Sosiaali- ja terveysala (vanhustyö) |16.5.2017

ARKITIETO SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA

Haastattelu: 16.5.2017

Haastateltava: Geronomi (AMK) 2014, sairaanhoitaja, jatkaa vanhustyön opintoja, musiikkiterapian perusopinnot

Työ: Sairaanhoitaja (yökotihoito, saattohoito), toiminut vanhustyön tuntiopettajana. Toimii aktiivisesti alan järjestöissä.

1.MILLAISIA TIEDONLÄHTEITÄ KÄYTÄT ARKITYÖSSÄSI? MITEN KÄYTÄT NIITÄ?

esim. internet, intra, työtoverit, tietokannat, ammatilliset julkaisut, alan organisaatiot, sosiaalinen media: kaikkia näitä; työpaikkani intraan ei pääse etänä, siitä olisi hyötyä. Terveysportti käytössä töissä, käytetään työpaikallani vaihtelevasti, on käyttänyt Pubmedia aiemmissa töissä; aineistojen käyttöluvat ongelma.
maksulliset: ei maksua /maksuttomat, joskus joutunut pyytämään artikkelin sen kirjoittajalta (musiikkiterapian opintoja varten)
Käytätkö muita hakukoneita kuin Googlea?: hyvin harvoin, Yahoota joskus (puhelimessa). Google Scholar tuttu
Miten hyödynnät sosiaalista mediaa tiedonhaussa? : tarttuu näkemiinsä asioihin, vähemmän tekee hakuja (esim. järjestön sivuilta), some on välipysäkki (muihin lähteisiin). Fb, Insta, LinkedIn enenevässä määrin (ei aluksi mieltänyt sote-ihmisen ammatilliseksi foorumiksi, innostui potilaan kautta, saanut jo 2 asiakasta LI:n kautta). Fb: tykkääminen, seuraaminen, ryhmät (suurin osa avoimia, jotkut suljettuja)

- esim. analyysejä, tutkimustietoa, raportteja, vinkkejä, ideoita, uutisia, koulutuksia, yhteystietoja, säädöksiä: kaikkea tuota, koska toimii niin monenlaisissa rooleissa: seuraa esim. mitä geronomi tekee tai voisi tehdä. Vähemmän lukee kokonaisia tekstejä, enemmän tiivistelmiä ja yhteenvetoja, yrittää seurata alan tutkimusta.
Tarvitsetko syvällistä tietoa ja analyysia vai riittääkö arkitieto?: tuottaa mieluummin itse arkitietoa ja popularisoi, lukee itse syvempää.
Onko open access tuttu?: ei tuttu terminä; kun selitin lyhyesti mistä kyse, tunnistaa sinänsä maksumuurit yms.

Onko tiedon hakeminen helppoa?
- ei aina helppoa, haasteensa; tiedonhaun aiheuttama tuska asteikolla 1-10 noin 3-4
- Millaisissa tilanteissa turhaudut tiedonhaussa?: kyllä turhauttaa, jos ei löydä eikä osaa, jos liian monimutkaista; voi katsoa peiliin, haluaisi olla parempi tutkimustiedon hakija; nopeakäänteinen luonne, haluaa että joku kertoo perusteet ja tekee vasta sitten, kokeilemalla oppiminen ei oma juttu vaan tarvitsee raamit missä toimitaan; ei kuitenkaan jostain syystä osalistunut tiedonhaun työpajoihin geronomiopinnoissaan, "oli muka jotain muuta". Kysyy helposti kavereilta, jos tiedonhaku ei suju.
Jakaminen ja seuranta

Miten jaat tietoa työpaikalla? (esim. intrassa/levyasemalla yhteinen tiedonkeruupaikka/Yammer) : Yövuoroissa intra, viestivihko, suulliset raportit, potilastietojärjestelmä, mobiili toiminnanohjausjärjestelmä (vakituisena yövuorossa, jolloin ei esim. esimiehen kanssa samaan aikaan töissä). Järjestötyössä whatsapp + Google Drive, jäsenille Fb-ryhmä, verkkosivu kotisivukoneen kautta, blogi,
seuraatko jotain tietokanavaa säännöllisesti? Mitä? Ks.edellä, seuraa hyvin paljon ja monenlaista.
miten seuraat? (esim. feedit, someryhmät, muut palvelut joilla voi suodattaa itselleen haluamansa tietovirran): uutiskirjeitä s-postiin esim. kollegoiden kanssa oma tiedonjakolista, muodostunut henkilökohtaisten kontaktien kautta. Lähtökohtaisesti kielteinen s-postiin tilaamisesta, koska sitä tulee niin paljon. Luottamustehtävän kautta saa tietoa esim. alan järjestöiltä. Käyttää tiedon keräämisestä ja seuraamisesta usein termiä skuupata, kuullut myös palvelusta Scoop it, kiinnostunut mutta vaatisi paneutumista ja sitoutumista, mihin nyt ei aikaa.

2. TYÖELÄMÄN VERKOSTOT

Minkälaisia työelämän verkostoja sinulla on? Geronomiliitto, sairaanhoitajaidentiteettiin kuuluvat järjestöt ja kollegat, kirjoittaa työnantajan terveyspuolen blogiin. Verkosto omassa korkeakouluss, v. 2014 valmistuneiden fb-ryhmä, ammatillista yhteistyötä hankkeiden ja harjoittelupaikkojen kautta.

Miten hyödynnät verkostoja?

Miten kuvailisit työkavereiden ja ystävien tai ylipäätään omien verkostojen merkitystä tiedon löytämisessä? : Merkittäviä: mitä alalla tapahtuu, tietoa välittävät ihmiset ratkaisevan tärkeitä

3. MITEN PIDÄT YLLÄ AMMATILLISTA OSAAMISTASI?

Miten? opiskellut koko ajan jotain 2014 jälkeen, musiikkiterapian perusopinnot avoimessa, hakemassa yamkiin nyt syksyllä
Seuraatko oma alasi tutkimusta?: Kyllä: lehdistä, suoraan nimesi Gerontologian, myös Hoitotiede ja Tutkiva hoitotyö kun suoraan kysyin; erityisesti tuntiopettajana pakko seurata, esim. ympäristögerontologia toi esiin tiedontarpeen aiheista: koti, asuminen, äänet, fyysinen ympäristö, kaupunginosa jne. Tuli puheeksi mitä kirjasto voi antaa opetukselle, ei ollut tullut ajatelleeksi että voi tulla kysymään tällaisia asioita, esim. uuden opintojakson sisältöä suunnitellessa

4. MITÄ OMAN ALASI OPISKELIJOILLE PITÄISI OPETTAA TIEDONHANKINNASSA ?

Mitä kirjasto voisi tehdä jo opintojen aikana antaakseen eväitä työelämään?
Kirjaston työpajat, tiedonhaku oikeasti tärkeää, kysyminen; Terveysportti.
Nykyisistä opiskelijoista etäkäyttö tärkeää, paljon kysymyksiä opettajalle! myös tiedon löytyminen ongelma. Amk-puolella kielitaito (englanti) aito tulppa ainakin vanhustyössä, tullaan niin erilaisista taustoista.

5. MITÄ AMK-KIRJASTOT VOISIVAT ANTAA ALUMNEILLE? (Haastattelija esittelee haastateltavan oman alan LibGuides oppaan lyhyesti)

Mitä oppaassa pitäisi olla, jotta voisit hyödyntää sitä työelämässä? Verkossa olevat vapaakäyttöiset aineistot, esim. http://libguides.metropolia.fi/hyvinvointi/muut : Haastateltava tallentaisi alalla työskentelevänä tuon kirjanmerkkeihin, jos ylipäänsä tietäisi sivun olemassaolosta. Toinen juttu sitten on, miiten varmistaa, että tieto sivun olemassaolosta menee perille, esim. alumnikirjeessä maininta > voi hukkua s-postin paljouteen. Joka tapauksessa tämä sopisi hänestä sote-alan alumneille viestittäväksi.
Mitä muuta amk-kirjastot voisivat tarjota alumneille?: ei tule muuta mieleen; Haastateltavalle oli uusi tieto että korkeakouun kirjastoa saa käyttää valmistumisen jälkeen, tuostä olisi hyvä aloittaa.

Space shortcuts