HSPACE

HSPACE - Hybriditilat tulevaisuuden kouluissa

Ehdotus hanke-esityksestä Helsingin kaupungin innovaatiorahastolle

Taustaa

Metropolia Ammmattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan alan klusteri on jo useammassa hankkeessa tehnyt tuloksellista yhteistyötä Helsingin kaupungin toimijoiden kanssa tunnistamalla ja kehittämällä kaupungille strategisesti tärkeitä kohteita. Esimerkiksi AMP-, edu.parvi- ja Urbaani luovuus -hankkeet sekä EAKR rahoituksella käynnissä olevat Kulttuurisilta ja Kansalaisnavigointia metropolissa -hankkeet ovat mahdollistaneet rikkaan kehittämisyhteistyön ja vuoropuhelun Metropolian ja pääkaupunkiseudun eri toimijoiden välillä.

Tutkimus- ja kehitystoiminta on Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterissa ennen kaikkea kehittävää hanketoimintaa. Peruslähtökohtana on näkemys siitä, että yhteiskunnan luovuuspotentiaalin ja innovaatiohakuisuuden vahvistamisessa kulttuuri- ja taidealoilla tulee olemaan yhä keskeisempi rooli. Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterissa koulutetaan taiteilijoiden ohella kulttuuri-, media-, musiikki- ja elokuvatuottajia, digitaalisiin ja perinteisiin medioihin keskittyneitä viestijöitä ja muotoilun ja vaatebisneksen ammattilaisia. Luovuus käsitetään klusterissa sosiaalisena ilmiönä, jolle ammattikorkeakoulun kulttuurialan toimijoista koostuva monialainen koulutusohjelmisen kokonaisuus luo toimintakentän.

Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterin kehittävässä hanketoiminnassa on jo usean vuoden ajan kokeiltu ja kehitetty uusia sosio-teknisiä ratkaisuja yhteistoiminnalle. Tavoitteena on ollut luoda innostavia ja avoimia työskentely-ympäristöjä, jotka mahdollisvat luottamukseen perustuvan yhteistoiminnan. Kehittävän hanketoiminnan ytimessä on ollut koulutusorganisaation ymmärtäminen tietointensiivisen työn organisaationa, jonka toimintamalleja tulisi uudistaa paremmin tietointensiivistä työtä ja oppimista tukevaksi. Aiemmat kehittämisprojektit ovat tarkastelleet tietointensiivisen työn muutosta erityisesti sosiaalisen median ja digitaalisen ulottuvuuden hyödyntämisen näkökulmasta. Tämä on tehnyt näkyväksi myös fyysisen ja aidon kohtaamisen merkityksellisyyden yhteisöllisyyden ja tiedon yhteisomistajuuden syntymisessä. Toisin sanoen digitaalinen toiminta vaatii avukseen ja vastapainokseen fyysistä tilaa ja satunnaisia kohtaamisia. Yhteistoiminnallisuuden kehittäminen koulutusorganisaatioissa vaatiikin digitaalisten toimintamallien kehittämisen ja käyttöönoton lisäksi erityistä huomiota tietointensiivisen työn ja oppimisen tilasuunnitteluun.

Kouluorganisaatioilla on yksityistä sektoria pienemmät mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa kokeilemalla ja kehittämällä erilaisia tilaratkaisuja. Tämän vuoksi tilojen mahdollisuuksiin perustuva kehitystoiminta jää usein pintapuoliseksi (esimerkiksi olemassa olevien kalusteiden järjestyksen muuttamiseksi). Kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen on harvemmin resursseja. Tämän johdosta koulutusorganisaatiot eivät kykene uudistamaan toimitilojaan alati muuttuvien tarpeidensa mukaisiksi. HSPACE pyrkii etsimään ratkaisua tämän ongelmakentän ratkaisemiseksi. Hanke tutkii tulevaisuuden tilaratkaisuja, jotka olisivat hyödynnettävissä suhteellisen huokeasti laajemminkin kouluorganisaatioissa.

Hankeidea

HSPACE-hankkeen lähtöajatuksena on, että tulevaisuudessa oppiminen ja koulutusorganisaatioiden toiminta on lähtökohtaisesti avointa ja yhteistoiminnallisuuteen pohjautuvaa. Tässä hankkeessa yhteistoiminnallisuudella viitataan Paul Adlerin ja Charles Heckscherin käsitteeseen yhteistoiminnallinen yhteisö (vai: määritelmään yhteistoiminallisesta yhteisöstä) (Adler & Heckscher (2006): Towards Collaborative Community), jonka he näkevät tulevaisuuden tietointensiivisen organisaation toimintamallina. Yhteistoiminnallisessa yhteisössä jokainen yksilön toimii kohti yhteistä päämäärää itse parhaaksi katsominsa keinoin. Ihmiset hakeutuvat sellasiin ryhmiin ja yhteistyöhön, joka on aina sillä hetkellä tarkoituksenmukaisinta (vai: jonka he katsovat kulloinkin tarkoituksenmukaisimmaksi). Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyö perustuu itseorganisoituvalle, luottamukseen perustuvalle yhdessä toimimiselle, jonka muodot ja mallit elävät koko ajan. Tietointensiivisessä työssä tällainen organisoitumismalli luo aivan uudentyyppisiä haasteita tilasuunnittelulle. Tarvitaan tiloja, joita voidaan helposti muokata moneen fyysisessä maailmassa tapahtuvaan toimintaan sopivaksi (ei ihan aukea), mutta toisaalta tarvitaan myös erilaisia tapoja tuoda digitaalinen ulottuvuus osaksi tilaa. TÄMÄ DIGITAALINEN ULOTTUVUUS HYPPÄÄ TÄHÄN VÄHÄN NURKAN TAKAA

HSPACE tutkii, suunnittelee ja toteuttaa yksilö- ja yhteistoiminnallisia oppimistilamalleja. Hankkeessa keskitytään tulevaisuuden koulutusorganisaation käyttöön soveltuviin ja helposti eri käyttötarkoituksiin muokattaviin työtiloihin ja välineisiin. Hankkeessa toteutettavissa pilottitiloissa kokeillaan erilaisten päällekkäisten toiminnallisuuksien yhdistämistä samassa fyysisessä tilassa. Tiloissa kokeillaan muun muassa maantieteellisesti hajautetun yhteistyön helppokäyttöistä upottamista osaksi fyysistä tilaa (so. digitaalinen todellisuuskerros osana fyysistä todellisuutta). Hankkeessa luodaan avoimeen toimintamalliin soveltuvia tiloja ja testataan, opitaan ja jatkokehitetään niiden toimivuutta, muokattavuutta ja kestävyyttä osana alati muuttuvaa tietointensiivistä opetus-, oppimis-, tutkimus- ja kehitystoimintaa. HSPACE pyrkii käytännöllisiin ja kohtuuhintaisiin ratkaisuihin ja näin monipuolistamaan koulutusorganisaatioden toimintaa. Vaikka erilaista monityötilakehittelyä on tehty paljon yritysmaailmassa on varsinainen implementointi koulutusmaailmassa jäänyt pieneksi. Tämän hankkeen tavoitteena on löytää koulutusorganisaatioille toimivia tulevaisuuden hybriditilaratkaisuja.

Hanketoimijoiden tiloissa (Vuosaaren yläasteella ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa) valitaan hankkeen teemaan soveltuva tila, jonka toiminnallisuutta kehitellään yhdessä tilan käyttäjien kanssa. Hankkeessa luodaan useita yhteistoiminnalliselle koulutusorganisaatiolle sopivia toimintakonsepteja. Osaa näistä testataan alustavissa toimintakokeiluissa, joissa niiden toiminnallisuudesta ja toimivuudesta kerätään käytännön tietoa. Tarkoituksena on jalostaa tilakonsepteja iteroiden AVAA ja kokeilemalla oppien (vrt. Fail Quikly -ajattelu AVAA).

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on:

• yhteistoiminnallisen koulutusorganisaation toimintakonsepteja vai tilaratkaisuja, jotka tukevat koulutusorganisaatioiden yhteistoiminnallisia toimintakonsepteja
• nämä tilaratkaisut suunnitellaan niin, että ovat laajasti ja suhteellisen huokeasti hyödynnettävissä laajemminkin koulutusorganisaatioissa
• luoda käytännön tietoa monikäyttötilojen ja niiden osien toimivuudesta alustavissa toimintakokeiluissa
• luoda muokattava, toimiva, viihtyisä ja kestävä yhteistoiminnallinen tila Vuosaaren yläasteelle ja Metropolia Ammattikorkeakouluun
• luoda tietoa ja ymmärrystä eri koulutusasteiden toiminnan eroista ja yhtäläisyyksistä suhteessa tulevisuuden tilasuunnitteluun

Hankkeen lopputuloksia on tarkoitus esitellä vuonna 2012 osana Maailman design-pääkaupunki ohjelmaa.

Hanketoimijat

Metropolia Ammattikorkeakoulusta hankkeeseen osallistuvat muotoilun (teollinen muotoilu, sisustussuunnittelu) ja viestinnän (digitaalinen viestintä) koulutusohjelmat. Muotoilun koulutusohjelman vahvuuksia ovat Design for All-ajattelu, ergonomia-, käytettävyys- ja materiaaliosaaminen sekä hahmo-, testaus- ja nollasarjamallit. Metropolian digitaalisen viestinnän tutkimus- ja kehitystyön painopisteitä ovat maantieteellisesti hajautettu yhteistoiminnallisuus, sosiaalisen median soveltava käyttö sekä digitaalisen ja fyysisen ulottuvuuden yhteiskäyttömallit.

Jotain siitä, että hanke integroidaan opetukseen ja voisiko esim. käyttää Metropolis Helsinki-työskentelytapaa, jolloin eri alojen opiskelijat yhdessä ideoisivat tms. esim. Jotta opiskelijamme oppisivat monialaiseen yhteistyöhön ja tulevaisuusorientoituneeseen asenteeseen, olemme kehittäneet

Metropolis Helsinki-toimintamallin, jossa ajatuskokeet tulevaisuudesta ovat suunnittelun ja muotoilun apuvälineinä.

Metropolian keskeiset toimijat:

• Anna- Maria Vilkuna, kuttuurin ja luovan alan kehityspäällikkö
• Mika Ihanus, teollinen muotoilu
• XXX, sisustusuunnittelu
• Maarika Kortelainen, kuraattori
• Juhana Kokkonen, digitaalinen viestintä

Yhteistyökumppanina hankkeessa on Vuosaaren yläaste, jonka perusparannustyö ajoittuu hankkeen ajalle. Hankkeen suunnitteluvaiheessa ollaan oltu myös yhteydessä Opetusviraston Tila- ja hankintapalveluihin, jonka toimijat suhtautuivat hankkeeseen postitiivisesti. Hanke voidaan siis toteuttaa yhteistyössä perusparannustyön kanssa.

Vuosaaren keskeiset toimijat:

• Janne Kettunen ?
• Olli-Pekka Autere ?
• Ritva Lappalainen ? pitää varmistaa mitä organisaatiota edustaa

Hankkeen muut toimijat:

• Marketta Savelainen, Helsingin kaupungin opetusviraston tila- ja hankintapalvelut ?
• Pekka Talonpoika, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus ?
• Mitäs muita ?, olisko sulla Mika mahdollisia yhteistyökumppaneita kysäistä?

Aikataulu

Kevät 2010

• hankkeen valmistelu
  • osaprojektien tarkempi aikataulutus
  • osaprojektien alustava ideointi
  • idearikastus (ks. lisää https://wiki.metropolia.fi/x/IAfg)
• tematiikkaan tutustuminen

Syksy 2010

• tilakonseptointi
• ensimmäiset toimintakokeilut
• iterointikohteiden löytäminen

Kevät 2011

• toimintakokeilut jatkuvat
• tilakonseptien toteutus
• käyttökokemusten ja toimintallisen tiedon keruu

Syksy 2011

• toimintakokeilut jatkuvat
• tilakonseptien toteutus ja jatkokehittäminen
• käyttökokemusten ja toimintallisen tiedon keruu

Kevät 2012

• tilojen viimeistely
• osallistuminen design-pääkaupunki-toimintaan
• kokemusten ja saavutetun tiedon analysointi

Syksy 2012

• kokemusten ja saavutetun tiedon analysointi
• hankkeessa saavutetun tiedon ja taidon jakaminen analyysien, artikkelien ja/tai oppaiden muodossa

Budjetti

MITÄS MEIDÄN PITÄÄ HUOMIOIDA

MENOT

Henkilöstökulut

Koordinointi: sisältyy tähän myös johto ja tiedon keruun koordinointi

Opettajat muotoilu ja digiviestintä

Opiskelija-assarit

Materiaalikulut ja laitteet

Ostopalvelut: tarvitseeko varautua

Matkakuluja: Helsingin sisällä ei niinkään, käydäänkö seminaareissa, tehdäänkö tutustumismatkoja ulkomaille

Muut kulut

tehdään julkaisu

tarjoilu

TULOT

Innovaatiorahasto

Metropolian osuus: intergroidaan opetukseen, jolloin oma osuus tulee siitä