Versiohistoria

1 Johdanto

Opetussuunnittelulla tarkoitetaan

Opetussuunnittelulla tarkoitetaan koulutusohjelmien tutkintojen osaamisen määrittelyä ja vuosittaista saapumisryhmien opintojen suunnittelua. Opetussuunnittelun tuloksena syntyvät saapumisryhmien opetussuunnitelmat.

Opetussuunnittelun tietojärjestelmäpalvelut

Ammattikorkeakoulussa on käytössä opetussuunnittelun tukena OPS-editori tietojärjestelmä, jolla tallennetaan koulutusohjelmien opetussuunnitelmat: ryhmien opetussuunnitelmien perustiedot, opetussuunnitelmien opinnot, ajoitussuunnitelmat ja opetussuunnitelmaan liittyvät muut kuin opintokokonaisuuksina tallennetut opintojen jäsennykset sekä suunnitellaan opetussuunnitelmiin liittyvät ja liittymättömät valinnaiset opinnot.

Vuosisuunnittelulla tarkoitetaan

Vuosisuunnittelu on opetusryhmien vuosittaisen koulutuksen suunnittelua. Vuosisuunnittelun tuloksena syntyvät ryhmien lukuvuoden toteutukset, opiskelijoiden opintojen periodikohtainen ajankäytön alustava suunnitelma ja opettajien työaikasuunnitelmien luonnokset.

Vuosisuunnittelun tietojärjestelmäpalvelut

Koulutuksen vuosisuunnittelun tukena käytetään toiminnan suunnittelujärjestelmä TOISUa, joka on tuotettu yhteistyössä Tampereeen ammattikorkeakoulun kanssa. TOISUn on toimittanut Reaktor innovations oy. TOISU toiminnallinen määrittely on vuodelta 2004 ja käyttöönotto on ollut vuonna 2005.

1.1 Tausta ja lähtökohdat

Nykyisin tuotannossa oleva Toisu/vuosisuunnittelu järjestelmä on määritelty ja otettu käyttöön edellisten organisaatioiden tarpeiden mukaisesti. Järjestelmä ei palvele käyttäjiä nykyisen organisaation vaatimusten mukaisesti. Nykyinen järjestelmä ei tue riittävän hyvin eri tiedonsiirtoja järjestelmien välillä (STTS, OPS-editori, WinhaPro jne.). Lisäksi samojen tietoyksiköiden kopioiminen eri tietolähteisiin lisää ylläpidon määrää ja lisää riskiä tiedon eheyden katoamiselle eri tietolähteiden välillä. Tämän lisäksi eri tietolähteissä olevien tietojen raportoiminen ja koostaminen on haastavaa tai mahdotonta, koska eri tietolähteet rakentuvat eri tietomallien mukaisesti.

Nykyisen järjestelmän tarjoamat palvelut ovat hajaantuneet eri osiin vaikeasti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Muutosten teko toimintoihin aiheuttaa säännöllisesti uusia virheitä sovelluksen toimintaan. Tämän lisäksi uusien järjestelmien tuomat vaatimukset eri tietojen integrointitarpeesta luo vaatimuksia koulutuksen suunnittelun järjestelmille, johon ne eivät tällä hetkellä pysty nykyisessä arkkitehtuurissaan vastaamaan.

Edellämainittujen puutteiden vuoksi kesällä 2009 teetettiin selvitys nykyisen Toisu järjestelmän nykytilasta ja jatkokehitysmahdollisuuksista. Tämän selvityksen sekä syksyllä 2009 tehdyn nykytilaselvityksen lopputuloksena päädyttiin lopputulokseen, jossa nähtiin parhaana ratkaisuna rakentaa nykyiset palvelut erilaisella arkkitehtuurilla ja uusilla tekniikoilla siten, että ne tuottaisivat organisaation vaatimusten mukaiset palvelut paremmin sekä mahdollistaisivat tietojen vaihdon eri palvelujen välillä palvelukeskeisen arkkitehtuurin mukaisesti.

1.2 Tavoitteet ja lopputulokset

Projektin tavoitteena on kartoittaa nykyisen organisaation prosessit ja tietotarpeet sekä muodostaa niistä tarpeiden ja vaatimusten mukaisia palvelukokonaisuuksia. Projektin tavoitteena on rakentaa uusi järjestelmäkokonaisuus palvelukeskeisen arkkitehtuurin mukaisesti, jossa eri palvelut on integroitu keskenään siten, että niiden tuottamat tiedot ovat kaikkien tietoja tarvitsevien palveluiden käytettävissä.

Projektin lopputuloksena on järjestelmäkokonaisuus, joka pitää sisällään seuraavat palvelut:

• Opetussuunnittelu
• Opiskelijatiedon integroiminen vuosisuunnitteluun
• Vuosisuunnittelu / resurssointi
• Työaikasuunnittelu
• Totetussuunnittelu
• Lukujärjestyssuunnittelu
• Julkaisupalvelut

Projektin lopputuloksena syntyy myös tietolähde mm. opetussuunnitelmien ja toteutusten osalta seuraaville palveluille:

• Opintojarjotin / Opinto-opas
• Henkilökohtainen opetussuunnitelma
• Tutkinto ja kurssiarviointi
• Raportointipalvelut
• Sähköinen asiakirjahallinta

Projektin päämäärä ja sen tarkoitus. Käyttäjäkunta.

1.3 Rajaukset

Projektissa ei tulla muuttamaan nykyisiä järjestelmiä kuten STTS, HR, Taloushallinnon järjestelmät yms.

1.4 Riskit

Ulkoiset riskit

- Projektiin osallistuva avainhenkilö (Metropolia tai toimittajan edustajat) poissa käytettävistä esim. sairauden takia.

Sisäiset riskit

- Henkilöstön saatavuusongelmat tiettyinä aikoina

2 Projektin organisaatio

asdsad

2.1 Organisaatio ja vastuut

adsad

2.1.1 Ohjausryhmä

asdsad

2.1.2 Projektiryhmä

asdsad

2.1.3 Asiantuntijaryhmä

asdasd

2.2 Kokouskäytäntö

asdsad

2.3 Tiedotuskäytäntö

asdsad

3 Projektin vaiheet ja aikataulu

dsad

3.1 Vaiheet

Projektin alkuvaiheessa tehdään Proof of Consept (POC) tuotteistus, jossa yksi palvelu (Toteutussuunnittelu) tullaan rakentamaan uuden palvelupohjaisen arkkitehtuurin mukaisesti. Tässä vaiheessa tarkastellaan eri teknologia vaihtoehtoja sekä testataan palvelupohjaisen arkkitehtuurin toimivuutta ja mm. vasteaikoja käyttäjän näkökulmasta.
Jos POC vaiheesta saadaan positiivisia kokemuksia tietyn teknologian suhteen, tullaan palvelut rakentamaan tämän teknologian ympärille.
Projekti jaetaan eri vaiheisiin, joiden jälkeen projektin jokainen vaihe tulee hyväksyä ennen etenemistä seuraavaan vaiheeseen.
Ehdotus etenemisestä ja vaiheistuksesta:

1.  POC
2. Teknologiavalinta
3.  Palvelukartoitus (Palveluiden tarkempi määrittely/yksilöinti)
4. Skeemojen määrittely
5.  TOISU III omistamien tietojen määrittely
6. TOISU III tietokannan määrittely
7. Palveluiden toteutus
   1.  Olemassa olevien palveluiden uudelleen rakennus
      1. Oppijan tietopalvelut
         1. Opetussuunnitelmat
         2. Opetussuunnitelma ym. kuvaukset
         3. Opintokokonaisuudet
         4. Opintojaksot
         5. Tarjontakorit
         6. Projektityöt
      2. Toteutukset
      3. Resurssit & varaukset
         1. Opettajat
         2. Tilat
         3. Opiskelijat
         4. Opiskelijaryhmät
   2. Uusien palveluiden  rakentaminen
      1. Oppijan tietopalvelut & Opetuksen järjestäminen
         1. Toteutukset

a.    Opintojakson osat
b.    Toteutuksen osat
c.    Projektityöt
2.    Lukujärjestyssuunnittelu
a.    Resurssien kuormitus päivätasolle vietynä
b.    Opettajan työviikot & kalenteri
c.    Opettajan tuntisuunnitelma
d.    Vapaajaksojen määrittely
e.    Toteutuksen peruminen & viestipalvelut
3.    Seuranta ja raportointi
a.    Kustannuspaikkakohtainen kustannusseuranta
b.    Raporttinäkymät toteutumatiedoista (taloushallinnon järjestelmistä)
c.    STTS suunnittelun aikaiset tiedot näkyville suunnittelun tueksi
d.    Opiskelijatasolle ulottuva seuranta mm. suorituksista valitulla opintojaksolla (mahdollistaa esim. ryhmän koon arvioinnin)
e.    Työaikasuunnitelmien muutosten seuranta, versiohistoria
f.    Ilmoittautuneiden & hyväksyttyjen määrä toteutuskohtaisesti
8.    Testaus
9.    Pilotointi
10.    Käyttöönotto ja koulutus

3.2 Aikataulu

asdda

4 Resurssit

asdsad

5 Projektissa noudatettavat menetelmät

5.1 Muutosten hallinta

sdsad

5.2 Seuranta

dsda

5.3 Dokumenttien hallinta

dfad

5.4 Viestintä

sdasd

6 Kustannukset

sdad

Projektin kannattavuus ja muut perustelut

Projektin kannattavuus edellä esitettyjen vaikutusten pohjalta. Esim. takaisinmaksuaika tms. Hyödyt tulee selkeästi merkitä tähän ja esittää tarvittavat perustelut.

7 Projektin päättäminen

Liitteet