Page History

Viestintämalli_kuvallinen.aiRyhmä 2: Linnea S., Johanna L., Katja M.,

...

Janne K., Aino S. &

...

Iida S.

Ryhmän tekstejä voi työstää
    •    kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
    •    pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
    ◦    http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
    ◦    http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
    ◦    http://piratepad.net/front-page/
    •    pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
    •    päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)

    •    Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.

Kollektiiviset muistiinpanot

Mitä viestintä on?

• Maailma on täynnä viestejä ja niiden tuottajia, jakajia, etsijöitä, vastaanottajia ja muokkaajia (+tuotteita)
• sanomien siirtämistä A:sta B:hen
• viestien välityksellä tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta
• inhimillistä symbolien käsittelyä merkitysten synnyttämiseksi toisissa ihmisissä
• yhteisyyden ylläpitämistä
• viestintä on välttämätöntä kaikella informaatiolle
• viestinnän tutkimuksessa käytetään usein yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden käsitteitä, teorioita ja menetelmiä
• 1977 löydetty jo 160 erilaista määritelmää viestinnälle
• Kuneliuksen mukaan selvää vastausta ei ole olemassa...
• viestintä ei ole suoraviivainen prosessi vaan ennakoimatonta, jopa kaoottista
• viestintää on määritelty ja tutkittu eri näkökulmista, mm.
  • mekanistinen näkemys
  • psykologinen näkemys
  • yhteisöllinen näkemys
  • kriittinen näkemys

Viestinnän vaikutukset ja tehtävät

Vaikutus = Muuos

• Tietojen, asenteiden ja käyttäytymisen muuttuminen, muutospaineen torjuminen tai aijempien asenteiden vaihtuminen

Millä aikavälillä vaikutus tapahtuu tai vaikutusta tarkastellaan?

• Lyhyen aikavälin muutokset
• Kasautuvat muutokset
• Pitkän aikavälin kulttuuriset muutokset

Sanaton eli nonberbaali viestintä

• yhteydessä kielen alkeismuotoihin
• osa perustuu synnynnäisiin ominaisuuksiin (itku, hymy,...)
• usein tiedostamatonta, ilmaisevuus tällöin suuri
• arvioidaan usein välittömästi (intuitiivinen tajuaminen)
• ymmärtäminen yhteydessä vastaanottajan tuntemaan empatiaan
• oppiminen muovaa (kulttuurierot) yksilöiden väliset erot
• esim. ilmeet, eleet, tilankäyttö, pukeutuminen, koristelu, esineiden valinta ja käyttö

Viestinnän käsitteitä ja malleja

• aikamme yleiskäsitys, kaikki olemme tuottajia, jakajia ja vastaanottajia
• viestien välityksellä tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus (J. Fiske, 1992), tarvitaan väh. kaksi osapuolta
• eri näkökulmat: mekanistinen, psykologinen, yhteisöllinen ja kriittinen näkemys

...

• Tarkastelunäkökulmia viestintään:
  
  • historia - nykyisyys - tulevaisuus
  • talous, tuotanto, kulutus
  • teknologia
  • funktiot, tehtävät, vaikutukset
  • valta, suhteet
  • merkitykset, tulkinnat
• Lyhyt katsaus historiaan
  
  • viestintä avainasemassa, taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä
  • assosiatiivisuuden kasvu
  • aika ja paikka: reaaliaikaisuus
  • kuvitteelliset yhteisöt: tiivistymistä ja hajautumista (esim. globaalisuus)
• Valtasuhdetta selvittäessä:
  
  1. kenellä on valtaa (subjekti)
  2. kuka on vallan kohde (objekti)
  3. mikä on vallan perustana (keinot)
  4. kuinka suurta on valta (määrä)
  5. kuinka laajaa on valta (käyttöalue)
• Viestinnän vaikutukset ja tehtävät
  
  • keneen tai mihin vaikutus kohdistuu?
  • vaikutus=muutos
  • millä aikavälillä vaikutus tapahtuu/vaikutusta tarkastellaan?

Tieto on valtaa, se, joka tietää, voi ohjailla ihmisiä.Tiedon jakaminen vahvistaa yhteiskuntaa, toisaalta lisää kilpailua.

Monikanavaisuus

• sama sisältö monikanavaisesti käyttäjän saataville eri päätelaitteiden kautta
• laitteiden rooli ihmisten toiminnassa muuttunut
• 10 vuoden päästä meillä on arviolta käytössä 16 eri päätelaitetta
• koko maailma = käyttöliittymä
• toisaalta ihmisetkin monikanavaisia (monta aistikanavaa)
• eri laitteita käytetään eri tilanteissa (kännykkä, tabletti, TV, PC...)

Yksilö, valta ja monikanavaisuus

• digitaaliset mediaympäristöt luovat uusia olemassaolon tapoja ja muotoja
  
  • monikanavaisuuden kautta olemme läsnä useissa ympäristöissä samaan aikaan -> multilineaarinen olemassaolo
• yksilöt, ryhmät ja yhteisöt ratkaiseva muutosvoima
• kuka hallinnoi meidän itsestämme tuottamaa tietoa? Kuka käyttää valtaa monikanavaisessa, verkottuneessa, fragmentoituneessa ympäristössä?

Tarina ja viestintä

Mikä on tarina? Ei yhtä määritelmää

• sarja tapahtumia ajassa, kronologinen järjestys
• fiktiivinen tai ei-fiktiivinen kertomus teosta, tapahtumasta tai tapahtumien kulusta

Tarinankerronta

• tarinat olleet aina osa kulttuuria
  
  • säilyttävät ja välittävät tietoa
  • palvelevat monia ihmisten tarpeita viihteessä, opetuksessa, uskonnossa yms.
• tarinankerronnan mahdollisuuksia ei ole kokonaan tutkittu, vaan uusia kerronnan muotoja ja tapoja kehitetään jatkuvasti

Miksi tarinat kiehtovat?

• Aristoteleen mukaan tarinan tarkoituksena on puhdistua säälin ja pelon tunteista (katharsis)
  
  • tarinoiden tarkoitus on imitoida todellista elämää (mimesis)
• tarinoiden avulla voimme kokea asioita, jotka eivät muuten olisi meille mahdollisia (miten se vaikuttaa meihin?)
• Aristotelinen tarinankerrontaperinne vaikuttaa samaistumisen kautta
• ns. eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieraannuttamisen kautta
  
  • pyritään siihen, ettei katsoja eläydy, vaan tietää kokemuksen olevan tarinaa
  • vedotaan järkeen, ei tunteisiin
  • kehittäjät: Erwin Piscator ja Bertolt Brecht 1930-luvulla

Tarinarakenteet

• tarina voidaan nähdä myös erilaisten elementtien kudelmana -> kokonaisuus, kun sen elementit sommitellaan sopivalla tavalla

Tarinallinen kuva, esim. Annie Leibowitz

Tarinarakenteet

• some rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinoista¨
• toiminnan jäljet voidaan nähdä ketjuttuvana, jatkuvasti kehittyvänä tarinaverkostona
• "global campfire"

Tarinaverkosto

• meitä koskevia tietosirpaleita voidaan tulkita missä tahansa järjestyksessä ajasta ja paikasta riippumatta (lineaariset ja ei-lineaariset tarinat)
• tahdomme liittää itsemme kiinnostaviin tarinoihin (jakaminen, tykkääminen Facebookissa, yhteisöt, ryhmät yms.)

Tarinat ja valta

• näkökulmat valitaan eli käytetään valtaa
• todistamisen funktio (esim. suomalaisuuden/kansallisidentiteetin rakentaminen
• määrittää, keitä olemme

Talous ja tuotanto

Mediatekstit kulttuuriteollisuuden tuotteena?

• kulttuuriteollisuutta koskeva keskustelu alunperin kriittistä, vrt. Frankfurtin koulukunta
• kulttuurin ja teollisuuden vastakkainasettelu, molemmat kuitenkin usein pitkälle standardisoituja
• riskialtista liiketoimintaa: yritykset riippuvaisia toisistaan, eivät voi kontrolloida täysin julkisuutta, arvaamaton yleisö
• "ennen kaikki paremmin, nyt kaikki kaupallista" -ajattelu ollut koko ajan, jo Aristoteles muinoin ajatteli näin

Viestinnän tuotanto

• nivoutuu kysymyksiin taloudesta, mediateollisuudesta ja vallasta
• ammatilliset käytännöt ja ammattiryhmät - amatöörituotanto
• Silvio Berlusconi

Mediadiversiteetti

• median monimuotoisuus, kytkeytyy:
  
  • omistuspohjan, työvoima, lähteiden, sisältöjen ja vastaanoton monipuolisuuteen

Mediakonvergenssi

• yhteensuuntautuminen ja läheneminen mediassa, jotka muuttavat mediakenttää, liittyy:
  
  • sisältöjen, teknologian ja talouden/omistuksen yhdentymiskehitykseen

Taloudellisilla sidoksilla vaikutuksia viestinnän

• tuotantorakenteisiin
• levitysjärjestelmiin
• sisältöihin
• makujen, arvojen, normien säätäminen
• vaikutus kulutukseemme/kulutustavaratuotannon tarpeet/tavaroiden kierto

Medioiden sisällön määrittäjät

1. omistus ja kontrolli
2. mediainstituutiot
3. valtio ja lainsäädäntö
4. medioiden itsesäätely ja kontrolli (some-ohjeistukset mm.)
5. taloudelliset määrittäjät
6. mainostajat
7. yleisöt
8. mediatyöntekijät
9. lähteet

(Mastenman 1989)

Kahdet markkinat - kaksi tuotetta

Image Added

Markkinaehtoistuminen

• markkinaehtoistumisen seurauksena media viihteellistyy
• asiajournalismin suhteellinen osuus mediassa pienenee ja viihteen suhteellinen osuus kasvaa
• asian ja viihteen raja medisällöissä hämärtyy
• voimakkainta tämä kehitys on sähköisessä mediassa

Rakenteellisia muutoksia

• muutokset kilpailutilanteissa
• muutokset omistussuhteissa
• liiketaloudellisen ajattelun kehitys ja muutokset
• (meritokratia)

Käyttäjälähtöinen sisällöntuottaja vai tuottaja-käyttäjä? (Axel Bruns)

• Produsage -> Prosumer (consumer and producer)
• yleisö mukana palvelujen tuottamisessa ja parantamisessa, sisältö muokkautuu käyttäjien mukaan (esim. Wikipedia, Linux)
• hyödyntäminen mediassa, yritystoiminnassa, yksityiselämässä? Vaikutus yhteiskuntaan?
• blogit
• kansalaisvaikuttaminen ja vertaisrahoitus
  
  
  
  

Epäsuora viestintä

• Roolit tiedetään etukäteen, osataan luonnostaan näytellä ja taiteen tehtävä on rikkoa rooleja ja paljastaa ne
• Epäsuoraa viestintää käytetään päivästä toiseen. 
• Sillä vältetään haavoittumista.
• Käsikirjoituksessa piilotekstit
• Mainokset
• Emme enää usko tarinioihin. (Uskonnot, sosialismi, kapitalismi jne.)

Linkkejä netistä

http://hypnologia.com/lehdet/0504/viestinta054.html?TB_iframe=true&height=600&width=800

Image Added

Ryhmän viestintämalli

viestintamalli.ai

Viestintämalli1.pdf

Viestintämalli_kuvallinen.pdf

Viestintämalli_kuvallinen.ai

Viestintämalli1.ai