You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

Version 1 Next »

Ajatuskoe elokuvasta Metropolis

Tässä saattaa nyt mennä todella metsään sekä elokuvan että kysymyksien ymmärtämisessä, mutta mielestäni kirjoittajan (eli tässä tapauksessa kai elokuvan ohjaajan?) tarkoitus on ajatuskokeellaan piirtää kuvaa maailmasta, johon teknologian kehittyminen ja teollistuminen johtaa.Yllättävää kyllä tämä maailma on tietyiltä piirteiltään hyvin samankaltainen kuin se, jota Orwell kuvaa kirjassaan 1984.  20-luvun Saksa oli toipumassa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamista vaurioista, ja kansantaloutta pyrittiin nostamaan erilaisilla työllistämisprojekteilla, joissa teollisuus näytteli suurta osaa. Metropoliksen maailmassa teollisuudella ja koneilla on erittäin suuri osa yhteiskunnassa, joka on jakautunut Orwellmaisesti täysin kahtia herroihin ja orjiin, tai työläisiin. Työläiset toteuttavat turhaakin turhempia teollisia työtehtäviä pimeydessä maan alla, kun taas herrat elävät, no, herroiksi kaupungissa, jonka olemassaolo on mahdollinen ainoastaan työläisten kautta.

Elokuvassa ennakko-oletetaan muun muassa että kristinusko on edelleen voimissaan ja tärkeä osa yhteiskuntaa (etenkin työväen keskuudessa). Samoin oletetaan, että yhteiskunnassa vallitsee samankaltainen luokkajako, kuin ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Saksassa, vaikkakin elokuvassa erot yhteiskuntaluokkien välillä ovat huomattavasti räikeämmät kuin todellisuudessa. Naisten ja miesten roolit ovat samankaltaiset kuin tuon ajan yhteiskunnissa (mutta jälleen sidonnaisina yhteiskuntaluokkiin; työläisnaiset tekevät töitä miestensä rinnalla, kun taas herraluokan naiset ovat kauniita laululintusia, jotka leikkivät miestensä kanssa kun nämä tulevat tärkeistä toimistotöistään). Elokuvassa myös ennakko-oletetaan, että 2000-luvulla teknologian kehitys on johtanut siihen, että tiedemies pystyy luomaan, tavallaan kloonaamaan, ihmisen tai ihmistä täydellisesti muistuttavan koneen.

Elokuvan tarjoama skenario on periatteessa mahdollinen meidän maailmassamme, lukuunottamatta ihmiskoneen kloonaamista. Vaikka teknologia ei vahvin alani olekaan, arvaisin että samankaltaisen kaupunkeja ylläpitävän konejärjestelmän pystyisi toteuttamaan, ainakin jossakin mittakaavassa. Myös kyseisen elokuvan esittämä yhteiskunta luokkajärjestelmineen ja hyvät työläiset vs. pahat herrat-asetelmineen on jo toteuttanut itsensä meidän maailmassamme.

Metropolis peilaa mielestäni hyvin omaa aikaansa. Elokuva suorastaan pursuaa kristillistä symboliikkaa, ja kristinusko olikin edelleen suuressa osassa ihmisen arkipäivää, etenkin "yksinkertaisemman työväenluokan" keskuudessa. Elokuva esittää jakautuneen yhteiskunnan luokat 1910-ja 1920-luvun tapahtumien valossa; työläiset ovat rehellisiä, ahkeria yhteiskunnan tukipilareita, joita ilman maailma ei voisi toimia. Heitä riistetään ja sorretaan, kunnes mahdollisuus parempaan elämään tarjoutuu Neitsyt Mariamaisen hahmon kautta, mikä kuitenkin luo oletuksen siitä, että työväenluokka kaikessa hyvyydessään on myös yksinkertainen ja helposti johdateltavissa. Sen sijaan herrat ovat riistäjiä, jotka seuraavat vain omia mielihalujaan, uskovat asemansa olevan oikeutettu ja ovat heikkoja, helposti houkuteltavissa syntiin. Kuitenkin heidän joukostaan nousee tuo kristushahmo, joka aikaansaa muutoksen. Elokuva kertoo siitä, että tuossa ajassa luokkajako oli vielä normi ja naisten ja miesten asema aivan erilainen (vrt. syntiin ja tuhoon houkutteleva nainen ja pelastajahahmoinen mies). Teknologian kehitykseen myös selkeästi uskotaan, mutta sen oletetaan tuovan mukanaan myös varjopuolia.

  • No labels
You must log in to comment.