You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

Version 1 Next »

LÄSNÄ Eeva Meltio (puheenjohtaja), Sonja Merisalo (sihteeri), Emma Puikkonen, Kari Rentola
AIKA Ke 16.6. KLO 12
PAIKKA Agricolankatu 1-3:ssa, neukkarissa G230.

ESITYSLISTA:

1. Esityslistan tarkistaminen

Luetaan Kässyssä syntynyt käsis kohdassa 7. Muut asiat.

2. Tilannepäivitys

Marialta on saatu arkkitehtuurisuunnitelma, vastataan siihen antamalla tarkempi yleiskuvaus, objektit ja roolit sekä käyttöliittymäkuvia. Suunnitelman perusteella ovat saaneet kiinni ideasta, mutta hieman vetäjälähtöisesti.
Kari huomautti, että kaikki se hieno mitä ollaan tehty tulee saada siirrettyä Marialle.
Marialla tosiaan osaaminen on julkaisujärjestelmissä ja koodaamisessa, ei niinkään wikeissä. TIOille saadaan ehkä jo testikäyttöön uusi alusta. Wiki vaatii liikaa koskemista suoraan koodiin ja sen ymmärtämistä, uudella alustalla pyritään helppoon esim. nappien kautta tapahtuvaan hallintaan ja siirtelyyn.

Arkkitehtuurisuunnitelmassa oli vetäjän sivu, joka on hieno juttu, mutta halutaan hieman demokraattisempi versio.
Wikissä olevaa AOF-mallia on päivitetty subjektien, objektien ja featurien kohdalta. Siirretty mm. ristiriita ja käänne featureihin. Objektit on jaettu sosiaalisiin objekteihin (käyttäjä voi lisätä, järjestellä) ja objekteihin (esim. parenteesi, repliikki). Esimerkiksi teema ja aihe ovat oppimateriaalissa.

Työkalu on osoittanut mahdollisuutensa, työtapa toimii, on jopa hauskaa ja innostavaa. Oma luonteensa, osin muistuttaa muita prosesseja. Prosessi on itseohjautuva, syöttää sitä mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Hauskuus onkin nimenomaan siinä. Oleellista on laittaa työkaluun ehdotuksia siitä miten edetä, mutta ryhmä voi halutessaan edetä toisinkin. Pitäisi kerätä kaikenlaisia erilaisia tapoja kommunikoida ja työskennellä. Pankki, josta hakea asioita, kokematon vetäjä voi tarvita paljonkin apua. Vaiheistaminen myös niin, että sen voi halutessaan ottaa näkyviin. Vetäjän tulee nähdä mihin ollaan menossa. Eeva ja Sonja kommentoivat, että alkuun oli kivaa nähdä vaihe, oli mihin tarttua, mutta myöhemmin ei niin tärkeää. Prosessi alkoi elää. Kari sanoi, että kun on tekstiä jota työstetään syntyy päähän hahmo siitä, helpompi tarttua. Ongelma vaan on, että kaikilla se hahmo on omansa, miten saada yhteinen hahmo. Tarvitaan graafisia apuvälineitä tms. Näkisi kuinka paljon asioita on esim. liittyen juoneen tai kuinka monta henkilöä on luotu jne.
Kari sanoi, että työskentely Kässyssä on toiminut älyttömän hyvin, mutta mitä sitten kun kirjoittajien määrä kasvaa? Keskusteltiin hetki myös siitä, että Eeva kysyy Saijalta onko mahdollista vähentää kirjoittajia, 15 olisi ihanteellinen, 20 menettelisi vielä. Suurempi määrä ei palvele tuotosta, pienempi määrä luo varmemman olon. Jos Saija saa selvitettyä onko ylipäätään mahdollista, niin asia viedään syksyn ohjausryhmän kokoukseen.

Työkalua testataan myös muulla ryhmällä kuin TIOilla. Emmalla on kontakteja Sanataidekouluihin. Testi voisi tapahtua esim. marras-joulukuussa 2009. Pitää vaan huolehtia, ettei sitouta meitä (eli helpdesk on vain rajoitetusti apuna) eikä saa maksaa jne.
Puhuttiin myös siitä, että Kässyssä kompositio on haasteellinen, muuten prosessi on ollut kivaa. Äänestys oli vähän väkivaltaisen tuntuinen tapa valita kohtauksia. Erilaiset taulukot ja graafiset esitysmuodot olisivat parempia, kunhan ovat helppoja käyttää. Kari sanoi, että sekä taideteoksen että työprosessin kompositio pitäisi saada näkyviin.
Vetäjän sivulla voisi olla näkyvillä missä mennään. Kuinka moni on kirjoittanut, kuinka moni on tehnyt dialogeja jne. Kaikki saisivat nähdä. Opiskelijoiden omalla profiilisivulla näkyisi myös mitä on tehnyt.
Komposition hahmottamista pyritään parantamaan, helpottamaan. Kategoriat joita kirjoituspöydille annetaan helpottavat sen hahmottamista kuinka monta dialogia on jne.

3. Nimen valinta työkalulle

Nimistä ei ole tullut kommentteja. Noodiin on tykästytty eikä Googlekaan löytänyt siitä mitään ihmeellistä. Seuraavalle kehitysversiolle (eli tälle alustaversiolle) tulee nimeksi Noodi.

4. Käsisprojektin sisäinen arviointi (puolistrukturoitu keskustelu)

Eeva on laittanut wikiin joitakin kysymyksiä joita käsitellään (http://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageId=11212412)
Eeva sanoi, että yleinen tavoite on ollut selvä, välitavoitteet vaihdelleet, riippuen muilta tulleesta inputista. Emma oli samaa mieltä, työvaiheet ovat olleet epäselviä, ovat selvinneet tehdessä. Hankalaa kun projektia hakeneet ja suunnitelleet ovat eri kuin ne jotka tekee, menee aikaa löytää ryhmä ja hahmottaa mitä tehdään. Kari sanoi, että alusta asti on ollut selvää mitä ollaan tekemässä, hän on ollut mukana alusta asti. Kokenut, että on saatu oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita. Hanke on ollut epäselvä, pääasiat ja sivuasiat ovat sekoittuneet. Tietty aika menee aina että asiat järjestyy. Rekryt oli eri aikaan. Alkuun vain kuuntelee jotta pääsee jyvälle, sitten vasta ottaa vastuun ja alkaa toimia. Kun päästiin konkretiaan on homma mennyt hyvin. Luonnollinen kehityskulku. Työnjako ja osaamiset on olleet epäselviä kuten aina kun ihmiset on vieraita toisilleen. Vaatii aikaa että näkee kuka on missäkin hyvä. Hyvä että mukaan on vedetty asiantuntijoita kuten Juhana ja VP ja nyt Maria. Jännittävää nähdä nyt miten seuraava kehitysaskel otetaan, että Emman työ siirtyy kunnolla.

Eeva sanoi, että resurssit ovat olleet epäselviä, voitiinkin ottaa koodari mukaan. Opiskelijatyönä ei olisi saatu yhteneväistä ja siistiä jälkeä. Marian löytyminen oli iso apu. Resursseja on jouduttu muokkaamaan. Kompositio on nostanut esiin sen, ettei wiki riitä.
Kari sanoi, että aikataulu on toiminut hyvin, on saatu kiinni sitä, minkä päätöksen myöhästyminen aiheutti.

Tiedotuksesta: Kari sanoi, että kuulee kotona paljon, jos ei kuulisi, kaipaisi lisää tiedotusta. Ihan aina ei ole niin selvää mikä on tilanne. Pelkkä operatiivinen työryhmä ei riittäisi. Eeva ja Sonja ovat Metropolian palkkalistoilla, se tuo etäisyyttä. Medioksen wiki-sivu on ihan hyvä, kunhan löytää mitä etsii (Eeva selkiyttää käsis-osiota kesällä).

Roolit: Kari sanoi, että tämä käsiskehitystiimi vetää myös koko osaprojektia. Ei ole vain työkalun tekemistä, vaan myös projektin hallinnollisia asioita aina esityslistalla (kuten aikataulut jne.). Oletti, että operatiivisessa olisi hoidettu tällaiset asiat, että siellä seurattaisiin ja raportoitaisiin mitä osaprojekteissa menee. Eeva sanoi, että tuottajan oli ajatus alkuun toimia projektipäällikön apuna. Kari sanoi, että Saija on kiinni digitarinan kanssa, siksi tämä kehitystiimi on osaprojektin operatiivinen ryhmä myös. Ei siis mietitä vain työkalua vaan koko osaprojektin vetämistä. Pitää vaan huolehtia, ettei työkalu jää jalkoihin. Eeva sanoi, että käyttöliittymäsuunnittelua on tehty muuten kuin kehittämistiimissä, tämä oli Karille OK.
Päätettiin, että työkalun kehittämistiimimme ottaa vahvan roolin osaprojektin läpiviemisessä.

Eevalla on tuottajana vastuu koko osaprojektista, mutta asia ei ole ollut ehkä niin selvä. Kari oli odottanut operatiiviselta työryhmältä enemmän, nimenomaan ohjausta. Tuotannon lähestyessä asia tulee viimeistään eteen. Eeva tapaa Saijan viikolla 26. Saijalle asia on varmasti OK, hän ei ehdi.

5. Seuraavat askeleet: kesän ja syksyn toiminta

Eeva, Emma ja Sonja olivat tehneet suunnitelman kesästä ja osasta syksyä (LINKKI) jonka lisäksi katsottiin käsistyökalun aikajanaa (http://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageId=10560313).
Aikajanasta huomautettiin, että koulutuksia on huhti-toukokuulla siksi, että elokuussa ei ehkä väkeä niinkään paikalla. Emman työ loppuu viikolla 35 (2010), esitys on viikolla 32. Emmaa tosin tarvittaneen esityksen jälkeen. Emma säästää tunteja kesällä, käyttää niitä sitten syksymmällä. Kouluttaa, sillä siinä korostuu nyt se, miten sisältöä käytetään, työkalusta tehdään teknisesti mahdollisimman läpinäkyvä.

Eeva päivittää aikajanat, lisää myös Sonjan niihin.

Kari huomautti kesä&syksy suunnitelmaan että Mirjalta on hyvä kysyä ideoita ja kontakteja rekrytoinnin suunnitteluun. Esityksen tuotannon suunnittelusta Eevalla on ollut palaveri Anittan kanssa, sai kontaktiksi Mikko Pirisen. Oppimateriaali tulee olemaan omassa wikissä vielä näilläkin näkymin, selviää syksyllä mikä wiki sopii parhaiten.

Dramaturgiseen työryhmään Kari sanoi, että työ etenee hyvin, ongelmat ratkotaan, ei ole tarvittu niin tätä tukiryhmää. Riittääkö sen kokoonpano? Syntyi ajatus myös digitaalisesta tukiryhmästä, Juhana Kokkonen ja Markus Norrena olisi hyvä saada jossain välissä mukaan, ovat verkkokulttuurin asiantuntijoita. Ehkä mukaan syyskuun kehittämistiimiin.

Sovittiin, että kun TIOjen kurssi on meneillään kaikki kehitystiimiläiset seuraavat sitä, Kari toimii Emman tukena vetämisen suhteen. Kari mahdollisesti vierailee kurssin aluksi myös live-tapaamisessa. Josko HKT:n apulaisjohtajan läsnäolo olisi motivoivaa. Samat henkilöt jotka osallistuvat nyt kurssille myös toteuttavat tulevan esityksen, joten heidän ja Karin tutustuttaminen tärkeää.
Työkalun testaaminen on sitä, miten se toimii, miten asiat mielletään (ei niin, että tutkittaisiinko toimiiko jokin linkki tms., se tehdään erikseen).

Rekryjä mietitään jo syyskuussa. TIO-prosessin aikana olevissa kokouksissa.

Kesän jälkeen ensimmäisessä kehittämistiimin kokouksessa kerrotaan mikä on tilanne, sitä ennen Karille tiedote siitä mitä on tehty, missä mennään. Tämä tiedote myös Anittalle, Saijalle ja ehkä dramaturgiselle tukiryhmällekin.

6. Esitykseen tuotantoon liittyviä kysymyksiä

Eeva kysyi tuotannon suunnittelusta, mihin tarvitaan eniten aikaa jne. Käsisprosessi on viikoilla 1-11, jo silloin on hyvä seurata mitä mahdollisesti tarvitaan (tyyliin hevonen), joskin vaikutus tuotantoon tulee lopulta ohjaajan kautta, hän päättää onko hevonen äänenä vai fyysisenä läsnä.

Kari jaotteli, että ensin on harjoituksia edeltävä tilanne, silloin on ennakoivaa suunnittelua siitä mitä ollaan tekemässä; tuottaja tietää paljonko on rahaa käytettävissä, keitä ihmisiä on mukana jne. Sitten alkavat harjoitukset, homman raamit ovat tuottajalla tiedossa, valvoo että rahat riittää jne. Lopuksi on vaihe, jossa ensi-ilta lähenee, ja esitys siirtyy Pasilaan; oleellista on saada yhteistyö Metropolian ja Pasilan henkilökunnan välillä toimimaan, tuottaja pitää ohjat käsissä ja toimii yhteyshenkilönä, tiedotussuunnittelu tärkeää.

Eli ensin on tärkeää kasata tukiryhmää, etsiä tarpeelliset kontaktit. Metropoliasta tieto miten tehdään mitäkin, tämä kun on vain yksi monista oppilastuotannoista. Ainoa ero on se, että esitys viedään lopuksi Pasilaan. Täytyy siis pitää kiinni Metropolian tuotantotyylistä. Ei ole käytössä HKT:n puvustajia tms. Saara Vaklin ja Petri Pullinen jotain kontakteja.
Ennen esitystä ja sen aikana tuottaja joutuu junailemaan kahden organisaation välisiä asioita. Kaiken tavaran siirto, valot, puvut.. Yhteyden ylläpito (Karilta tulee kontaktit HKT:n puolella). Pieta on ohjaaja, joka siis miettii esitykselliset ratkaisut (onko siis hevosta vai ei), mutta on silti syytä tarkkailla paljonko esim. tulee näyttelijöitä, onko tarpeeksi harjoitustilaa jne.
Tuottajan tulee tehdä aikatauluttamista, suunnitella rahankäyttö jne. Realistinen suunnitelma että kaikki ehditään miettiä ja rakentaa. Kutu-opiskelija ilmeisesti tulossa assistentiksi, hänelle hyvää kokemusta. Tuottaja valvoo, assistentti juoksee. Tuottajan tehtävä on siis ennakoida asioita mahdollisimman paljon. Hänellä on tieto esityksen konkretiasta.

Kehittämistiimin esityslistalla voi pitää aina esityksen tilannepäivitystä. Kari ja Emma voivat antaa yleisiä neuvoja ja tietoa, mutta miten homma toimii Metropoliassa pitää kysyä sieltä (Saara ja Petri ainakin).

Periaatteessa heti kun käsistä alkaa syntyä voi ohjaaja, äänisuunnittelija, puvustaja ja lavastaja alkaa työnsä. Pieta tietänee kuka tekee mitä. Budjetti pitää tehdä, kannattaa muistaa, että esitys pitää siirtää; voi joutua vuokraamaan pakettiauton. Esityksen lavastus saattaa tulla projisointeina, asia selviää syksyllä (2009). Budjetti on 6000€ mutta se pitää kaikki laittaa materiaan, ei voi palkata ketään. Opiskelijat tekevät kaiken tarvittavan, mm. lavastuksen.

Emma veti yhteen, että tammi-maaliskuussa kokouksia ja suunnittelua. Hektisin aika huhti-toukokuu (+tiedotus vie aikaa jos sitä on jo), samoin heinä-elokuu, viikko-pari ennen esitystä ja sen aikana.

7. Muut esille tulevat asiat

Luettiin yhdessä ääneen läpi Kässyyn syntynyt käsikirjoitus (silloin uusin versio).

8. Seuraavat kokoukset

Kehitystiimin kokouksiksi sovittiin: 20.8., 9.9., 21.9., 29.9. ja 8.10. klo 12-14.

  • No labels
You must log in to comment.