viestintamalli.pdfRyhmä 3:
Ryhmän tekstejä voi työstää
• kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
• pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
◦ http://piratepad.net/front-page/
• pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
• päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)
• Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.
...
Tehtävä 1: Muistiinpanoja näkökulmasta "Mitä viestintä on?"
1. Communcation Communication Models:
- Viestintä on järjestelmä, jossa yhdenkin osa-alueen muuttumiinen vaikuttaa toiseen. Samoista lähtökohdista saattaa myös syntyä erilaisia tuloksia riippuen siitä, "mitä on ollut aiemmin".
...
- Lisää motivaatio aie-kohdan alle/lisäksi
- Clipart-kollaasi!
viestintamalli.pdf
viestintamalli2.pdf
Kollektiiviset muistiinpanot
Joukkoviestintä
Esimerkkejä viestinnän vaikutusten määrittelystä
Keneen tai mihin ja millä tasolla
Missä muutos tapahtuu
Tarkoittaako vaikutus muutosta
Millä aikajaksolla muutosta tarkastellaan ja kuinka pysyviä ne ovat?
Ferdinand Tönniesin erottelu yhteiskunnalliseen ja yhteisölliseen järjestykseen:
Yhteisö
Sukulaisuus, kieli, perinteet, yhteiset tavat luovat ihmisten välisen järjestyksen pohjan
Ihmisten väliset suhteet ovat henkilökohtaisia ja selkeitä
b. Yhteiskunta
Järjestys perustuu markkinoihin, jolloin ihmisten on valvottava omaa etuaan → Ihmisistä tulee yksilöitä sanan varsinaisessa merkityksessä
Ihmiset ovat toisistaan erillisiä ja ainutlaatuisia yksilöitä
Suhteita ohjaavat transaktiot eikä orgaaninen yhtenäisyys kuten aiemmin
Vasta yhteiskunnasta syntyi ajatus yhteisöstä massana
massa määritellään yksilöiden välisten suhteiden mukaan
Yksilöt erilaisia
Ei johtajaa, ei kykene toimimaan itsenäisesti ja suunnitelmallisesti
→ Internet haastaa tämän ajatuksen → Esim. Sichuanin maanjäristys 2008 → Sukulaisten etsiminen ja avun järjestäminen
MCR-perinne (mass communication research)
Kritisoitu tutkimuksen kysymyksen asettelun johdattelevuudesta ja lyhyen aikavälin tulosten seuraamisesta
Edustaako journalismi yleistä mielipidettä tekemällä kyselyitä vai julkista mielipidettä tarjoamalla ihmisille estradin keskusteluille→ Luodaanko ihmisille mielipide vai annettaanko heidän luoda se itse?
Joukkoviestinnällä on vaikeaa luoda uusia mielipiteitä: Se enemmänkin vahvistaa vanhoja
Tietolähteellä suuri merkitys vaikutuksen uuden mielipiteen luomiseen:→ Uskottavampi saattaa vaikuttaa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä ero kuroutuu.
Jos tietoa tarkasteltiin useasta näkökulmasta, sillä pystyttiin paremmin vaikuttamaan eri mieltä oleviin ja koulutetumpiin (perustelujen vaatimiseen tottuminen)
Jos halutaan vahvistaa tiettyä mielipidettä, on yhteen näkökulmaan pohjautuva tarkastelu tehokasta
Vaikuttamisessa ei ole tärkeää mitä sanotaan ja miten se perustellaan, vaan kuka sen sanoo. (Esim. Timo Soini)
Mielipidevaikuttajat (portinvartijat)
Joukkoviestinnällä voidaan parhaiten vaikuttaa mielipidevaikuttajien kautta
Ihmiset muuttavat helpoiten mieltään läheisen ihmisen "painostuksesta"
Mielipidevaikuttajia voi olla useita ja toimivat yleensä tietyllä kapealla alalla → Mielipiteet ovat siis sosiaalisia ja ihmisten omien verkostojen luomaa
Tajunnallisen riitasoinnun hypoteesi
Kun ihminen kohtaa ristiriidan, hän kokee sen epämiellyttävänä ja pyrkii purkamaan tilanteen
Esim. Mielipiteen muuttaaminen tai vaikka ristiriidan toisen osapuolen "ignooraus"
- mielipiteen muuttaminen riippuu yleisesti siitä, että onko vastapuoli tarpeeksi tärkeä, jotta haluat heidän olevan samaa mieltä kuin sinä.
- monesti ''ignooraus'' perustuu siihen, että vastapuoli ei ole tärkeä, eikä heidän mielipiteellään ole väliä. Näin väittely loppuu lyhyeen.
Joukkoviestinnän vaikutuksen mekanismeja
Agenda setting- teoria
Joukkoviestimet eivät vaikuta niinkään ihmisten mielipiteeseen, vaan siihen mistä ihmisillä on mielipiteitä
Esim. poliitikkoja arvioidaan esillä olevien asiakysymysten perusteella:
Joukkoviestintä voi vaikuttaa nostamalla haluamiaan mielipiteitä → yleinen mielipide vaikuttaa poliitikkojen päätöksiin
Hiljaisuuden spiraali
Joukkoviestintä vaikuttaa vääristämällä käsitystämme muiden mielipiteistä
Jos luulemme muiden ajattelevan asiasta toisin, emme uskalla tuoda esiin omia vastakkaisia mielipiteitämme (tai kerromme olevamme asiasta jotain muuta mieltä)
Voimistetaan tiettyjä ajatuksia ja vastakkaiset joutuvat vaikenemisen kierteeseen
Teoria olettaa, että ihminen luonnostaan pelkää yhteisön hyljeksintää
kollektiivinen ryhmäpaine → vrt. tajunnallinen riitasointu
Toimivuus riippuu yleisön keskinäisitä sidoksista → laaja mielipiteiden vaihtaminen ei tule kyseeseen
- Laajan mielipiteen vaihtaminen kestää paljon kauemmin, eli nopeana mielipiteen vaihtajana isolle ryhmälle joukkoviestintä ei toimi.
Kehystäminen
Joukkoviestimet vaikuttavat suosimalla rajauksia näkökulmiin
Pommittamalla tiettyjä "kehyksiä" yleisöön voidaan kyllästämisen kautta luoda mielleyhtymiä asioiden välillä
esim. EU kannattajat ovat eteenpäinkatsovia, vastustajat haluavat pysyä paikallaan
Vrt. Hiljaisuuden spiraalin liittäminen kehystämiseen
- Sensuurissa käytetään kehystämistä paljon.
- esim. uutisia jotka on pakko kertoa mutta ei haluta kertoa joitain asioita, tuodaan esille vain osa kokonaisuutta.
- Propagandassa kehystäminen on oleellinen osa viestimistä. Vihollisesta annetaan vain kauheimmat tiedot kansalle, yrittäen vaikuttaa mielipiteeseen.
Kultivaatioteoria
Joukkoviestinnän (etenkin väkivaltaviihteen) vaikutukset ovat kasautuvia ja pitkäikäisiä
Väkivaltaisempi televisio-ohjelma merkitsee elämistä väkivaltaisemmassa ympäristössä
Ei vaikuta vain asenteisiin vaan koko maailmankuvaan
Mitä enemmän katselet, sitä enemmän muokkaannut
Yhteenveto
Kirjoittaja (Kunelius) uskoo itse joukkoviestinnän kasautuviin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin
Henkilökohtaisten kontaktien vireys, omat kokemukset ja joukkoviestinten monipuolisuus luovat vastuskykyä joukkoviestimien vaikutusta vastaan
Tarinat ja tarinakulttuuri
Tarinalle ei ole yhtä selkeää määritelmää:
MÄÄRITELMÄ 1: Kertomus teosta, tapahtumasta tai tapahtumien kulusta → esitystapa, johon seuraaja voi samaistua
MÄÄRITELMÄ 2 (parempi): Tarina on erilaisten tapahtumien kudelma ja verkosto → Näistä muodostuu kokonaisuus, kun ne sommitellaan sopivalla tavalla
Osa ihmisten kulttuuria → tiedon säilyttäminen → viihde, uskonto, opetus
esim. Kalevala ja muut ennen kirjoitustaitoa luodut perimätiedon säilymistä vaalivat tarinat → Tarina on helpompi muistaan kujin jokin asia sanasta sanaan
Tai osa ihmistä? → esitystapa kehittyy ympäristömme muuttuessa
esim. kuvat → kuvan ja äänen yhdistäminen televisiossa
Miksi tarinat kiehtovat?
Samaistuminen → eläminen ja kokeminen tarinan kautta → omien tunteiden käsittely
- Tarinoiden avulla ymmärrämme toisten ihmisten (monesti päähenkilöiden kautta) elämää ja voimme kokea heidän iloisen tai surullisen elämän, ja suhtautua näin paremmin oikeisiin vastineisiin.
Voimme kokea asioita, jotka muuten eivät olisi mahdollisia
- Tarinat mahdollistavat elämän rutiineista karkaamisen, hyvin tärkeätä monille ihmisille, joille rutiinin kanssa voi olla vaikeata elää
- Mielenkiintoinen tapa opettaa, ja opettamisessa on kautta aikojen käytetty tarinoita
- Tarinat ovat myös historian tuntemuksen kannalta yhteisöille ja ryhmille hyvin tärkeä tekijä
- Pystymme tarinoiden avulla vastaamaan kysymyksiin joihin emme voi saada vastausta muuten, vaikka vastaus ei ehkä ole oikein, monesti se tuo mielenrauhan.
Aristotelinen tarinankerronta vaikuttaa samaistumisen kautta → vetoaa tunteisiin
Usein:
Etenee syy/seuraus-suhteessa
Rajattu aika ja paikka
Päähenkilöllä ongelma, joka ratkaistaan tarinan päätteeksi:
Eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieeraantumisen kautta:
Useita eri tarinalinjoja
Ottaa mukaansa pohdinnan kautta → miten tämä liittyy tarinaan
Vetoaa järkeen
Katsoja kokee olevansa katsoja, ei kokija
- Romantisoi tapahtumaa, jossa monet hahmot esiintyvät sankarimaisina
Tarinankerronnan muodot yhdistyvät usein toisiinsa → esim kokonaiskaari, jonka ymmärtää vasta lopussa
Tarina pitää päättyä siten, että se koetaan päättyneeksi
Tarinassa olevat elementit tulee liittyä toisiinsa ja merkityksellisiä tulevien tapahtumien näkökulmasta
Tarinaverkosto
Sosiaalinen media rakentuu verkostuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinoista:
”Minä”-tarina kehittyy jatkuvasti → omat tilapäivitykset ja jakamiset
”Social Campfire” → Some korvaa leirinuotion seurusstelupaikkana
Meitä koskevia tietosirpaleita (jaetut jutut: tilapäivitykset, kuvat, videot tms.) voidaan tulkinta missä järjestyksessä tahansa
Tahdomme liittää itsemme vetovoimaisiin ja mielekkäisiin tarinoihin → Huomaa brandit ja identiteetin luominen brandimielikuvan kautta
Näkökulmat valitaan eli käytetään valtaa → myös historiassa kuin somepäivityksissäkin → Määrittää keitä me olemme
Sanastoa
Mediadiversiteetti = Median monimuotoisuus
Omistuspohjan , työvoiman, lähteiden, sisältöjen tai vastaanoton monipuolisuuteen kytkeytevää
Mediakonvergenssi = Yhdensuuntaisuus, joka muuttaa mediakenttää
Liittyy sisältöjen, teknologian ja talouden/omistuksen yhtenäistymiseen
Markkinaehtoistuminen = ollaan markkinoiden vietävänä
Media viihtellistyy asiajournalismin kustannuksella
Sisällön ja mainoksen raja hämärtyy
Produsage = Sisällön tuottajat ovat myös sen käyttäjiä → esim. some , wiki
Yhteistoiminnalisesti luotua, huollettua ja järjestettyä
Prosumer = Tuottaja-kuluttaja → kuluttaja itse määrittelee millaisen tuotteen haluaa
Esim. printtaa haluamasi kuva mukiin
Vertaisrahoitus = asiakkaat maksavat tuotteen valmistamisen etukäteen ja saavat siitä vastineen