You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 12 Next »

Metropolis


Vuonna 2026 maailmassa vallitsee ihmisten välillä tiukka kahtiajako: Toinen puoli on suunnittelijat, jotka elävät maan pinnalla herroiksi ja toinen työntekijät, jotka rehkivät maanpinnan alapuolella pyörittäen kaupungin rattaita. Yhdessä kyseiset ryhmät luovat kokonaisuuden, jolla maailma toimii. Joh Fredersen on kaupungin pyörittäjä ja johtaja, jonka poika Freder menee ja rakastuu Mariaan, kauniiseen työläiseen.  Maria ennustaa neuvottelijan tulon, joka tulee sovittelemaan työläisten ja suunnittelijoiden välit sekä luomaan yhtenäisen yhteiskunnan.

Myönnän, elokuva vaatii keskittymistä enemmän kuin toiset. Tästä en kuitenkaan syytä itse elokuvaa, vaan kyseessä on tottumiskysymys. 1980 --luvulla kuitenkin kasvettiin Ritari Ässän hellässä huomassa. Mustavalkoinen mykkäelokuva väliteksteineen on kuitenkin vaikuttava kokonaisuus ja kahlitsee katsojan tiiviiseen tunnelmaan. Lavasteet ovat vaikuttavia, kun ottaa huomioon, että elokuva on tehty 1927. Elokuvassa luodaan yhteisyytä ja identiteettiä kahden eri yhteisön välille. Aiheet ja ongelmat ovat säilyneet säilyneet tähän päivään, mittakaava hieman ehkä muuttuneena.

There can be no understanding between the hand and the brain unless the heart acts as mediator







Blade Runner


Ridley Scottin Blade Runner nauttii kulttimainetta ja elokuvaa pidetään sci-fi --elokuvien uranuurtajana, vaikka kyseinen elokuva ei ollutkaan jättimenestys ilmestyessään, ja sekin menestys minkä elokuva sai tuli pääosin Euroopasta. Elokuva kertoo synkästä Los Angelesista vuonna 2019. Ihmisten luomat Nexus-6 replikantit ovat nousseet kapinaan ja tekevät paluuta takaisin maahan ulkoavaruuden mittelöistään. Replikantit ovat luojansa perässä, haluten tietää koska heihin ohjelmoitu elämänkaari tulee päätökseen ja miten sen voi kiertää. Harrison Fordin esittämä Rick Deckard, Blade Runner, haetaan avuksi ja saadaan puhuttua hieman kyseenalaisin termein tuhoamaan villiintyneet replikantit. Elokuvassa esiintyy idea huikeasta teknologiasta, joka lopulta kääntyy luojaansa vastaan. Samantapainen aihe kuin muutaman vuoden jälkeen ilmestynyt Terminator --elokuva. Elokuvan sankari Deckard jopa rakastuu replikanttiin ja elokuvan lopussa replikantti johtaja esittää tunteitaan ja pelkoaan kuolemaa kohtaan. Voiko ihminen olla niin kunnianhimoinen, että hänen omat keksintönsä koituvat lopulta hänen kohtalokseen? Replikantit luovat ja vaalivat omaa identiteettiään. Ihiminen on luonut jotain, joka sen on lopulta tuhottava. Ihminen luo ja tuhoaa oman etunsa mukaisesti. Blade Runnerin maailmassa mainostettiin jo off-worldia, parempaa maailmaa ja parempaa asuinympäristöä.

Elokuva on tummanpuhuva, mutta visuaalisesti hieno. Lavasteet ja valaistus ovat yksi elokuvan tärkeimpiä ja vaikuttavampia kerrontamuotoja. Ridley Scott kumppaneineen on kehunsa ansainneet.

Ajatuskoe löytyy tästä




  • No labels
You must log in to comment.