Hakemuksesta:
(5.1) Hanke vastaa tarpeeseen kehittää osaamista uusille ja kasvaville osallistuvan tuotannon aloille, joita erityisesti edustavat yhteisöllisen, ns. sosiaalisen median tuotanto sekä kulttuurilaitosten yleisötyö.
Hanke myös vastaa tarpeeseen verkostoitua yli oman ammattikentän kokoamalla media-, kulttuuri-, kirjasto-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset monialaiseksi verkostoksi, joka eri alojen osaamista hyödyntäen kehittää ja juurruttaa osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, sekä ammattikorkeakoulujen tarpeeseen integroida uusia menetelmiä ja työkaluja eri alojen koulutukseen ja työelämäyhteistyöhön.
(7.4) Tärkeä projektin vaikutusten mittari on kehitettävien työkalujen ja menetelmien juurtuminen pysyviksi välineiksi hankekumppaneiden ja kohderyhmien organisaatioiden toimissa, erityisesti ammattikorkeakoulujen opetuksessa.
(10.3) Kukin projektin kumppaneista osallistuu projektin toimien arviointiin. Arviointimateriaalin keruun menetelminä käytetään mm. opintojaksopalautteita, haastatteluita, pienryhmäkeskusteluja, Significant Story-menetelmää, sekä muita laadullisen arvioinnin menetelmiä. Hankkeen puitteissa odotetaan syntyvän 4-6 opinnäytetyötä, jotka osaltaan tuottavat aineistoa projektin toimien ja niiden vaikutusten arviointiin.
Ulkopuolinen seurantakomitea koostuu työnantajien ja kohderyhmien edustajista, jotka kokoontuvat arvioimaan projektia kausittain.
Metropolian kulttuurialan ja sosiaalialan yliopettajat vastaavat arvioinnin menetelmien kehittämisestä ja aineiston analysoinnista. Projektin aikana on tarkoitus kehittää arvioinnin välineitä ja menetelmiä alojen työelämän ja koulutuksen käyttöön.
Metropolian kulttuurialan EU-hankkeiden projektipäälliköt ja -vastaavat muodostavat ryhmän, joka kokoontuu kuukausittain raportoimaan hankkeen taloushallinnosta talouspäällikölle sekä arvioimaan hankkeiden hallinnoinnin, tiedotuksen, arvioinnin ja toimien edistymistä ja täten levittää emo-organisaatiossa kehitettyjä hyviä hankehallinnoinnin käytänteitä. Tavoitteena on kehittää kulttuurialojen T&K-hankkeiden käyttöön toimivia arvioinnin työkaluja.
*******************************************************************
Just joo, kirjoitin pitkät pätkät tähän ja sitten se ykskaks yllättäen katosi sekuntia ennen kuin olin tallentamassa!! Vihaan wikiä! Nyt sitä ei löydy mistään, joten koitan kirjoittaa parhaan muistini mukaan samat sepustukset, mutta lyhyempänä koska motivaatio jotenkin kummasti katosi.
Tällä hetkellä eli alkuvaiheessa olisi hyvä arvioida miten projekti käynnistyi, miten mikäkin osa onnistui eri tahojen osalta (rahoittaja, Metropolia, osatoteuttajat, kohderyhmä( ?)) ja miten pysyttiin aikataulussa. Lopussa projektissa yleisesti voi arvioida ainakin tiedottamista, miten se onnistui.
Kolme kohtaa, jotka digitarinan kohdalla ovat ne tärkeimmät pointit ja seurattavat asiat pidemmällä(kin) tähtäimellä:
1. Digitarina-menetelmän "levinneisyys", eli miten otettu käyttöön missäkin paikassa (kvantitatiivinen tutkimus, myös seuranta ajassa, nykyhetki vs. vuoden kuluttua)
2. Sisältää kaksi kohtaa:
- Kouluttajien koulutus (kvanti/kvali; kokivatko menetelmän hyödylliseksi ja aikovatko käyttää työssään, myös aikaperspektiivi, onko menetelmä käytössä asiakkaiden kanssa myöhemmin. Kerääminen; palautekeskustelu ryhmässä ja kyselylomake koulutuksen lopussa, kuinka moni ottaa menetelmän käyttöön, mitä sillä tekee työpaikallaan; seuranta, mahdollisesti yksittäisiä haastatteluja)
- Välillisen kohderyhmän (vanhukset, oppilaat, maahanmuuttajat, kirjaston asiakkaat ym. ym.) hyöty; saavatko menetelmän käytöstä jotain hyötyä/iloa. (Kvalitatiivinen tutkimus, haastatteluja/kyselylomakkeita satunnaisotannalla.)
3. Käyttö ammattikorkeakoulujen opetuksessa, miten pilotointi ja integrointi onnistui (kvanti/kvali; kuinka monta kurssia, opintopistettä ja osallistujaa, montako opinnäytetyötä ja harjoittelupaikkaa hyötyi oppilaiden avulla menetelmästä, myös aikaperspektiivi, onko kurssi tarjolla myöhemminkin vai hiipuiko into. Opettajien ja oppilaiden haastattelut miltä kurssi ja menetelmä tuntui)
Käsistyökalun kohdalla tärkeimmät arvioitavat asiat lienee:
1. Työkalun toimivuus (kvalitatiivinen tutkimus, käyttäjien eli nuorten (pienryhmä)haastattelut, tekijöiden (Emma, Eeva, Sonja) arviointi työkalusta ja sen luomisprosessista)
2. Prosessin kiinnostavuus/toimivuus (kvanti/kvali, kuinka moni nuorista keskeytti, osallistumisaktiivisuus, laatu-osuutta voi kysyä samoissa haastatteluissa kuin yllämainittu)
3. Lopputulos (tuliko käsikirjoituksesta näytelmä ja millainen, liittyy myös kohtaan 1)
4. Käyttöönotto muualla (pääasiassa kvanti, kuinka moni taho omaksuu työkalun käytön muualla, laadullista tutkimustakin voi tehdä jos aikaa riittää siellä loppuvaiheessa)