Online communities: key issues and research methodologies
(chair: Paola Peretti, Northwestern University)
Communicating EU-regulated matters in the blogosphere. A case study of the Danish Patent and Trademark Office's blogging practices
Annette Agerdal-Hjermind, Chiara Valentini (abstrakti)
Otsikon mukaisesti tutkittu blogia viestintäkanavana (puhuja käytti termiä viestintästrategiana), kun viestitään tarkoin säädellyistä asioista. Bloggausta käytetään mm. parantamaan markkina statusta, tuomaan henkilökohtaisuutta asiakaspalveluun ja viestintään. Organisaadioiden blogit voidaan jakaa tarkoituksen, käytön ja kohdeyleisön mukaan.
...
Exploring a (fairly) new instrument for corporate communication in the social web: Online Brand Communities
Clarissa Schöller (abstrakti)
Tutkittu online brändi yhteisöjä, jotka ovat hyvin erityisiä - eivät käyttäjien näkökulmasta vaan siinä suhteessa, miten yritykset saavat aikaan brändilleen online yhteisön. Ensin tutkija selitti omat määreensä brändille ja yhteisölle ja sen jälkeen esitti esimerkkinä Ikean Saksassa toimivan online yhteisön. Brändiyhteisö ei ole pelkästään suhde pelkästään brändin ja kuluttujan välillä, vaan brändin ja sen kuluttajien sekä brändin eri kuluttajien välillä. Lisäksi yhteisössä on usein myös brändin ihailijoita, yhtiön osakkaita yms. sidosryhmiä.
...
'United in Diversity'? Introducing a research model to analyze the relationsof national and transnational public diplomacy in the European Union
Alice Srugies (abstrakti)
Käynnissä oleva tutkimus. Puhuja siis esittelee mallia, jolla tutkitaan julkista diplomatiaa (mikä ihan käännöskukkanen) EU:n jäsenmaissa. Eli miten maita markkinoidaan ja miten niistä ja niiden tavoitteista, toimistaja käytännöistä viestitään. Tutkimuksessa on huomattu, että on olemass olemassa kuilu EU:n toimien ja niiden näkyvyyden välillä. Puhuja puhuu laajasti siitä miten tutkimus mallia on kehitetty. (Menee tosi akateemiseksi ja puhuja taitaa olla britti, joka käyttää sellaista sanastoa, että minäkin alan pudota kärryiltä...) Esitysten jälkeen joku yleisöstä totesi, että hän vähän ihmetteli miksi tämä esitys on täällä, menee ehkä hiukkasen aiheen vierestä, ja puhuja oli samaa mieltä :-)
Dialog principles on Investor Relations Websites
Christian Schumacher, Sascha Himmelreich (abstrakti)
Tässä on tutkittu yritysten ja sijoittajien välisiä suhteita. Nettiä ei ole vielä (ainakaan Saksassa) hyödynetty kovinkaan paljon sijoittajaviestännässä. Teoriapohjana on käytetty kent/Taylorin 5 dialogin periaatetta:
- uselfulness of information
- ease of interface
- generation of return visits
- dialogic loop
- conservation of visitors (tätä ei ole kuitenkaan käytetty tutkimuksessa, koska tässä puhutaan pop-upeista, joita ei ole haluttu ottaa mukaan)
Tutkittu 130 saksalaista yritystä ja niiden sijoittajille suunnattuja nettisivuja. Yrityksen on jaettu edellisen jaon mukaisiin ryhmiin sen mukaan miten netissä on toteutettu sijoittajaviestintä. Tuloksena se, että kaikilla on verkossa pakolliste tiedot, mutta muuten tiedoissa on todella paljon eroa ja tietyssä pörssissä listatut yritykset ovat selvästi panostaneet enemmän viestintään (verkossa podcasteja sijoittajakonferensseista yms.) Koska en itse ymmärrä näistä pörssiasioista mitään, menee vähän ohi noi pörssilyhenteet.
Huonoiten on hoidettu palautemahdollisuus ja sosiaalisen median linkit eli siellä olisi eniten mahdollisuuksia ja parannettavaa.
Transparency and the Problems of Representation in Verbal, Visual and Numerical Regimes
Lars Thoger Christensen, George Cheney (abstrakti)
Puhuja puhuu siis läpinäkyvyydestä, mutta ilmoittaa heti alkuun ettei hänen esitystään löydy verkosta tai itseasiassa mistään muualtakaan...
Mitä on läpinäkyvyys? Tiedon näkyvyyttä: jos sinulla on tietoa, näet (ymmärrät). Meillä on ihanne läpinäkyvyydelle, kun viestinnän tutkijat ja professorit puhuvat läpinäkyvyydestä, he unohtavat kaikki mitä heille on opetettu yrityksistä. Läpinäkyvyys kuulostaa todella hyvältä, mutta onko se liian kunnianhimoinen tavoite.
Mikä rajoittaa? Kun huomioit, myös valikoit. Voitko olla puolueeton? Yrityksillä on myös salaisuuksia, ei kaikkea haluta/voi kertoa. Organisaatiot ovat monimutkaisia ja muuttuvat, jatkuvuus on mahdottomuus.
Puhdas viesti? Haasteena overload, epävarmuus, epäluottamus,
Vastaanottaja ymmärtää ja osaa lukea viestit? Miten vastaanottaja tulkitsee viestit?
Onko avoimuus sama kuin läpinäkyvyys?
Useimmiten yleisöämme ei kiinnosta meidän lähettämämme sanomat.
Lopputulema läpinäkyvyys on illuusio, koska se on representationeiden taistelu.
(Viimeinen puhuja oli ilmeisesti joku huippu, koska sali täyttyi. Hän myös puhui ja esitti asiansa aivan eri tavalla, kuin muut (akateemisemmat) puhujat. Mielenkiintoista, mutta vaikeaa raportoitavaa.)