti usea näistä opetussuunnitelmista. Käyttäjät tekevät valinnan mille tasolle opetussuunnitelma kirjoitetaan ja millä tasolla opetussuunnitelmaa kussakin tilanteessa tarkastellaan tai miten opetussuunnitelmat koostetaan (tutkinto, tieteenala, aine yms.). Saapumisryhmä -käsitettä käytetään tässä yhteydessä, koska sen avulla voidaan viestiä että tapahtuma on syklistä ja tapahtuma liittyy opiskelijaan.

Valtakunnallisen koulutusohjelmarakenne uudistuksen sisältöä tulee ymmärtää tästä näkökulmasta.Rakenneuudistus ei tarkoita sisällöllisesti mitään . Siten koulutusohjelmarakenneuudistus (opetussuunnittelu). Koulutusohjelmarakenteiden uudistus johtaa vain uuteen tapaan ryhmitellä koulutusohjelmia ryppäiksi. Uudistus "näyttää" muutokselta yksittäisen koulutusohjelman hallinnolisesta näkökulmasta.Voidaan ajatella syntyvän esim. rakennusalan, tietotekniikan alan, kulttuurialan, insinöörin, sairaanhoitajan koulutusohjelmia. Miten em. ryppäät muodostuvat on hallinnollinen päätös. Hallinnolliset päätökset vaikuttavat välillisesti opetussuunnittelun sisältöön ja ilmeisesti tämä onkin työn tavoite(?).

Käsittääkseni uudistusta vaati malli, jolla opetussuunnitelmia rakennetaan. Jos tämä tavoite saavutetaan koulutusohjelmien rakenteellisella uudistuksella - hyvä niin. Ajatellaan nykyistä koulutusohjelmarakennetta opiskeiljan näkökulmasta. Mikä on opiskelijan näkökulmasta peruste sille, että koulutusohjelmat ovat rakentaneet "siiloja" koulutusohjelman sisälle ja välille? Esim. insinöörien opetussuunnitelmat on rakennettu niin että opiskelija ei voi liikkua koulutusohjelmien välillä eikä parhaimmillaan edes yhden koulutusohjelman sisälläammatillisten suuntautumisten välillä.

Mikä on peruste sille, että yhden opetussuunnitelman sisältä sisällä ei voi siirtyä toisen koulutusohjelman sisältöön ja valita sieltä koulutuksen sisältöön, joka opiskelijan mielestä muodostaa hänelle järkevän tutkinnon kokokonaisuuden? Koulutus on organisoitu siten että opiskelija ei voi hakea kulttuurialalla, sosiaali- ja terveysalalla tai tekniikan ja liikenteen alallla liiketalouden alan osaamista. Mielestäni mitään asiaperustetta sisällöllistä perustetta ei nykyiselle toimintamallille ei ole.

Edellisessä on tosiasiassa on kyse johtamisen haasteista, joka määrittelytyössä voidaan ohittaa. Käytännössä tämä tarkoitta tietojärjestelmän kehittämisessä, Määrittelyssä on varmistuttava ettei järjestelmän toteutuksessa tule sallia malliasallita toteutusta, jossa koulutuksen suunnittelijat voi sulkea opetussuunnitelmien sisältöä opiskelijoilta ja se että koulutuksen suunnittelijat voivat tarkastella opetussuunnitelmiaan useassa "rakennemallissa". 

Ensimmäisen vaatimukseen ei tarvitse tietojärjestelmätasolla regoida (kysessä on koulutuksen toimintatapoihin liittyvä asia). Jälkimmäiseen vaatimukseen tulee voida vastata: järjestelmä on määriteltävä niin että riippumatta siitä mille tasolle opetussuunnitelman sisältö kirjoitetaan, opetussuunnitelmaa voidaan tarkastella muilla rakennetasoilla.

3 Koulutuksen vuosittainen suunnittelu

<jäsennysluonnos>

- tähän se osuus opetussuunnittelusta joka valuu vuosisuunnitteluun

- opetussuunnittelun sykli on 4 vuotta, 1 vuosi, 0,5 vuotta (tutkinto, valinnaiset - ja vapaasti valittavat opinnot ja vapaasti valittavat opinnot)

- nykyisessä toimintatavassa on virhe: toimitaan ikään kuin sykli olisi 4 vuotta

-  varmistuttava ettei esiinny tekniikan koulutusalan systeemivirheettä - ohitetaan opetussuunnittelu -  tehdään "toimintasuunnitelma"

• tämä malli ei ole virheellinen sinänsä jos näin toimitaan aidosti; se on virhe tilanteissa, joissa opetussuunnittelu jätetään tekemättä
• mallin etu on joustava reagointi teknologiamuutoksiin
• nykyisessä mallissa sama reagointikyky toteutetaan valinnaisilla opinnoilla (tarjontakorit)

- vapaasti valittavien kohdalla opetussuunnittelun toiminnasta tapahtuu vasta vuosisuunnittelussa: tänään päätetään että huomenna alkaa vapaasti valittava opinto - erikoisasiantuntija tulee vierailulle yms. Em. tapahtuma sisältää sekä opetussuunnittelua, vuosisuunnittelua että toteutussuunnittelua

- tarjontakorien toimintalogiikka ja mistä tarve tarjontakoreille syntyy; seuraukset opetussuunnittelun malliin