Prefixin ensiaskeleet
Prefixin idean esitteli Metropolialle silloisen Generator Postin (nykyisen Fake Graphicsin) edustajat alkuvuodesta 2011. Post-talona he olivat nähneet huolellisen ennakkosuunnittelun puutteet tuotannon loppupäässä eli jälkityövaiheessa. Kaikkia ongelmia ei voi ennakoida, mutta monen asian kallis ja aikaa vievä korjailu olisi ollut vältettävissä, jos siihen olisi kiinnitetty huomiota jo ennen kuvauksia. Fix it in the post -ajattelu haluttiin kääntää toisinpäin - josta projektin nimi "Prefix".
Ennakkosuunnittelun ongelmien kartoitus
Alkuperäisessä kokoonpanossa ja virallisesti elokuussa 2011 alkaneessa projektissa olivat Metropolian ja Geniksen lisäksi mukana Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (nykyinen Lapin amk), Satu ry, Helsinki-filmi, Kinotar ja First floor productions. Tällä ryhmällä mentiin ensimmäinen 1,5 vuotta; kerättiin ammattilaisten kokemuksia ennakkosuunnittelusta ja pohdittiin sopivia toimenpiteitä ongelmakohtien parantamiseksi. Muutostoiveet pystyi kiteyttämään kolmeen kohtaan:
1) Lisärahoitusta esituotantoon
2) Tiedonjakamisen (/informaatiokulun) parantaminen
3) Koulutuksen tarve VFX-suunnitteluun
Ensimmäisellä tarkoitettiin mm. tuotantotukipäätösten aikaistamista: koettiin että päätökset tulevat joskus niin myöhään, että vihreän valon ja ensimmäisen kuvauspäivän väliin jäi liian vähän valmisteluaikaa. Omalla riskillä ei uskallettu tehdä kuin välttämättömimmät toimet, joten myös HODien (head of department) palkkaaminen venyi pitkälle, eikä heille jäänyt myöskään riittävästi aikaa suunnitella omaa osuuttaan huolellisesti.
Toinen kohta liittyi yleisesti tiedonkulkuun: vaikka rahoituksen suhteen kaikki olisi kunnossa, ei tieto aina välttämättä kulkenut HODeille asti. Tällöin suunnittelu- ja valmistelutyö eteni arvailujen varassa, eikä ollut välttämättä kustannustehokkain tapa toimia. Pahimmillaan työryhmän turvallisuus saattoi vaarantua, jos lavastajan piti tehdä työnsä niin lyhyellä aikataululla, ettei kaikkiin turvallisuusseikkoihin ehtinyt kiinnittää huomiota. Myös koko kuvaustiimin odottelu tulee kalliiksi, kun kuvauspaikalla tehdään viimeisiä viilauksia vain siksi, että tietoa suunnitelmista ei ole annettu ajoissa.
VFX-suunnittelu tuntui olevan iso kysymysmerkki monellekin ammattiryhmälle. Tämä ei ole yllättävää, sillä Suomessa ei ole pitkiä perinteitä efektirikkaiden kuvien tekemisessä ja alan tekniikka kehittyy muutenkin kovaa vauhtia. Tuottajapuolella työskenteleville aiheutti päänvaivaa VFX-budjetin laskeminen, ja post-taloille, joiden alaisuudessa VFX-suunnittelijat työskentelivät, aiheutui harmia ympäripyöreistä tarjouspyynnöistä. Toiveiden ja tarjousten vertailu oli vaikeaa, sillä "jos pyydettiin hintaa autolle, yksi saattoi antaa hinnan Ladalle, toinen Mersulle". VFX-suunnittelijan mukaan ottamista ennen kuvauksia epäröitiin, sillä ei haluttu vielä sitoutua teettämään jälkityöt samassa talossa.
Varsinaiset toimenpiteet - lisärahoitus
Prefix päätti keskittyä näihin kolmeen kohtaan, joista ensimmäinen oli hankkeelle haastavin. Budjettia suoraan esituotantotukeen ei ollut osoittaa, mutta halusimme nostaa esille mahdollisuuden tuottaa näyttävää pitchaus-materiaalia tuotantoon rahoittajien löytämiseksi. Mitä varhaisemmassa vaiheessa elokuvan maailma voidaan todentaa kuvin ja äänin, sitä helpompi on vakuuttaa potentiaaliset rahoittajat tuotannon toteutumisesta ja tuottajan kyvyistä. Pisimmälle tämän esimerkin vei Essi Haukkamaan Astronautti-tuotanto, josta tehtiin upea teaser keväällä 2014 - ennen elokuvan ensimmäistäkään varsinaista kuvauspäivää. Teaser oli esillä Cannesissa heti valmistumisensa jälkeen ja keräsi paljon huomiota. Voit lukea Essin koko raportin täältä.
Toinen seikka, johon Prefix vaikutti, oli Suomen Elokuvasäätiön tuotantotuen hakukaavake, johon ehdotuksestamme lisättiin oma kohta VFX-suunnittelulle. Järjestimme myös keskustelutilaisuuden SES:n tuotantoneuvojien kanssa; Prefixistä tilaisuuteen osallistuivat projektipäällikkö ja VFX-suunnittelija Tuomo Hintikka. Tilaisuus oli kiinnostava ja hyödyllinen molemmin puolin.
Varsinaiset toimenpiteet - tiedonjakaminen
Helsinki-filmin Juoppohullun päiväkirja -tuotannossa (kesä 2012) testasimme Confluence wikiä tiedonjakamisen alustana. Jo hyvissä ajoin ennen kuvauksia laitoimme kaiken olemassa olevan materiaalin wikisivulle, jonka jaoimme vielä aihealueittain. Kaikille tuotantoon palkatuille annettiin tunnukset sivulle, josta he pääsivät lukemaan ja lataamaan kaikki itseään kiinnostavat dokumentit. Myös kuvausten aikana call sheetit ja muut uudet materiaalit lisättiin sivuille. Käytäntöä pidettiin hyvänä niin tuotantoyhtiön kuin työryhmänkin puolelta: ensin mainittu vältti jatkuvan sähköpostirumban eikä tarvinnut miettiä oliko kukin työntekijä varmasti saanut uusimmat ja päivitetyt materiaalit. Työryhmän jäsenten ei tarvinnut myöskään epäillä dokumenttien tuoreutta, eikä arvottaa aineistoa ja kysellä sitä tuotantoyhtiöltä, sillä kaikki oli saatavilla kaikille samalla sivustolla. Vain kirjautumalla wikiin sai jo aika hyvän kokonaiskäsityksen tuotannosta. Metropolian wikialusta oli testikäytössä Hefillä, ja Juoppiksen jälkeen he päätyivät jatkamaan hyvää käytäntöä toisella alustalla. Hefin kokemuksista löytyy enemmän tekstiä täältä.
Toinen tiedonjakamiseen liittyvä teema oli kuvasuunnittelu ja kuvasuunnittelutyökalut. Näitä, kuten myös projektinhallintatyökaluja, on tarjolla koko ajan kasvava määrä. Sivuston materiaaleista löytyy listaus kaikista 2013 loppuvuodesta tarjolla olleista ohjelmista. Prefix lähti suunnittelemaan lisäksi omaa, avoimeen lähdekoodiin perustuvaa kuvasuunnitteluohjelmaa "Virtual viewfinder", joka toimii mahdollisimman monen eri formaatin kanssa. Tämä ohjelma on kaikkien saatavilla maksutta loppuvuodesta 2014 lähtien.
Varsinaiset toimenpiteet - VFX-suunnittelu
Osatoteuttajalta & yhteistyökumppanilta Generator Postilta / Fake Graphicsilta löytyi osaavia VFX-suunnittelijoita, joiden ammattitaitoa Prefix saattoi hyödyntää. Tuomo Hintikka ja Ville Vaajakallio vetivät monta työpajaa ja esitystä VFX-suunnittelun perusteista lähtien. Koulutuksissa oli kaksi pääviestiä:
1) VFX-suunnittelijan työ voidaan erottaa omaksi osuudekseen esituotannossa. Suunnittelijan palkkaaminen ei sido tuotantoyhtiötä tilaamaan samasta talosta post-työtä. Lanseeraasimme myös käsitteen "käsissparraus", jossa VFX-suunnittelija käy käsikirjoituksen haastavimpia kohtia läpi kuvaajan, ohjaajan ja linjatuottajan kanssa muutaman tunnin - päivän ajan. Tällä menetelmällä vältetään "Lada vai Mersu" -ristiriitoja, kun tuotantotiimi voi avata ideoitaan suullisesti ja suunnittelija voi vastaavasti heitellä vaihtoehtoisia toteutustapoja ja niiden budjettiarvioita. Jos kyseinen VFX-suunnittelija tulee valituksi myös varsinaiseen tuotantoon, hänen on helpompi ja nopeampi hypätä tiimiin mukaan.
2) VFX-suunnittelijan varhainen mukaantulo; joko käsissparrauksen tai pidemmän pestin kautta, säästää todennäköisesti aina kuluja loppupäässä. Tekniikan kehittyessä ja halventuessa kovaa vauhtia, hänellä on luultavimmin paras tieto siitä mitä kannattaa kuvata livenä, mikä kokonaan tietokoneavusteisesti jälkitöissä, ja missä kuvissa kannattaa käyttää näiden yhdistelmää.